Suomi huolehtii kansalaisten hyvinvoinnista, mutta hallinto on ollut huonoa

Kansalaistensa hyvinvoinnista huolehtivat maat saavuttavat voimakkaampaa talouskasvua ja hyvinvointiin panostaminen on auttanut maita palautumaan nopeammin vuoden 2008 finanssikriisistä. Tiedot käyvät ilmi The Boston Consulting Groupin (BCG) laajan kansainvälisen The Sustainable Economic Developement Assessment (SEDA) -raportista, joka tarkasteli 152:ta maata 10 vuoden ajalta.

Suomi on poikkeus. Suomi on huolehtinut hyvin kansalaisten hyvinvoinnista, mutta talouskasvu on silti ollut maailman hitaimpiin kuuluvaa ja palautuminen finanssikriisistä on ollut maailman heikointa luokkaa. Suomen heikkon suorituksen syitä saadaan hakea muualta kuten esimerkiksi tuona aikana huonosti toimineesta -hallinnosta, -taloudenpidosta, -johdosta tai -poliittisesta koneistosta.  

- Tulokset haastavat sitä perinteistä ajattelua, jonka mukaan maiden on tehtävä kompromisseja talouskasvua vauhdittavien päätösten ja kansalaisten hyvinvointia edistävien päätösten välillä. Maiden on vastustettava kiusausta tavoitella talouskasvua kansalaisten hyvinvoinnin kustannuksella, jopa talouskriisin keskellä, sanoo BCG:n osakas Tuomas Rinne.

Raportissa arvioidaan kansakuntien hyvinvointia kymmenen eri sosioekonomisen kehityksen ulottuvuuden kautta, joita ovat esimerkiksi tulotaso, terveys, koulutus ja infrastruktuuri. Tiedot ovat peräisin esimerkiksi Maailmanpankilta, Kansainväliseltä valuuttarahastolta, Maailman terveysjärjestöltä ja OECD:ltä.

Suomi voi hyvin, mutta on jäänyt jälkeen muista Pohjoismaista

Suomi sijoittuu raportissa maailmanlaajuisesti sijalle kahdeksan, kun se vuonna 2009 oli neljäntenä. Kymmenen vuoden aikana Suomi on ottanut eniten takapakkia talouden vakaudessa. Eniten kehitystä on puolestaan tapahtunut kansalaisyhteiskunnan ja tasa-arvon kehityksessä. Lisäksi Suomi on alle maailman keskitasoa siinä, miten vauraus kyetään muuttamaan kansalaisten hyvinvoinniksi

Pohjoismaiden listalla Suomi on viimeisenä. Skandinaavisiin naapureihin verrattaessa Suomi on jäämässä jälkeen useammalla alueella, muun muassa tulotasossa ja työllisyydessä.

- Huolimatta viimeaikaisista hyvistä uutisista työllisyysrintamalla olemme edelleen jonkin verran jäljessä pohjoismaista työllisyystasoa. Vaikka Suomi sijoittuu edelleen raportin kärkikymmenikköön, kehityksemme on valitettavasti ollut hitainta niiden maiden joukossa, jotka olivat samalla lähtötasolla kymmenen vuotta sitten, Rinne sanoo.

Koko maailman absoluuttinen hyvinvointi on raportin mukaan lisääntynyt viimeisten kymmenen vuoden aikana. Eniten asemiaan ovat nostaneet Vietnam ja Kiina. Molempien voimakas nousu selittyy raportin mukaan panostuksilla muun muassa opetukseen ja infrastruktuuriin. Eniten osakkeitaan on laskenut Venezuela.  Myös Suomi kuuluu laskijoiden joukkoon.

Raportin mukaan maissa, joissa on jo korkea hyvinvointi, kokonaisvaltaista hyvinvointia syntyy eniten investoimalla koulutukseen ja työllisyyteen. Alhaisemman hyvinvoinnin maissa olisi tärkeintä panostaa ensisijaisesti terveyteen ja koulutukseen, mutta myös hyvään hallintoon ja infrastruktuuriin.