Taaleritehtaan uusi metsärahasto

Käyttäjän J.Vahe kuva

 

Kuvassa oikealla MHY:n virallinen 172 cm:n mittakeppi.

Vuonna 2008 juuri sopivaan aikaan angry perustettu varainhoitoyhtiö Taaleritehdas on tuonut sijoittajille uuden vaihtoehdon, nimittäin sijoittamisen metsään rahaston kautta.

Rahasto hyötyy varmasti siitä, että metsäkaupat suurista metsätiloista ja hiukan kauempana ns. ruuhka-Suomesta toteutuvat selvästi halvemmilla hinnoilla kuin pienet metsätilat, joita ns. tavalliset ihmiset tavoittelevat. Juuri muuta positiivista en ko. rahastossa näekään.

Metsäntuottoa arvioidessa on hyvä perehtyä Metlan linkissä olevaan raporttiin. Yksi otsikko puhuu enemmän kuin tuhat sanaa.

Taaleritehtaan uuden rahaston hoitokulut ovat varsin raskaat. Merkintäpalkkio on joiltain osin auki, mutta muodostaa 2 – 3 %:n kuluerän. Vuosittainen hoitopalkkio on 1 % ja lisäksi on rahastonhoitajille varattu mahdollisuus saada tuottoon sidonnaista lisäpalkkiota.

Metsiä on rahastolla tällä hetkellä 6000 ha ja ne lienee ostettu UPM:ltä, joka myös vastaa puun kaatamisesta.  Luultavasti UPM:kin on tiennyt myyntikohteensa ja UPM:n osaketta ostamalla pystyy sijoittamaan metsiin, energian- ja paperintuotantoon halvemmalla kuin Taaleritehtaan rahaston kautta.

Hiukan erikoista on myös se, että Taaleritehtaan metsärahastoa vetävä asiantuntija on itse julkisuudessa korostanut metsän merkitystä sillä, että se antaa omistajalleen hyvän tavan viettää vapaa-aikaa - asia, jonka itsekin kovasti allekirjoitan.

Taaleritehtaan metsärahaston minimimerkintä on 100.000 euroa ja suunnilleen sillä hinnalla saa metsätuloja esim. linkeistä 1,2,3 ja 4.  Selvää tietenkin on, ettei 100.000 eurolla tosin saa metsätilaa, josta olisi vuosittaista tuottoa muuta kuin enintään joulukuusia ja polttopuuta myymällä. 

 

 

 

 

Kommentit

Comment: 

Olen samaa mieltä.

Metsästä saa kannattavan sijoituskohteen jos pystyy itse tekemään edes osan metsänhoitotöistä. Jos kaikki taimikoiden vaativa työ ostetaan ulkopuolisilta, tuotot katoavat siihen.

Se, että metsät ovat alunperin olleet UPM:n omaisuutta, ei ole välttämättä riski vaan ehkä jopa etu. Metsä ei ole kovin likvidi sijoituskohde ja vaatinee IFRS-kirjanpidossa melkoista käsittelyä joten on ymmärrettävää että pörssiyhtiö, jolla on paljon pääomia vaativia investointeja, luopuu osasta metsäomaisuuttaan. Muistaakseni UPM antaa (ja vaatii) kohteilleen "kanta-asiakassopimuksen" jolla se takaa puunsaantiaan ja jolla metsän ostaja toisaalta saa jonkinlaista varmuutta sille, että puulle löytyy ostaja (edes ns "markkinahintaan")

Metsäomaisuuden kannattavassa kartuttamisessa metsävähennys on merkittävä väline, ks. http://www.vero.fi/fi-FI/Syventavat_veroohjeet/Metsaverotus/Metsavahennys(16231). En ole varma miten tässä rahastossa asia on hoidettu mutta sijoitusyhtiöillä ei ole oikeutta metsävähennykseen. Yhteismetsillä oikeus on mutta en tiedä, onko rahaston omistamasta metsästä mahdollista muodostaa yhteismetsää.

Odottaisin itse selvää kuvausta siitä miten metsänhoitokustannukset aiotaan minimoida metsien hoitoa kuitenkaan laiminlyömättä ja miten metsävähennysoikeus on järjestetty ennen kuin edes vilkaisen tämän rahaston suuntaan.

