Taloudellinen riippumattomuus, onko edes realistista?

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Blogia on muokattu kokonaan uusiksi 21.3.2018 klo 14:00

Nettiä selatessani törmään varsin usein siihen, että ihminen tavoittelee taloudellista riippumattomuutta. Mietin silloin tällöin kuinka kauan siihen menisi, ja ymmärtääkö ihminen tätä tavoitellessaan mitä se vaatisi? Katsotaanpa, onko mahdollista, että useimmat voisivat sitä saavuttaa?

Aloitetaan määrittelemällä taloudellista riippumattomuutta tilaksi, jossa ansiotyön tekeminen ei ole välttämätöntä elintason ylläpitämiseksi. Näin ollen tulovirta koostuisi vain passiivisista tulovirroista. Nämä voivat olla vaikkapa osinkoja, korkoja tai vuokratuottoja.

Huomataan, että ensimmäinen harha syntyy siitä, että pääomatulojen hankkiminen ei vaatisi jatkuvaa ylläpitoa. Pääoman hoitaminen on työ missä muukin työ, eikö vain? Ja ellei ole, sinä maksat jollekin siitä, että hän tekee työn puolestasi.

Ylen mukaan, suomalaisten keskiansio oli vuonna 2016 noin 3.368€/kk. Helsingissä asuvan ja samalla kirkkoon kuuluvan 40v yksityishenkilön vero keskiansiolla ilman vähennyksiä olisi tänä vuonna verolaskurin mukaan 20,0%, mutta sivukulut nostaisivat kokonaisveroasteen 28,25%:iin. Verojen jälkeen tämä voisi olla noin 2.400€/kk, toki vähennykset ja kotikunta vaikuttavat tähän paljonkin.

Jos ihmisen kulutaso tässä vaiheessa elämää onkin 2400€/kk säästöön ei jäisi mitään. Jos tavoittelee taloudellista riippumattomuutta, on käytännössä vain kaksi tapaa toteuttaa tätä, joko supistamalla kuluja tai lisäämällä tuloja. Tässä esimerkissä supistetaan kuluja, joten näin ollen joudut luopumaan jostakin hyvinkin pitkäksi ajaksi ennen kuin taloudellisen riippumattomuuden tilaa saavutetaan, mikäli tulo/menobudjetti on tällä hetkellä tasapainossa. Elintaso siis laskee merkittävästi ennen tätä hetkeä. Toisaalta mikäli talous on jo nyt ylijäämäinen, on tämä vaikutus pienempi siltä osin.

Käytännössä 2400€ ei siis olekaan tavoiteltava tulotaso, vaikka ansaisitkin keskitulon mukaan, vaan nettosumma säästösumman jälkeen. Jos säästät 400€/kk on kulubudjetti 2000€/kk ja taloudellisen riippumattomuuden tulovaatimus siten 2000€/kk. Tavoitteen saavuttamisen aikataulu vaikuttaa olennaisesti tähän, mitä nopeammalla aikataululla tätä hankitaan, sitä pienemmällä budjetilla joutuu pärjäämään siihen asti.

Näin ollen tehdään pieni laskuharjoitus alla olevan mukaisesti josta jokainen voi valita mieleisensä rivin. Säästämistä on optimoitu niin, että kuukausisäästösumma sijoitetaan indeksirahastoon jossa osingot uudelleensijoitetaan (toisin kuin ETF:ät). Olen käyttänyt tuotto-oletuksena 5-8% vuotuista tuottoa säästöajalle ja 3,5% suoratuotto tilille kun volyymitavoite on saavutettu. Volyymitavoitteessa ei ole huomioitu verovelkaa, joten lähestymistapa on siltä osin huono, mutta laskutoimitukset menevät turhan vaikeiksi muuten.

 

 

 

Kulubudjetti

Tuotto ja aika

 

 

 

Volyymitavoite

Palkka

Säästö/kk

Säästö%

Netto/kk

5 %

6 %

7 %

8 %

Tavoiteltava tulotaso

josta 3,5% tuotto p.a.

