Tiedotussodan tappiot

Sodan ensimmäinen häviäjä on totuus. Näyttää pätevän myös työtaisteluihin.

Olen julkaissut Piksussa ahtaajalakosta ne uutiskommentit, jotka www.deski.fi ja STT-Info ovat välittäneet. Ko. tiedotteissa on seuraavat käyttöehdot “Aineistoa saa julkaista tekijänoikeusvapaasti / vapaasti ja veloituksetta.” Kun metsäteollisuuden omien tiedotteiden käyttöehdot ovat seuraavat, en niihin enää koske pitkällä tikullakaan – en edes puisella.

Nyt kuitenkin siirryn tiedotteiden ja kannanottojen julkaisemisesta niitten kritisointiin.

1) “Lakko-oikeudelle pitäisi tehdä ‘jotain’”

MTV3:n haastattelema työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen ilmoitti, että mitään ei ole tehtävissä lakko-oikeudelle. Norja vetosi energiatuotantonsa merkitykseen omassa bkt:ssaan, mutta kansainvälinen työjärjestö ILO katsoi, ettei lakko-oikeutta voi Norjassa rajoittaa. Siinä mielessä puheet “Lakko-oikeudelle pitäisi tehdä ‘jotain’” voitaisiin hyvin lopettaa.

2) “Avainala”

Omasta mielestäni 2000 ahtaajaa eivät ole ollenkaan sellainen avainala kuin tusinan verran aikoinaan lakossa ollutta jäänmurtajien konepäällikköä, jotka palkan asemesta riitelivät siitä, kumpi on suurempi patu laivassa, kapteeni vai konepäällikkö. Sellaiseen riitaan työnantajan on todella vaikea ottaa kantaa, koska seuraavaksi olisivat olleet kapteenit lakossa!

Kun metsäteollisuus väittää työllistävänsä välillisesti ja suoraan jopa 200.000 ihmistä ja satamien tavaravienti muodostuu suurelta osin metsäteollisuuden tuotteista, en ymmärrä, mikä estäisi suostumasta ahtaajien palkkavaatimuksiin. Ahtaajia on siis vain 1 % metsäteollisuuden välillisestä ym. työvoimasta alalla, jossa suuret kulut kohdistuvat energiaan, raaka-aineisiin ja pääoman korkoihin. Kohonneet tuontikustannukset voitaisiin siirtää puolestaan kuluttajahintoihin, kuten totta vie on tähänkin asti aina osattu tehdä.

3) “Suuret vahingot”

Oletan, että ahtaajalakon tähänastiset vahingot ovat varsin marginaalisia verrattuna niihin vahinkoihin, mitä suomalaisen metsäteollisuuden johto on omilla virheinvestoinneillaan saanut aikaan. Tapauksia on paljon ja palaan niihin myöhemmin toisessa yhteydessä, mutta eiköhän Stora Enson Amerikan valloitus riitä esimerkiksi. Onkohan Metsäteollisuus ry missään vaiheessa antanut julkilausumia, joissa esim. Jukka Härmälän aikaansaannoksia olisi a) valiteltu, b) varoiteltu toistamasta kovin moneen kertaan samoja virheitä tai c) paheksuttu?

Ahtaajalakon vahingoista voi ilmeisesti olla montaakin mieltä.

4) Työnantajien tarjoamat esimerkit

Menee vanhan toistamiseksi, mutta kun Härmälä teki Stora Ensossa miljardiluokan virheitä, joista hänet palkittiin kaikilla mahdollisilla kannustimilla, sitouttamisilla, arvonimillä ja kunniamerkeillä, en ymmärrä, tarjoaako metsäteollisuus ja TT todellakin sellaisia esikuvia, joitten mukaan jossain talvisodan hengessä kaikkien duunareitten pitäisi yhdessä puhaltaa vuorineuvosten yksityisten kannustimien hiileen?

Ikään kuin sattumalta julkaisenkin samalla artikkelin metsästä sijoituskohteena. Se näkyy kirjautuneille käyttäjille.

