Tästä syystä tulliprotektionismi maksaa maltaita

Donald Trump julistaa laumalleen, että kauppasodat ovat hyödyllisiä ja helppoja voittaa, koska Yhdysvalloilla ei ole suuren kauppataseen alijäämänsä vuoksi mitään menetettävää. Hänelle kauppa on nollasummapeliä, jossa vähemmän myyvä häviää automaattisesti. Koska kauppa etenkin Kiinan kanssa on pahasti alijäämäistä, ei tullisodassa voi hävitä.

Taloustieteen valtavirta on kiistänyt protektionististien hellimän merkantilistisen väitteen John Adamisista lähtien eli 1700-luvulta. Kansainvälisen kaupan merkitys piilee työnjaon järkeistämisessä. Jokaisen kannattaa ostaa sieltä, mistä halvimmalla saa, sikäli kun ostovoimaa on. Ja Yhdysvalloilla sitä on, muutakin kuin velkarahaa.

Kaikki vaihdanta tähtää resurssien tehokkaimpaan kohdentamiseen, ja se pätee myös kansainväliseen kauppaan. Se tuo kuluttajille halvimmat hyödykkeet, koska eri maiden tuottajilla on omia suhteellisia etujaan. Niin suomalaiset kuin amerikkalaiset ostavat Kiinassa tehtyä elektroniikkaa edullisuuden vuoksi. Työvoimavaltaisessa tuotannossa se perustuu halvempaan työvoimaan.

Suomen ja Yhdysvaltojen kaltaisten kehittyneiden talouksien vienti taas perustuu korkeaan osaamiseen. Muut ostavat, koska vastaavaa tuotetta ei muualta saa ainakaan samaan hintaan.

Halvat hinnat merkitsevät korkeampaa elintasoa. Hintojen noustessa kuluttajan olisi leikattava hankintojaan. Kuluttajiin kuuluvat myös tuottajat, jotka käyttävät tuontihyödykkeitä prosesseissaan.

Vaikkapa alumiinia, joka oli Trumpin tullilistalla ensimmäisenä teräksen kanssa, ostaa sitä niin kaljatölkkeiksi kuin lentokoneiksi jalostava teollisuus. Yhdysvallat tuo valtaosan alumiinistaan, eniten Kanadasta sen matalan hinnan vuoksi. Se perustuu Kanadan halpaan vesivoimaan. Alumiinintuotanto nielee paljon sähköä.

Tuontitullit nostaisivat alumiinin hintaa, josta kärsisi sitä jalostava teollisuus. Trumpin kuten kaikkien protektionistien laskelmissa Yhdysvaltojen alumiiniteollisuus hyötyisi kilpailun vähentymisestä kuitenkin niin paljon, että sen luomat työpaikat korvaavat menetykset. Muun muassa taloustieteen nobelistin Paul Krugmanin mukaan se on illuusio.

Ensinnäkään Yhdysvallat ei kärsi työttömyydestä, vaan maassa on käytännössä täystyöllisyys. Ja alumiinin tuottajat työllistävät vain 5000 ihmistä, kun sen jalostajat 156 000.

Alumiinia paljon tarvitsevat lentokoneet ovat Yhdysvaltojen tärkeimpiä vientiartikkeleita. Tuotantokustannusten nousu heikentäisi niiden kilpailukykyä, koska tuottajat eivät voi siirtää kustannuksia omiin hintoihinsa menettämättä asiakkaita ulkomaalaisille kilpailijoille. Lentokoneteollisuus onkin vastustanut kiivaasti tulleja. Boeingin osakekurssi sukelsi rajusti kauppasodan puhjettua.

Tullisota veisi työpaikkoja muiltakin jalostajilta. Kotimaassa niitä toki on mahdollista suojella tuontitulleilla, Trump ja protektionistit miettivät. Pakotetaan kuluttajat ostamaan kotimaista.

Mutta se rokottaa maksajia. Hintojen noustessa kuluttajalle jää rahaa vähemmän pussiin, ja silloin joku menettää. Se voi olla yhtä hyvin lentoyhtiö kuin lähikauppa. Liikevaihdon haihtuminen vie työpaikkoja.