   2 400,00 €

        50,00 €

2,1 %

      2 350,00 €

93

81

72

65

                        2 350,00 €

                1 151 020,41 €

   2 400,00 €

      100,00 €

4,2 %

      2 300,00 €

79

69

61

56

                        2 300,00 €

                1 126 530,61 €

   2 400,00 €

      150,00 €

6,3 %

      2 250,00 €

70

62

55

50

                        2 250,00 €

                1 102 040,82 €

   2 400,00 €

      200,00 €

8,3 %

      2 200,00 €

64

56

51

46

                        2 200,00 €

                1 077 551,02 €

   2 400,00 €

      250,00 €

10,4 %

      2 150,00 €

59

52

47

43

                        2 150,00 €

                1 053 061,22 €

   2 400,00 €

      300,00 €

12,5 %

      2 100,00 €

55

49

44

41

                        2 100,00 €

                1 028 571,43 €

   2 400,00 €

      350,00 €

14,6 %

      2 050,00 €

52

46

42

39

                        2 050,00 €

                1 004 081,63 €

   2 400,00 €

      400,00 €

16,7 %

      2 000,00 €

49

44

40

37

                        2 000,00 €

                   979 591,84 €

   2 400,00 €

      450,00 €

18,8 %

      1 950,00 €

46

42

38

35

                        1 950,00 €

                   955 102,04 €

   2 400,00 €

      500,00 €

20,8 %

      1 900,00 €

44

40

36

33

                        1 900,00 €

                   930 612,24 €

   2 400,00 €

      550,00 €

22,9 %

      1 850,00 €

42

38

34

32

                        1 850,00 €

                   906 122,45 €

   2 400,00 €

      600,00 €

25,0 %

      1 800,00 €

40

36

33

30

                        1 800,00 €

                   881 632,65 €

   2 400,00 €

      650,00 €

27,1 %

      1 750,00 €

38

34

31

29

                        1 750,00 €

                   857 142,86 €

   2 400,00 €

      700,00 €

29,2 %

      1 700,00 €

36

33

30

28

                        1 700,00 €

                   832 653,06 €

   2 400,00 €

      750,00 €

31,3 %

      1 650,00 €

34

31

29

27

                        1 650,00 €

                   808 163,27 €

   2 400,00 €

      800,00 €

33,3 %

      1 600,00 €

33

30

28

26

                        1 600,00 €

                   783 673,47 €

   2 400,00 €

      850,00 €

35,4 %

      1 550,00 €

31

29

27

25

                        1 550,00 €

                   759 183,67 €

   2 400,00 €

      900,00 €

37,5 %

      1 500,00 €

30

27

25

24

                        1 500,00 €

                   734 693,88 €

   2 400,00 €

      950,00 €

39,6 %

      1 450,00 €

29

26

24

23

                        1 450,00 €

                   710 204,08 €

   2 400,00 €

   1 000,00 €

41,7 %

      1 400,00 €

27

25

23

22

                        1 400,00 €

                   685 714,29 €

   2 400,00 €

   1 050,00 €

43,8 %

      1 350,00 €

26

24

22

21

                        1 350,00 €

                   661 224,49 €

   2 400,00 €

   1 100,00 €

45,8 %

      1 300,00 €

25

23

21

20

                        1 300,00 €

                   636 734,69 €

   2 400,00 €

   1 150,00 €

47,9 %

      1 250,00 €

24

22

21

19

                        1 250,00 €

                   612 244,90 €

   2 400,00 €

   1 200,00 €

50,0 %

      1 200,00 €

22

20

20

18

                        1 200,00 €

                   587 755,10 €

Selitys:
Palkka = palkka nettona ansioverojen jälkeen keskitulolla
Säästö/kk = säästösumma joka kuukausi euroissa
Säästö% = prosentuaalinen osa palkasta jota säästetään
Netto/kk = kuukauden kulubudjetti
Tuotto ja aika = tuottoprosentti korkoa korolle säästösummalle. Jokainen luku vastaa sitä aikaa vuosissa, jota tavoitteen saavuttaminen vaatii tietyllä korolla. Taulukkoa voi myös käyttää siten, että hakee oikean säästösumman ja oikean tulotavoitteen eri riveiltä.
Tavoiteltava tulotaso = 30% laskennallisella pääomatuloverolla korjattu kuukauden nettotulo.
Volyymitavoite 3,5% = Tarvittava volyymi mikäli suoratuotto on 3,5% p.a (laskennallisella 30% pääomaverolla).

