Toiminimi ja osakeyhtiö ovat yleisimmät yritysmuodot

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Osakeyhtiölaki muuttui heinäkuun alussa ja pääomapakko poistui. Oy:n perustaminen onnistuu siis nykyään ilman aiempaa 2 500 euron minimipääomaa. Muutos ei kuitenkaan tarkoita, että yhtiömuodoksi kannattaa automaattisesti valita osakeyhtiö. Yhtiömuotoihin on syytä perehtyä huolella, sillä esimerkiksi toiminimi voi olla monelle yrittäjälle edelleen osakeyhtiötä parempi vaihtoehto.

Toiminimi ja osakeyhtiö ovat kirkkaasti kaksi suosituinta yhtiömuotoa Suomessa. Katsotaan seuraavaksi tarkemmin, miten ne poikkeavat toisistaan oleellisesti.

Yksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi on kevyin tapa lähteä yrittäjäksi. Toiminnan pyörittäminen on vähemmän byrokraattista kuin osakeyhtiöllä, jolla täytyy muun muassa olla hallitus ja yhtiökokous on pidettävä vähintään vuosittain. Monista asioista on myös pidettävä osakeyhtiössä pöytäkirjaa. Lisäksi toiminimi on helpompi jättää pöytälaatikkoon, jos liiketoiminnasta haluaa luopua. Osakeyhtiön pitää toimittaa tilinpäätös viranomaisille vuosittain, vaikka yrityksellä ei olisi toimintaa. Toisaalta byrokratian hoitaminen ja tietojen toimittaminen on nykyään varsin helppoa kiitos sähköisen asioinnin ja erilaisten digipalvelujen.

Osakeyhtiö on monelle yrittäjälle hyvä vaihtoehto ja se onkin yhtiömuodoista suosituin. Varsinkin jos aiot toimia päätoimisena yrittäjänä pidempään tai esimerkiksi tavoittelet kasvua, osakeyhtiö on luonnollinen valinta. Osakeyhtiö mahdollistaa muun muassa pääoman kasvattamisen eli esimerkiksi sijoittajien mukaan ottamisen ja henkilöstön sitouttamisen omistusosuuksilla.

Verotus on yksi keskeinen erottava tekijä yhtiömuotojen välillä. Yksityinen elinkeinonharjoittaja maksaa yritystoimintansa tuloksesta veroa henkilökohtaisessa verotuksessa. Osakeyhtiö puolestaan maksaa veronsa itsenäisesti, ja yrittäjä maksaa veroja vain yhtiöstä nostamastaan palkasta ja osingosta. Palkkojen maksu pienentää yhtiön tulosta, jolloin yhtiö maksaa tuloveroa vähemmän.

Yksityisenä elinkeinonharjoittajana olet vastuussa yritystoiminnasta henkilökohtaisesti ja esimerkiksi liiketoiminnan päätyttyä vastaat edelleen voimassa olevista sitoumuksista. Jos olet vaikkapa tehnyt määräaikaisen liiketilan vuokrasopimuksen, vuokran loppuun maksaminen jää hoidettavaksesi. Osakeyhtiössä tilanne on toinen, sillä vastuusi rajoittuvat yhtiösi omaisuuteen, kuten esimerkiksi sijoittamaasi alkupääomaan tai kerrytettyyn varallisuuteen. Tosin, jos olet toiminut takaajana yhtiösi lainoille tai sopimuksille, olet siltä osin vastuussa.

- Osakeyhtiön pääomavaatimuksen poistuminen ei mullista yhtiömuodon valintaperusteita, enkä usko, että tämä muutos itsessään tuo merkittävää piikkiä perustettavien osakeyhtiöiden määrään, sanoo asiantuntija Tuomo Mikolanniemi LähiTapiolasta.

- Kirjanpitovaatimukset ja yrittäjyyden päätoimisuus, sekä perustajayrittäjien lukumäärä ovat todennäköisesti jatkossakin merkittävät valintaan vaikuttavat tekijät, Mikolanniemi jatkaa.

Pääoman voi poistaa myös vanhasta yhtiöstä

Eduskunta hyväksyi tammikuussa lakimuutokset osakeyhtiölakiin ja pääomapakko poistui nyt heinäkuun alussa. Muutoksen myötä osakeyhtiön perustamissopimuksen laatiminen on aiempaa helpompaa; jos pääomaa ei yhtiön perustamisvaiheessa makseta, ei viranomaisille myöskään tarvitse toimittaa erillistä selvitystä osakepääoman maksusta.

Lakimuutoksen myötä osakepääoman voi alentaa tai poistaa kokonaan jo ennen 1.7.2019 rekisteröidyistä yhtiöistä. Tämä kuitenkin vaatii aina määrämuotoisen velkojiensuojamenettelyn läpikäymistä ja joskus jopa yhtiöjärjestyksen muutoksen, koska osakepääoman vähittäismäärä saattaa olla vanhoissa yhtiöissä siinä määritelty. Useissa vanhoissa osakeyhtiöissä osakkeilla on yhtiöjärjestyksessä määrätty nimellisarvo, mikä tulisi tällaisessa tilanteessa myös poistaa.

– Toisaalta on muistettava, että osakeyhtiö on oikeudelliselta luonteeltaan edelleen pääomayhtiö ja tarvitsee yleensä jo perustamisvaiheessa jotain pääomaa toiminnan käynnistämiseksi. Lainmuutoksen jälkeen tämä tarvittava pääoma on kuitenkin mahdollista osakepääoman sijaan merkitä kokonaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon, kertoo Suomen Eversheds Sutherlandin osakas Olli Iirola, ja jatkaa:

– Jos osakeyhtiö perustetaan ilman pääomaa tai hyvin alhaisella omalla pääomalla, yhtiössä saatetaan herkästi joutua tekemään negatiivisen oman pääoman seurauksena sitä koskeva ilmoitus kaupparekisteriin. Kärjistäen voi todeta tällaisen tilanteen voivan syntyä heti ensimmäisen laskun tullessa maksettavaksi, jos yhtiö on perustettu kokonaan ilman pääomaa. Ilmoituksen laiminlyönti voi puolestaan johtaa hallituksen vahingonkorvausvastuuseen, jos esim. yhtiön velkoja voi osoittaa kärsineensä tiedon puutteen seurauksena vahinkoa.

Kuvan lähde: pixabay

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.