Mitä pidempi on tullilista, sen rajumpi inflaatio ja sen vaikutukset ostovoimaan. Trumpin rangaistuslista sisältää toista tuhatta tuotetta. Krugman laskee, että 20 prosentin tullit kaikelle tuonnille nostaisivat inflaatiota kolme prosenttia. Sen verran tuhoutuisi ostovoimaa – ja kaiken kukkuraksi inflaatio pakottaisi korot nousuun. Se rassaa taloutta.

Eikä laskelma vielä huomioi vastapakotteiden vaikutusta, joita varmasti aina seuraa. Vladimir Putin, joka jakaa Donald Trumpin nationalistiset talousopit, uhosi Venäjän hyötyvän Krimin valtauksen potkaisemista länsimaiden vientirajoitteista ja Venäjän vastapakotteina laatimista tuontitulleista. Niiden piti kohentaa kotimaista tuotantoa ja työllisyyttä, aivan kuten Trump haaveilee. Venäläiset taloustutkijat myöntävät pakotesodan haitanneen pahasti Venäjää. Sen taloudessa ei ole ollut hurraamista vuosiin.

Trumpin strategian yksi kulmakivi lienee se, että tullisota pakottaa yritykset siirtämään tuotantoaan Yhdysvaltoihin. Näin sieltä etenkin Kiinaan kadonnut valmistava teollisuus palaisi takaisin. Tiettyyn mittaan se voisi jopa toimia, johtuen Yhdysvaltojen talouden koosta. Mutta en ole kovin vakuuttunut, että yritykset haluavat investoida laajasti jonnekin vain sen varassa, että kannattavuus pysyy kuosissa tullirajoitteiden avulla.

Politiikka muuttuu nopeasti vaalien myötä. Protektionismilla ei Trump poislukien ole Yhdysvalloissa laaja kannatus. En minä ainakaan rakentaisi tehdasta vain hänen tullimuuriensa suojan pysyvyyteen luottaen.

Kustannustason takiahan tuotanto etenkin työvoimavaltaisesta tuotannosta on muualle siirtynyt. Ja jos Yhdysvalloissa tuotanto on kovin kallista, niin sitä ovat lopputuotteetkin. Se ei kuluttajaa naurata, eikä kansantaloutta, kun ostovoiman rapistuminen rassaisi lukemattomia tuottajia ja työpaikkoja. Eivätkä korkean kustannuksen yhdysvaltalaiset tuotteet pärjäisi kansainvälisessä kilpailussa, saati kun vastapakotteetkin nostaisivat niiden hintaa.

Pakotteilla saatujen investointien luomien työpaikkojen vastapainoksi niitä katoaisi paljon enemmän. Eikä kuten sanottu Yhdysvallat kärsi edes työttömyydestä, päinvastoin, joten paniikkiratkaisut ovat senkin takia naurettavia. Ne ovat luita, joita Trump jakaa kannattajilleen kustannuksista piittaamatta tai selvästikin niitä edes ymmärtämättä.

Argentiina yritti vuosikymmeniä teollista loikkaa suojatullien avulla surkein tuloksin. Sen tuotteet eivät kelvanneet ulkomaille, ja kotimarkkinat kärsivät kovasta hintatasosta. Aikoinaan vauras maa vajosi kroonisiin vaikeuksiin. Trump voisi jättää parit Fox-uutiset ja twiitit väliin ja investoida tuo aika taloushistoriaan tutustumiseen.

 

Kommentit

Comment: 

Aiheesta kiinnostuneille raskaan sarjan kommentteja, eivät ne tosin oleellisesti kummempaa sisällä kuin oma juttuni. Ja, sivumennen sanoen, kuten Krugman toteaa, Kiina ei ole synnitön kauppapolitiikassaan. Mutta tullisota tuskin on paras lääke siihen:

https://www.project-syndicate.org/commentary/trump-tariffs-on-steel-alum...

https://www.project-syndicate.org/commentary/trump-unnecessary-trade-war...

https://www.nytimes.com/2018/03/22/opinion/trade-war-china-trump.html

https://www.nytimes.com/2018/03/03/opinion/trade-war-what-is-it-good-for...

https://www.nytimes.com/2018/03/03/opinion/the-macroeconomics-of-trade-w...

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.