Huomataan heti, että taloudellista riippumattomuutta = eläkepäivät mikäli säästöaste on alle 25% nettopalkasta, jos tavoitellaan ansiotulojen (verojen ja säästämisosuuden jälkeen) korvaamista päittäin pääomatuloilla. Huomataan myös, että tuotto matkan varrella ei vaikuta ratkaisevasti säästöaikaan jos säästää yli 25% palkasta. Esim viimeisen rivin 8% tuotolla hankittu n 600.000€ salkku kestäisi 18 vuotta, mutta oman säästösumman osuus on tuosta melkein puolet. Kun sijoitusaika on pidempi, on tuottojen osuus volyymitavoitteesta selkeästi suurempi. Itse asiassa, ensimmäisen rivin 50€/kk ja 8% p.a. on oma säästöosuus vain 39.000€.Näin toimii korkoa korolle!

Olennaista on miettiä kuinka suuresta osasta palkasta haluaa luopua taloudellista riippumattomuutta haettaessa, ja vielä mihin halutaan tulevan tulotason asettuvan tulevaisuudessa. Mikäli koko suoratuotto silloin käytetään elämiseen, vaikuttaa se negatiivisesti pääoman kertymiskulmaan, toisin kun matkan varrella jossa, se kartuttaa varallisuutta kiihtyvässä tahdissa uudelleensijoitusten takia.

Osa salaisuudesta piilee siis kuluissa, eli minkä verran jää säästöön, ja minkä verran käytetään elämiseen? Ellei suuria tuloja ole, joudutaan siis turvautumaan pieniin kuluihin.Silloin elintason on laskettava hyvin pitkäksi ajaksi.

Voidaankin tässä vaiheessa todeta, että päästäksemme taloudelliseen riippumattomuuteen, siis ilman että elintaso laskisi, olisi varattava todella reilusti aikaa ja tuhti osa palkasta. Tässä suhteessa tilanne on täysin sama kova- tai pienipalkkaiselle, on laitettava sivuun palkasta, ja reilusti jos tähän ryhtyy.

Onko oikoteitä onneen? Yksi tapa on velkavipuun turvautuminen. Ja tämä on asuntosijoittajan tärkein apuväline. Reilusti velkavipua, ja heti kun vakuusarvot sallivat ostetaan seuraava kämppä ja koko ajan törkeällä velalla. Ensimmäisen sijoitusasunnon hankitaan vanhempien lisävakuuksilla, ja siitä se lähtee.

Markkinatilanne on ollut erityisen otollinen tälle toiminnalle jo pidemmän aikaa, sillä asuntojen hinnat ovat yhtäjaksoisesti nousseet kasvukunnissa jo neljännesvuosisadan verran. Kun salkussa on ollut asuntoja, joiden vakuusarvoja päivitetään vaikkapa joka toinen vuosi, on voinut ostaa uusia kohteita enenevässä määrin, ilman että lyhennykset olisivat itsessään luoneet erityisemmin vakuusarvoa. Käytännössä voisi ajatella, että kovalla velkavivulla hankitun asuntosalkun bruttoarvo olisi noin 2-3 kertaa taloudellisen riippumattomuuden tavoitetasoa.

Jos ajatellaan, että asuntosalkku olisi jatkuvasti 70% vivutettu (pankeissa yleisesti käytetty vakuusarvo), olisi velkaa peräti 2,7 miljoonaa kun taloudellisen riippumattomuuden nettotavoitetaso on saavutettu! Toisaalta tällaisen salkun rakentaminen olisi kohtuullisen nopeata, kunhan pankki on myötämielinen… Jos ensimmäinen asunto olisi hankittu Turusta aikanaan vaikkapa 90.000 €:lla, ja kokonaan velalla olisi keskimääräisellä hinnannousulla (käytetään tässä 2015-2019 arvonnousu), olisi seuraava asunto pystytty hankkimaan 7 vuotta myöhemmin. Sitten tahti kiihtyy, kun kahta sijoitusasuntolainaa lyhennetään, samaan aikaan kun vanhojen arvo ja vuokrat nousee, ja hankitaan kolmas ja neljäs. Hintojen nousu on itse asiassa ollut nopeampaa erityisesti 1990- ja 2000-luvuilla. Tämä on ollut asuntosijoittajan resepti menestykseen.

