Suomi, suomalaiset ja nykykriisi

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Menossa on elinaikani pahin kriisi Suomessa, mutta sitä ei voi verrata talvi- tai jatkosotaan. Olen lähes varma, että mikäli sodat kokeneet ihmiset saisivat valita kummasta kärsisivät, nykykriisistä vai sodista niin varmaan kaikki valitsisivat koronakriisin. Kirjoituksessa esitän mielipiteeni lyhyesti nykykriisistä, miten Suomi ja tämä katajainen kansa selviävät siitä. Mitään syväluotausta en ole tekemässä.

 

Suomen sijainti ja pitkät välimatkat ovat maallemme ensisijaisesti haittoja, mutta nykykriisissä ne ovat selviä etuja. Koronapandemia tarttuu vain joko suorassa tai epäsuorassa kanssakäymisessä ja suurimmat osat näistä tartunnoista vaativat lähietäisyyden. Suomi on lähes saari nykytilanteessa, kun tänne ei ulkomailta tule paljon ketään eikä täältäkään helposti lähdetä muualle. Käytännössä se tarkoittaa maansisäisten tartuntojen olevan lähes ainoita tapoja saada virus. Suomi on myös harvaanasuttu ja välimatkat ovat sen mukaisia. Suomessa ei ole kovin tiheäänasuttuja alueita, joten suurimmassa osassa maata on myös helppo jäljittää tartunnan saaneiden ihmisten lähikontaktit. Tämä tarkoittaa, että jatkotartuntoja tulee vähemmän kuin monissa muissa maissa. Altistuneet on helpompi laittaa karanteeniin.

 

Sosiaalisesti tarttuvien epidemioiden, kuten koronaviruksen, uusien teknologioiden ja markkinoille tulevien tuotteiden leviämisessä on yksi erityispiirre. Ne muuttuvat hallitsemattomiksi, kun ne ylittävät tietyn rajan eli niin sanotun kriittisen massan. Epidemiat kestävät aikansa kunnes laantuvat ilman, että kukaan voi tehdä paljon mitään. Tämän viruksen tapauksessa puhutaan mitä ilmeisimmin kuukausista. Tämän rajan ylittäminen tarkoittaa, että toimenpiteet epidemioiden hallitsemiseksi eivät vaikuta paljoa. Se mikä tämä raja on nykykriisissä ja Suomessa on mahdotonta sanoa. Se tietysti riippuu sosiaalisten kontaktien määristä ja niiden kestoista. Harvemmin asutuilla alueilla on vaikeampi ylittää tätä rajaa, jos ei jopa mahdotonta. Koko Suomi poislukien Uusimaa, Pirkanmaa, ja Turun seutu kuuluvat paikkoihin, joissa epidemiat saadaan kohtalaisen nopeasti hallintaan, kuten Vaasan esimerkki osoittaa. Jos katsotaan ulkomaisia esimerkkejä, kuten Pariisia ja Madridia niin on selkeästi nähtävissä, että tämä raja ylitettiin jo aikoja sitten. Toivottavasti Uudellamaalla ei mennä tähän tilanteeseen, mutta se ei ole mahdotonta nykykehityksessä. Mikäli tietty raja ylitetään niin edessä on kuukausien suuri ongelma. Tällä hetkellä emme vielä ole siinä pisteessä, vaikka se ei ole kaukana.

 

Suomalaisten edut ovat mielestäni kahdenlaiset: Keskinäiset välimatkat ovat olleet aina pidemmät kuin monilla muilla kansoilla. Mitä pidempi välimatka sitä vaikeammin virus tarttuu, joten tämä on hyvä asia. Tässä tilanteessa ei myöskään katsota muista erossa pysyviä ihmisiä niin karsastaen, kuin monissa muissa maissa. Toinen ja tärkeämpi suomalaisten etu on, että olemme hyviä kriisitilanteissa. Tässä asiassa maamme on kansakuntana ensimmäisten joukossa maailmassa. Emme ehkä ole maailman parhaita kriiseihin varautumisessa, mutta osaamme toimia niiden ollessa päällä. Ei tarvitse katsoa kuin länsinaapuriin niin löydetään taas paljon surkeammat toimijat. Joku voi olla tästä eri mieltä, mutta siitä vaan. Viranomaismääräysten tai Suomen tapauksessa myös suositusten noudattamisessa suomalaiset ovat myös toimineet hyvin. Ei niitä turhaan anneta, vaikka kaikki niistä eivät ehkä osukaan maaliin. Ne ovat myös menneet parempaan suuntaan, kun alueille on annettu mahdollisuus päättää enemmän omista asioistaan. On sanomattakin selvää, että harvemmin asutuille seuduille ei pidä antaa samoja määräyksiä kuin Uudellemaalle.