PS. Metsätiloja löytyy myös osoitteesta http://www.mhy.fi/familytimber/

Comment: 

Jos kerran "puuntuotannon reaalinen tuotto on 1,8%" niin sijoittajalle ei jää kuin tappiota. Hoito maksaa, nimellisestä tuotosta maksetaan veroa ja rahasto ottaa prosentin kulun jne. Ei tuota kannata ostaa jos ei halua kannattaa rahastoyhtiötä. Sille jää ääretön tuotto! Ääretön tuotto, koska sehän ei laita rahastoon omaa rahaa vaan hoitaa korvausta vastaan muiden rahoja.

Rahastot ovat hajautusta varten ja jos hajautus syö koko tuoton, niin mitä hajautetaan. Hajautuksella varmistetaan oletustuotto, eli tässä varmistetaan tappiot. Vai?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

... on tietysti keskiarvo ja tietysti ko. rahasto väittää pääsevänsä parempaan, nimittäin 3%:iin. Mutta vaikka ottaisi senkin luvun lähtökohdaksi, kokonaiskuva ei juuri muutu.

Ko. rahaston materiaalissa otetaan lisäksi niukasti kantaa tulevaisuuteen, joka metsään sijoittamisessa on tavallistakin tärkeämpää. Paperin kulutus laskennee ja sille löytyy halvempaa raaka-ainetta Suomen ulkopuolelta. Entä jos Venäjä alkaisi kunnolla hyödyntämään valtavia metsiään mekaanisessa metsäteollisuudessa?

Comment: 

Tosin epäilen, että rahasto jää keskiarvosta. Yleensä rahastot eivät hoida rahoja keskimääräistä paremmin ja ei ainakaan tuplasti keskimääräistä paremmin. Metsäammattilaiset hoitavat keskimäärin metsiämme, aivan kuten rahojammekin. Ekonomistit eivät näytä metsäammattilaisilta, vaikka itseluottamusta heiltä riittää. Itse kirjoitin miten sijoitusammattilaiset pärjäävät keskiarvoille http://www.piksu.net/artikkeli/ammattisijoittajat-ja-keskiarvo ja tulos on karmaiseva. Rahastosijoittajat saavat keskimäärin keskiarvotuotosta vain noin puolet, vaikka jokainen rahasto ilmoittaa etsivän alphaa. Tietenkin ihmiset laittavat rahastoihin rahaa silloin kuin se on noussut, mutta miksi he tekisivät erilailla metsärahaston kanssa? Ja jos rahastonhoitajalla on vahva näkemys huonosta ajasta, niin pitäisi silloin maksimimäärän käteisenä rahoista.

Comment: 

Kannattaa muistaa, että tosiaan tuo 1.8% on keskim. *reaalituottoa* yli kaiken vaajaatuottoisen metsämaan ja vieläpä kassavirralle laskettuna. Eli kassavirran reaalituotto. Koska lähtökohtaisesti puun arvo raaka-aineena nousee inflaation verran (aivan kuten kiinteistöjen vuokrat) niin tuohon kassavirtaaprosenttiin pitää lisätä inflaatio. 2-3%, päästään n. 4-5% nimelliseen tuottoon. SEN LISÄKSI inflaatio koskee koko pystyssä olevaa puuvarastoa. Eli koko metsäomaisuuden arvo nousee metsässä olevan puun arvon nousetessa inflaation mukana. Aivan kuten kiinteistössä kiinteistön arvo nousee yleensä keskim. inflaation verran aivan kuten vuokrasta tuleva kassavirta. 

Toinen asia on sitten ylituotot. Itse metsänomistajana itse tehden, arvopuut esim. taidepuuksi poimien, tontit myyden, jyrkät rinteet ja metsälain 10§ kohteet korjaten ja erityisen tarkasti oikeaan maaperään oikean erikoispuun istuttaen, pääsen 6-8% nimelliseen tuottoon p.a. Vaatti työtä ja pientä peliä, mutta on täysin mahdollista. 

 

terv, Antti

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

arvopuut esim. taidepuuksi poimien"

Tuo se tekisi Suomen työllisyydelle hyvää, vaikka koskisikin tietysti vain murto-osaa puustosta, vrt.

http://vanhanaikainen.blogit.kauppalehti.fi/blog/3521/puuta-ja-designia