Voidaan siis todeta, että velkavivulla hankittu taloudellinen riippumattomuus on eräänlainen oikotie onneen, mutta vaatii kylmähermoisuutta ja pitkäjänteisyyttä. Jos jonkun mielestä yllä olevien esimerkkien tuotot ovat liian pieniä, siitä vain hankkimaan suurempia tuottoja. Pitkällä tähtäimellä ammattilaisetkaan eivät osaa, joten minusta ei pidä unelmoida vaikkapa 12-15% tuotosta, saati suuremmista tuotoista puhumattakaan. Se on nimittäin oikotie perikatoon…

Minusta taloudellinen riippumattomuus on ongelmallinen käsite, sillä siihen liittyy haave joka ei välttämättä perustu todellisuuteen. Säästöaikana joudutaan tinkimään hyvinkin monesta asiasta, ja tämä säästöaika on lyhimmilläänkin kymmeniä vuosia. Jos tavoitteena on korvata ansiotulot (säästämisen menevän osan jälkeen) kokonaan pääomatuloilla, on edessä useimmilla pettymys. Kuinka moni pystyy oikeassa elämässä sitoutumaan siihen yli vuosikymmenten ajaksi?

On kuitenkin ehdottoman tärkeätä hankkia lisätuottoja passiivisten tulojen muodossa, sillä se edesauttaa vaurastumista. Ja se on minusta selkeästi parempi tavoite ja käsite! Pitäisi siis osata säästää osa palkasta, ja samalla osata sijoittaa nämä säästöt tuottavasti. Mutta jos se johtaa taloudelliseen riippumattomuuteen, se on toinen kysymys. Ehkä onkin niin, että taloudellisen riippumattomuuden määrittely on väärä?

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana. www.holmstromgroup.com

Kommentit

Comment: 

Taloudellista riippumattomuutta haluava ei missään nimessä halua olla tekemisissä asuntojen vuokraamisen kanssa eli siinä mielessä laukaus ei osu lainkaan kohteeseen. Asuntojen omistamiseen sitoutuu aikaa, minkä haluaa käyttää ihan johonkin muuhun, enkä tosiaan usko että kukaan haluaa niitä omistaa, jos siis haluaa olla taloudellisesti riippumaton. Samoin suomalaisen keskiansio ei ole se määritelmä, johon taloudellisesti riippumaton pyrkii, vaan hän voi vaikka muuttaa Thaimaaseen ja asua 1/3:lla kuluista, mitä joutuisi Suomessa maksamaan. Siellä 800 eurolla tulee toimeen vallan mainiosti. Kirjoitus menee niin paljon ohi koko käsitteen, että enempää ei kannata kommentoida.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

Eihän taloudellinen riippumattomuus helposti tule, mutta laskelmassa on tulotarve asetettu aika korkealle. Keskiansion alle jää nytkin aika iso osa palkansaajista, ja moni varmasti tyytyisi muutenkin vähempään sijoitustuotoilla elämiseen tähdätessään. Jos omistusasunnon laittaisi vuokralle ja muuttaisi halpaan maahan, todellinen tulotarve olisi aika paljon pienempi kuin 2400 e/kk. Naisten keskieläkekin on alle 1500, miesten vähän korkeampi.

Etelään kai moni haaveilee ainakin talvella muuttavansa, jos ei ole työpakkoa. Koska asuminen ja eläminen on tuollaisissa oloissa selvästi halvempaa ja vuokratuottoakin tulisi, ihan mukavasti varmasti pärjäisi reippaasti alle kahden tonnin tuotoilla. Itse eläisin mielestäni ihan leveästi paljon vähemmällä, kun en ole kulutuskeskeinen.

Osinkotuotto on myös varsin helppo säätää yli 3,5%. Minulla on - hyvin leveässä - salkussani läjä isompaa osinkoa maksavia osakkeita. Ja nekin maksavat kasvavaa osinkoa, eivät useimmat toki kuin hitaasti.

Tuonkaltaiseen osinkotuottoon riittäisi jo reilusti alle puolen millin osinkosalkku. Riittää toki pakertamista siinäkin, joten ajoissa pitäisi aloittaa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

-- Siellä 800 eurolla tulee toimeen vallan mainiosti. ----

Jos tuohon laskelmaan perustaa (ja olen samaa mieltä, että normioloissa ao summa riittäisi jossain Thaimaassa ihan hyvin) niin pelkästään osinkotuotoilla siihen pääsee jo 200 000 salkulla, jos osinkotuotto on 5%, ja vuokratuotto tulee päälle. Tuommoista osinkoakin saa tinkimättä riittävästä hajautuksesta. Vähän tuotosta nipistämällä hajautuksen saa hyvinkin leveäksi. 