 

Olemmeko pärjänneet hyvin vai huonosti nykykriisissä? Suomella ei ole monia vertailukohteita. Lähimmät niistä ovat Ruotsi, Norja ja Baltian maat. Suomi on vähintään yhtä hyvällä tasolla kuin nämä maat Ruotsia lukuunottamatta, vaikka joku pitää talouden aukipitämistä merkityksellisenä niin todellisuudessa se ei ole erityisen järkevää. Pelkäävät ihmiset eivät kuluta. Kun ihminen tietää useamman vakavasti sairastuneen tai kuolleen ihmisen niin se pelkää, vaikka aihetta tähän ei varsinaisesti olisikaan. Ruotsin talous ei ole kärsinyt yhtään vähempää kuin Suomen. Tartuntojen ja kuolleiden määrät ovat toista luokkaa. On tietysti aikaista tehdä lopullista tilinpäätöstä vielä pitkään aikaan, mutta Ruotsin kannalta tilanne on nyt huono. Mitä Suomeen tulee niin uskon muiden alueiden kuin Uudenmaan pärjäävän nykykriisissä vähintäänkin kohtuullisesti. Pääkaupunkiseutu pysyy kysymysmerkkinä vielä pitkään. Se tulee kärsimään enemmän kuin muut seudut, koska ihmisiä on sen verran tiheässä ja paljon verrattuna muihin Suomen paikkoihin.

 

Tässähän tätä mielipidettä oli,

 

Tsemppiä koronakriisin selättämiseen ja hyvää loppuviikkoa!

 

- Tommi T

Artikkeli: 

Kommentit

Comment: 

Hyvä kirjoitus ja olen samaa mieltä pohdinnasta. Suomalaiset ovat onnistuneet hyvin kriisin hallinnassa ja uskon myös laajemmin kansamme kriisikestävyyteen.

Nostaisin esiin tuon kommenttisi 'elinaikasi pahimmasta kriisistä Suomessa'. Olen itse viisikymppinen, joten monta aiempaa kriisiä on omassakin muistissa. Tässä koronakriisissä olen kai onnekas, kun toistaiseksi se ei ole omaan elämään isosti vaikuttanut. En pelkää terveyteni enkä oman talouteni puolesta. Toki kriisin vaikutukset ihmisiin laajemmin sekä eri alojen työllisyyteen ym huolettavat. Iso joukko ihmisiä ja yrityksiä kärsii kriisistä valtavasti.

Mutta kysymys, jota pohdin on tämän kriisin vakavuus suhteessa aiempiin kriiseihin. Onko tämä nyt oikeasti pahempi kuin vaikkapa pankkikriisi, teknokuplan puhkeaminen tai viimeisin ns finanssikriisi? Usein se kriisi, joka on juuri nyt käynnissä tuntuu kaikista pahimmalta, koska sitä eletään juuri nyt.

Tämän kriisin suuruus varmaan riippuu katsantokannasta. Jos näkökulma on ihmisten terveys tai liikkuvuuden ym asioiden rajoitustoimet, tämä on pahin kriisi. Jos sitten tarkastellaan tätä taloudellisesta näkökulmasta, ehkä tämä ei välttämättä ole se suurin kriiseistä, vai onko?

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Ei tämä kriisi vielä ole lähelläkään taloudellisesti pahinta kriisiä, mutta sillä on potentiaalia tulla sellaiseksi. Tämä tietysti riippuu vähän siitä miten tilanne kehittyy. On myös vähän vaikea hahmottaa mikä on koronan osuus taloudellisessa kriisissä ja mikä on täysin holtittomaksi menneen velkaantumisen ja rahanpainamisen osuus. Näkemykseni on, että talouskriisi vain nopeutuu koronan myötä, mutta korona ei ole suurin syy siihen.

Comment: 

>Pelkäävät ihmiset eivät kuluta

Joten talouden olisi voinut jättää auki joka tapauksessa ja monelta myötähäpeää aiheuttavalta poliittis-virkamiehiseltä urpospedeilyltä oltaisiin säästytty. Hah...

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.