Suomen näivettyminen jatkuu ainakin kymmenen vuotta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomessa on ongelmia: investointeja tuotantoon ei tehdä, koulutettuja muuttaa muualle, elintason kasvu on maailman hitaimpia, työttömyys on naapurimaita suurempaa ja lapsia syntyy yhä vähemmän. Mutta miten nopeasti saadaan aikaan korjaavia toimenpiteitä, tämä kiinnostaa myös sijoittajaa. Tässä aika-arvioita siitä miten nopeasti ongelmiin tartututaan:

Syntyvyyden alhaisuutta ei haluta korjata

Syntyvyys on korkeaa siellä missä ihmisen tuleva vanhuudenturva on kerätyn (eläke-) varallisuuden ohella riippuvaista myös lasten lukumäärästä.

Tämä periaate on looginen. Ei pelkällä rahalla mitään tee ellei ole ketään (tulevaa sukupolvea) joka tuota investointia käyttäisi. Tämän hyvin tunnetun ymmärryksen hyväksyminen ja sen perusteella tehtyjen lakien (esim. eläketurvan osittainen sitominen lasten lukumäärään) kirjoittaminen voi kestää kymmeniä vuosia, kenties sata vuotta. Asenteiden muuttuminen kestää eikä edes aina tapahdu.

Elintason kasvunopeus on joskus korjaantunut nopeasti

Yksityisellä sektorilla työskentelevän lisäarvoa tuottavan henkilön työpanoksesta 60-70% otetaan (eläkevakuutusmaksut, työtuloverot, kunnallisvero, alv, ...) julkisen sektorin haltuun. Olemme näin laskien kaikki töissä julkisella sektorilla. Lisäarvo ja rahat päätyvät sinne.   

Seuraus voidan ymmärtää. Oletetaan että tarvitsen henkilön maalaamaan seinät olohuoneessani. Vastapalvelukseksi voin korjata hänen autonsa. Tämä on vaihdantaa. Yhteiskuntamme on sellainen että tuon maalarin täytyy käydä maalaamassa kaksi julkisen sektorin huonetta, jotta hän saa maalata minun huoneeni ja minun täytyy korjata kaksi julkisen sektorin limusiiniä saadakseni korjata hänen autonsa. Vaihdanta voi jäädä tekemättä, elintaso heikoksi ja yhteiskunnan työnjaon kehitys jää tapahtumatta. 

Kataisen hallitus kasvatti julkista kulutusta ja pahensi elintasomme jälkeenjääneisyyttä ehkä noin 10% verran suhteessa esimerkiksi Ruotsiin. Sipilän hallitus kiristi vyötä ja pääsimme taas kolmeksi vuodeksi mukaan Euroopan kasvuun ja nyt meillä on Rinteen hallitus, jonka toimet ovat Kataisen hallituksen luokkaa ja voimme odottaa kenties noin 10% pienennystä elintasoon. Puhumme kuitenkin hallitusten toimista, joita on tehty. Näitä ongelmia on siis ratkaistu ja pahennettu ennenkin. On hyvinkin mahdollista että joskus neljän tai kymmenen vuoden kuluttua meillä on eduskunta, joka osaa ratkaista tämän tyyppisiä ongelmia.

Työttömyys on monessa maassa ratkaistu

Sitkeäkin työttömyys on monessa maassa ratkaistu. Saksa pystyi ratkaisemaan 1990 luvun ongelmansa sitkeällä 10 vuoden työllä, USA:ssa on tällä hetkellä täystyöllisyys ja Baltian maat ratkaisivat oman 20% tasoa hiponeen työttömyysasteensa. Tämän tyyppisiä ongelmia osataan ratkaista. Tarvitaan työnteon kannusteet ja joustavat työ- ja palkkaehdot niin ihmiset löytävät omaa sen hetkistä taitotasoaan ja työhistoriaansa vastaavia tehtäviä.

Työmarkkinamme eivät tällä hetkellä täytä noita ehtoja. Palkka- ja työ- ehdoista voi harvoin sopia työnantajansa kanssa. Ammattiliitot, listapalkat ja lait kieltävät sopimisen. 

Suomessa ei voida, toisin kuin muissa maissa, odottaa nopeita muutoksia. Meillä on maailman vahvin työmarkkinasektori, jonka privileegiot (verovapaudet, lainsäädäntöön vaikuttaminen) on monilla tasoilla kirjattu lakiin ja käytäntöihin. Työmarkkinajärjestöt hallitsevat eläkevarojen avulla myös pääosaa pörssiyritysten omistajavallasta mukaan lukien hallitusten jäsenten nimittäminen. Tämä valtakeskittymä pystyy tarjoamaan poliittiselle kentälle rahan ohella myös nimityksiä yritysten hallitusvirkoihin.