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Tosiaan hyvinkin yleinen määritelmä taloudelliseen riippumattomuuteen vaikuttaa olevan ansiotulojen vaihtaminen päittäin pääomatuloihin, eli malliin jossa työpanos olisi hyvinkin rajoitettu. Ideana tässä oli havainnollistaa mitä ansiotulojen vaihtaminen päittäin pääomatuloihin vaatisi, siten että tulovirta olisi täysin sama. Eli ideana samaa elintasoa tavoitellaan, ei siis tingitä mistään. 

Kulutustottumukset ovat sitten asia erikseen, elinkustannukset vaihtelevat olosuhteiden mukaan, kuten kommenteissa selviääkin. 

Ongelmallista olisi käyttää jotakin muuta esimerkkiä kuin keskitulo ja keskiosinko. Kaikilla on oma tilanne, joten jokin lähtökohta josta voi sitten viilata. Mutta, jos osinkotuotto onkin 5%, eli otetaan aktiivista kantaa salkun koostumukseen, eikä ollakaan indeksissä kiinni otat aktiivisen osakeriskin. Pitkällä thähtäiellä ammattilaiset eivät päihitä indeksiä joten kallistun siihen että tällainen veto todennäköisesti tekisi hallaa pääoman kasvuun, itse asiassa enemmän kuin hyötyä kassavirtoina. 

Verotuksellisesti on niin että esimerkissäni ollaan aika tasoilla ansiotulon ja pääomatulojen suhteen. Mutta! Jos ansiotulo olisi vaikkapa Suomen yleisin tulo, eli 2500-2599€/kk olisi itse asiassa pääomatulojen vaatimus selkeästi korkeammalla kovemman verotuksen takia, jos samaan nettoon halutaan. 

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Tässä liuta linkkejä josta selviää että pääpiirteittäin määritellään taloudellista riippumattomuutta samalla tavalla kuin minä blogissani, eli pääoman tuotot ylittävät päivittäiset menot = ei pakko mennä töihin ollenkaan, ja sama elintaso jatkuu. Jos tili tulee, joka on 2400€ nettona ja tili menee, myöskin 2400€ tarvitaan 2400€ pääomatuloja. Jos kulut 500€/kk tarvitaan vain 500€ pääomatuloja. Mutta tämän summan säästäminen, ja kerryttäminen on ihan toinen juttu, ja monikin alla olevissa linkeissä puhuukin vivutuksesta. 

http://downshiftaaminen.blogspot.fi/2014/01/taloudellinen-riippumattomuus.html

http://www.ninanordlund.com/2017/06/taloudellinen-riippumattomuus-on-mahdollinen-minulle/

http://www.rikaserakko.com/2017/10/taloudellinen-riippumattomuus-omaisuus-paljonko-tarvitaan.html

https://www.salkunrakentaja.fi/2017/02/taloudellinen-riippumattomuus/

http://www.osinkokuningas.com/p/blog-page.html

https://matkallavaurauteen.com/taloudellisen-vapauden-viisi-tasoa.html

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

--- Ongelmallista olisi käyttää jotakin muuta esimerkkiä kuin keskitulo ja keskiosinko. ---

Toki näinkin, mutta taloudellinen riippumattomuus on useimmille ajatus varhaiseläkkeestä uskoakseni, sen sanelee jo väistämätön sijoitusaika, ja eläkeläiset eivät saa samaa tuloa kuin palkansaajat.

--- Mutta, jos osinkotuotto onkin 5%, eli otetaan aktiivista kantaa salkun koostumukseen, eikä ollakaan indeksissä kiinni otat aktiivisen osakeriskin. Pitkällä thähtäiellä ammattilaiset eivät päihitä indeksiä joten kallistun siihen että tällainen veto todennäköisesti tekisi hallaa pääoman kasvuun, itse asiassa enemmän kuin hyötyä kassavirtoina. ----

Osinkosijoittajan näkökulmasta pääoman kehitys ei ole oleellista vaan se osinkovirta. Jos kykenee hankkimaan satojen tuhansien salkun niin varmaan osaa korkean osinkotuoton salkun rakentaa. Pääoman kehityksellä ei ole merkitystä, jos tavoitteena on elää osinkovirralla. Osakkeen hinnalla on merkitystä vain kun sen myy. Tämä olisi itselleni sijoittamisen ideaali.

