Tapiola ennustaa Suomeen lamaa; kasvu -1,5%

Tapiola alentaa selvästi Suomen talouden kasvuennustetta vuodelle 2012 -1,5 prosenttiin (1,0 % syyskuun 2011 ennusteessa). Työttömyys noussee ensi vuonna 8,5 prosenttiin. Heikot työllisyysnäkymät ovat kuluttajien kannalta suurin riski. Tapiola arvioi euroalueen hajoamisen todennäköisyyden nousseen 30-35 prosenttiin.

 

Euron pelastaminen kaventaa väistämättä kansallista budjettivaltaa. Kansainvälisen talouden merkittävimmät riskit liittyvät Euroopan rahaliiton hajoamiseen, Yhdysvaltain talouden uuteen notkahdukseen ja Kiinan asuntokuplan puhkeamiseen. 

Keskeiset teollisuusmaat ajautuvat taantumaan euroalueen johdolla, ja Euroopan velkakriisin syveneminen ja laajeneminen uhkaa painaa myös Yhdysvaltain talouden taantumaan. Kiinan asuntokuplan puhkeaminen puolestaan hyydyttäisi rakentamisen, millä olisi huomattavia vaikutuksia maailman raaka-ainemarkkinoille ja raaka-aineiden tuottajien kasvunäkymiin. 

Suomen taloutta kuvaava OECD:n ennakoiva suhdanneindikaattori laskee nyt jopa nopeammin kuin syksyllä 2008. 

”Suomen talouden suurimat riskit välittyvät meille viennin, rahoitus- ja hyödykemarkkinoiden sekä luottamusindikaattoreiden heikkenemisen kautta. Tapiolan kasvuennusteen pudotus on iso, sillä yleinen arvio ensi vuodesta on ollut, että kasvu olisi plusmerkkistä. Bruttokansantuotteen pudotusta hillitsee tällä kertaa se, ettei yrityksillä ole suuria varastoja, joiden nopea purkaminen johtaisi tuotannon voimakkaisiin supistuksiin. Toisaalta valtiontaloudessa ei ole elvytysvaraa, vaan budjettipolitiikkaa joudutaan todennäköisesti kiristämään samanaikaisesti alenevan yksityisen kysynnän kanssa”, sanoo Tapiola-ryhmän pääekonomisti, Tapiola Varainhoidon apulaisjohtaja Jari Järvinen. 

Vuonna 2012 Suomen valtionvelka kasvanee lähes 10 prosenttia. Jos bruttokansantuote samaan aikaan supistuu, Suomen velka-bruttokansantuote-suhde heikkenee erittäin nopeasti. Kotimaassa kuluttajien luottamus talouteensa on kesäkuukausien jälkeen romahtanut. Työmarkkinoiden raamisopimus ja aleneva inflaatio näyttäisivät kuitenkin takaavan reaaliansioiden nousun ensi vuonna.

Heikko työllisyyskehitys jarruttaa talouskasvua pitkällä tähtäimellä 

Tapiola ennustaa työttömyyden nousevan ensi vuonna 8,5 prosenttiin ja vuonna 2013 9,0 prosenttiin. Jos investointikysyntä pysyy maailmanlaajuisesti vaisuna tai kääntyy euroalueen velkakriisin vuoksi jopa uuteen laskuun, teollisten työpaikkojen vähennystarve voi nousta Suomessa huomattavasti. Uutta taantumaa tuskin hallittaisiin enää lomautuksin vaan työttömyys voisi kääntyä selvään nousuun, Tapiola arvioi. 

Lähivuosina Suomen taloutta rasittaa myös työikäisen väestön jyrkkä väheneminen. ”Jos työllisyyttä ei saada merkittävästi nostettua ja jos julkisen sektorin ja palvelualojen tuottavuuskehitys ei parane oleellisesti, Suomen talouden pitkän aikavälin kasvuvauhti uhkaa jäädä noin 1,5 prosentin tuntumaan”, Järvinen sanoo. 