Suomeen ei tule lähiaikoina uusia tuotannollisia investointeja

Investointien alhaisuus johtuu yksinkertaisesta syystä. Yritykset eivät näe järkeväksi investoida tehtaita tai tuotekehitystä Suomeen. Ne pitävät muita maita kilpailukykyisempinä. On aivan selvää, että elintasomme tulee jatkossakin jäämään jälkeen muista niin kauan kuin tilanne jatkuu.

Yksinkertaisinta on  pudottaa palkka- ja elintasoa ja lisätä työaikaa aivan niin kuin Kiky sopimuksessa päädyttiin tekemään. Lääke auttaa, investoinnit käynnistyvät, mutta olisi kivampaa käyttää sellaisia keinoja, jotka johtavat parempaan elintasoon kuin sellaisia jotka alentavat elintasoa. Hyviä, yhteiskunnan dynamiikkaa ja elintasoa edistäviä toimia olisi kosolti tarjolla:

  • Asumistuen pienentäminen parantaisi työssä käyvien mahdollisuutta ostaa/vuokrata edullisia asuntoja silloin kun he muuttavat työn perässä. Työssä käyvä, joka ei saa asumistukea olisi silloin paremmassa suhteellisessa asemassa.
  • Varainsiirtoveroa voitaisiin myös pienentää, sekin lisäisi yhteiskunnan dynamiikkaa
  • Ihmisellä pitäisi olla halutessaan oikeus sopia työehdoistaan
  • Virkoihin vaadittavia koulutusvaatimuksia voisi hyvin väljentää. Ei kaikkeen tarvita spesifistä viiden vuoden koulutusta. Koulutus voisi hyvin olla yleisempää ja saman koulutuspätevyys voi hyvin soveltua useampaan tehtävään.
  • Ihmisten yritteliäisyyttä voisi kasvattaa pinenentämällä sitä leijonanosaa, jonka julkinen sektori pienestäkin palkanlisästä anastaa.
  • ....

Yhteistä näille toimille on rahallisesta tasa-arvosta luopuminen. Täydellinen tasa-arvo tarkoittaa sitä, että menestyksellä ja eteenpäin yrittämisellä ei ole merkitystä. Kaikki saavat kuitenkin saman. Tasa-arvo käsite pitäisi jättää merkitsemään tasa-arvoisuutta lakien ja sääntöjen edessä eikä ulottaa sitä samanlaisiin kulutusmahdollisuuksiin.

Tuleeko näitä hyviä muutoksia vai tuleeko aikanaan uusi Kiky. Ei ehkä kumpaakaan. Eduskunta on lähtenyt kustantamaan kasvavaa julkista sektoria myymällä valtion omaisuutta. Ja sitä riittää myytäväksi. Valtiolla on suoria osakeomistuksia noin 20Mrd€ ja näitä voidaan sulatella ilman kummempia ongelmia vielä monta vuotta. Auttaako tuo piristysruiske taloutta. Ei, päinvastoin. Kun talouteen pumpataan rahaa niin eläkkeiden, työttömyyskorvausten ja palkkojen tulee nousta. Niin se raha kuluttajalle päätyy. Tämä nostaa maan kustannustasoa ja heikentää entisestään kilpailukykyä. Tuotannolliset investoinnit Suomeen tulevat siis näillä näkymin jatkumaan olemattomina.

 

 

 

Kommentit

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Oma näkemykseni (todennäköisyys yli 50%:ia) on se, että syntyvyys lähtee kasvuun 10-15 vuoden kuluttua, kun länsimaiden pitkä yhteiskuntasykli alkaa uudelleen alusta. Ikävä kyllä sitä ennen, tapahtuu paljon vähemmän hyviä asioita. Nykyiset mellakat ympäri maailmaa ovat vielä vähäisiä siihen mitä tuleman pitää. Toivottavasti olen tässä väärässä, mutta se ei siltä näytä. Vähäinen syntyvyys on vain yksi oire mikä selittyy pitkän syklin kriisivaiheella. William Strauss ja Neil Howe ennustivat matalamman syntyvyyden jo 1990-luvulla. Siitä voi lukea lisää mm. heidän kirjoistaan The fourth Turning ja Generations.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.