Comment: 

Kirjoituksen lähtölletus on naurettava. Jos 2400 tulot ja saman suuruiset menot niin säästö on nolla ja taloudellinen riippumattomuus tosiaan melko vaikea. Jos tulot on 2400 ja menot sen 1660 niin silloin riippumattomuuteen tarvittava kk summa on 1660 ei suinkaan 2400. Sitä 2400 kk summaa ei millään logiikalla tarvita riippumattomuuteen jos siitä tällä hetkellä 740 on säästöä. Ennen tälläisiä kirjoituksia kannattaa tutustua mitä säästöprosentti tarkoittaa taloudelliselle riippumattomuudelle. 

Comment: 

Suomessa on tapana haalia suhteellisesti suuri osa varallisuutta julkisen sektorin hoitoon ja vastaavasti jättää kotitalouksien "riesaksi" melko vähän varallisuutta. Ainakin nuoren ihmisen kannattaa harkita sen taloudellisen riippumattomuuden hankkimista jossain muussa maassa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Meillä on taas tänään pohdinnassa erään muun muassa sijoittamista tekoälyohjelmistoja liiketoimintana tekevän yrityksen perustaminen. Vaihtoehtoisina kotimaina ovat Viro ja Suomi. En tiedä kumpi on parempi. Pienen tutkimuksen jälkeen vaikutti siltä, että jos yrityksen kotikunta on Virossa niin pitää suoriutua uudesta ja erilaisesta byrokratiasta. Ja joutuu ostamaan palveluita virolaisilta alihankkijoilta ja siitä tuntuu tulevan kuluja. Plussana on noin keveämpi verotus. 

Luultavasti päädymme tällä kertaa sijoittamaan yrityksen Suomeen vaikka monet ovatkin perustaneet yrityksensä Viroon.

Piksussa mainostavista suomalaisista pelisaiteista suurin piirtein 80% on sijoittanut yrityksensä ulkomaille. Viro on suosituin vaihtoehto. Luulisin että se johtuu siitä että Viro on tehnyt e-kansalaisuutensa avulla mahdolliseksi pyörittää firmaa kokonaan etänä ja toivottanut suomalaiset tervetulleeksi. 

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Moi! Minusta "Pöhkö" on aivan oikeassa. säästösumma pitää huomioida. Kirjoitin artikkelin uusiksi. Mitä mieltä olette uudesta näkökulmasta?

Comment: 

Ilmeisen kurantti on laskelma. Totean silti edelleen, että osinkotuottoa voi säätää kohtalaisen varmasti yli 3,5%, joka ei toki huono tuotto sekään ole, kun vaikka SP500:n osinko on tällä hetkellä jotain 2%. Mutta tällaisina hektisinäkin markkina-aikoina hyviä osinkopapereita kyllä löytyy, koska sijoittajien enemmistö juoksee kasvuosakkeiden perässä.

Tällä on paljonkin merkitystä, jos haluaa eläää osingoilla, tai ainakin saada niistä merkittävää lisätuloa. Jankutan tästä senkin takia, että sijoituskurssillani painotan osinkojen merkitystä, ja etenkin sijoittamisen loppuvaiheessa niillä on erityisen suuri merkitys. Jos salkkuun laatii 3,5% osinkotuoton niin sen kyllä pitäisi nousta vuosittain todella reippaasti yli inflaation. Puhun kokemuksesta.

Comment: 

Kyllä karu totuus taitaa olla se, ettei "oloneuvoksen" titteli ole saavutettavissa normaali palkkatuloja säästämällä. Itselläni ei ole mitään tavoitetta sijoittamisen suhteen. Ajattelen vain, että sijoitussalkku tuo vakautta ja turvallisuuden tunnetta ja tietysti tuoton saaminen tuo hyvää fiilistä, vaikkei sitä syökkään...

Itse en myöskään fantasioi siitä, että voisin jonain päivänä lopettaa työnteon salkun turvin, ehkä siksi että näen sen niin epärealistisena. Sitä vastoin ylimääräisen (palkattoman) loman tienaaminen on kaikkien saavutettavissa.

Esim 2.400/5×100=48.000 € eli käytännön läheinen esimerkki.

Pekka 25 vuotta aloittaa kuukausisäästämisen 170 €/kk joka jatkuu 40 vuotiasksi asti tuoton ollessa 6 % (laskurissa oli vaihtoehdot 4 ja 6 :D ) 40 vuotiaana salkussa on noin 50.000, jonka tuotolla Pekalla on mahdollisuus ottaa joka vuosi 1 kk palkaton loma. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.