Sodan ensimmäinen häviäjä on totuus. Näyttää pätevän myös työtaisteluihin.

Olen julkaissut Piksussa ahtaajalakosta ne uutiskommentit, jotka www.deski.fi ja STT-Info ovat välittäneet. Ko. tiedotteissa on seuraavat käyttöehdot “Aineistoa saa julkaista tekijänoikeusvapaasti / vapaasti ja veloituksetta.” Kun metsäteollisuuden omien tiedotteiden käyttöehdot ovat seuraavat, en niihin enää koske pitkällä tikullakaan – en edes puisella.

Nyt kuitenkin siirryn tiedotteiden ja kannanottojen julkaisemisesta niitten kritisointiin.

1) “Lakko-oikeudelle pitäisi tehdä ‘jotain’”

MTV3:n haastattelema työoikeuden professori Kari-Pekka Tiitinen ilmoitti, että mitään ei ole tehtävissä lakko-oikeudelle. Norja vetosi energiatuotantonsa merkitykseen omassa bkt:ssaan, mutta kansainvälinen työjärjestö ILO katsoi, ettei lakko-oikeutta voi Norjassa rajoittaa. Siinä mielessä puheet “Lakko-oikeudelle pitäisi tehdä ‘jotain’” voitaisiin hyvin lopettaa.

2) “Avainala”

Omasta mielestäni 2000 ahtaajaa eivät ole ollenkaan sellainen avainala kuin tusinan verran aikoinaan lakossa ollutta jäänmurtajien konepäällikköä, jotka palkan asemesta riitelivät siitä, kumpi on suurempi patu laivassa, kapteeni vai konepäällikkö. Sellaiseen riitaan työnantajan on todella vaikea ottaa kantaa, koska seuraavaksi olisivat olleet kapteenit lakossa!

Kun metsäteollisuus väittää työllistävänsä välillisesti ja suoraan jopa 200.000 ihmistä ja satamien tavaravienti muodostuu suurelta osin metsäteollisuuden tuotteista, en ymmärrä, mikä estäisi suostumasta ahtaajien palkkavaatimuksiin. Ahtaajia on siis vain 1 % metsäteollisuuden välillisestä ym. työvoimasta alalla, jossa suuret kulut kohdistuvat energiaan, raaka-aineisiin ja pääoman korkoihin. Kohonneet tuontikustannukset voitaisiin siirtää puolestaan kuluttajahintoihin, kuten totta vie on tähänkin asti aina osattu tehdä.

3) “Suuret vahingot”

Oletan, että ahtaajalakon tähänastiset vahingot ovat varsin marginaalisia verrattuna niihin vahinkoihin, mitä suomalaisen metsäteollisuuden johto on omilla virheinvestoinneillaan saanut aikaan. Tapauksia on paljon ja palaan niihin myöhemmin toisessa yhteydessä, mutta eiköhän Stora Enson Amerikan valloitus riitä esimerkiksi. Onkohan Metsäteollisuus ry missään vaiheessa antanut julkilausumia, joissa esim. Jukka Härmälän aikaansaannoksia olisi a) valiteltu, b) varoiteltu toistamasta kovin moneen kertaan samoja virheitä tai c) paheksuttu?

Ahtaajalakon vahingoista voi ilmeisesti olla montaakin mieltä.

4) Työnantajien tarjoamat esimerkit

Menee vanhan toistamiseksi, mutta kun Härmälä teki Stora Ensossa miljardiluokan virheitä, joista hänet palkittiin kaikilla mahdollisilla kannustimilla, sitouttamisilla, arvonimillä ja kunniamerkeillä, en ymmärrä, tarjoaako metsäteollisuus ja TT todellakin sellaisia esikuvia, joitten mukaan jossain talvisodan hengessä kaikkien duunareitten pitäisi yhdessä puhaltaa vuorineuvosten yksityisten kannustimien hiileen?

Ikään kuin sattumalta julkaisenkin samalla artikkelin metsästä sijoituskohteena. Se näkyy kirjautuneille käyttäjille.

Related Posts