”Talouden syklit ovat lyhentyneet ja talouden perustekijöiden vaihtelu on lisääntynyt. Tämä tarkoittaa käytännössä sitä, että uuteen taantumaan ajaudutaan korkean työttömyyden oloissa. Tämä asettaa talouspolitiikalle uudenlaisia haasteita, koska elvytysvara on nykytilanteessa rajallinen.” 

EKP joutuu alentamaan korkoa ja lisäämään ongelmamaiden valtionlainaostoja

Tapiolan mukaan eurojärjestelmän pelastaminen edellyttää taloudellisen integraation oleellista syventämistä kansallisen budjettivallan kustannuksella, mutta asia on poliittisesti vaikea ratkaista nopealla aikataululla. 

”Euroopan keskuspankin (EKP) politiikan painopiste on velkakriisin akuutin vaiheen hoidossa. Inflaatio- ja rahamäärätavoitteet on työnnetty taka-alalle. Arvioimme, että EKP joutuu laskemaan ohjauskoron lähelle nollaa ja joutunee lopulta kasvattamaan ongelmamaiden valtionlainaostoja merkittävästi nykytasolta. EKP:lla on siis merkittävä rooli velkakriisin ratkaisussa”, Järvinen sanoo. 

Tapiolan mukaan korkotaso pysyy jatkossakin niin alhaisena, että esimerkiksi asuntolainaan liitettävä korkokatto ei ole asiakkaan kannalta kannattava tuote. Korkokatto olisi kannattava vain siinä tapauksessa, että korot nousisivat paljon ja olisivat pitkään korkealla. Tarkastelujaksolla merkittävä korkojen nousu ei kuitenkaan näytä todennäköiseltä. 

Sijoittajallekaan riskittömiä korkotuottoja ei enää ole tarjolla. Tapiolan sijoitussuosituksessa käteinen, eli pankkitilit, lyhyet määräaikaistalletukset ja rahamarkkinasijoitukset ovat ylipainossa. Myös osakeriskin asteittainen nostaminen on otettu harkintaan.

Asuntokauppoja harkitaan aiempaa pidempään 

Asuntojen myyntiajat alkoivat syksyllä pidentyä myös suurissa kasvukeskuksissa. Kasvukeskuksissa myynnin hidastuminen näkyi erityisesti uusien asuntojen kaupassa sekä arvokohteissa. Uusien asuntojen hinnat kääntyivät lievään laskuun sekä pääkaupunkiseudulla että muualla Suomessa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan myös vanhojen kerros- ja rivitalojen hinnat laskivat koko maassa hieman. Pääkaupunkiseudulla laskua kertyi lokakuussa 0,3 prosenttia ja muualla maassa 0,5 prosenttia. Edellisen vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna hinnat kuitenkin vielä nousivat 1,6 prosenttia koko maassa. 

”Näkymät siitä, että asuntolainojen viitekorot tulevat pysymään matalina lähitulevaisuudessa, tukevat asuntomarkkinoita. Myös ostovoimaa sekä taloutta tukeva maltillinen palkkaratkaisu on omiaan tukemaan asuntomarkkinoita pidemmällä aikavälillä. Mahdollinen taantuma vaikuttaa erityisesti muuttotappiopaikkakuntien asuntomarkkinoilla, jossa asuntojen hinnat saattavat laskea”, sanoo Kiinteistö-Tapiolan toimitusjohtaja Vesa Immonen. 

Rakentamisen kustannukset ovat nousseet vuoden 2009 taantuman jälkeen yhtäjaksoisesti jo lähes kahden vuoden ajan. Lokakuussa rakennuskustannukset nousivat 2,4 prosenttia verrattuna edellisvuoden lokakuuhun. Maarakennusalan kustannukset nousivat peräti 7,1 prosenttia viime vuodesta. 

Rakennuskustannusten nousu aiheuttaa paineita tuotantoketjussa hintajoustoon ja katteiden pienenemiseen, koska taantumassa kustannusnousua ei saada täysimääräisesti siirrettyä asuntojen hintoihin.

Related Posts