Suomen kehitysyhteistyö muuttuu tasavertaiseksi dialogiksi

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Köyhyys on nopeasti vähenemässä selviää maailmanpankin tilastoista. Enää alle 10% maailman ihmisistä tulee toimeen 1.9$ päivittäisillä tuloilla.

Perinteisestä ruuan tai rahan muodossa annettavasta kehitysavusta ollaan luopumassa. Ne ovat järkeviä vain silloin kun kohdemaa on kansalaisten henkeä välittömästi uhkaavassa katastrofissa. Tämän tyyppinen apu on kohdemaalleen kaikissa muissa tilanteissa vahingollista. Rahan, velkarahan tai avun, pumppaaminen talouteen nostaa palkkatasoa ja kustannustasoa tuhoten lopulta avunsaajan tuotannollisen kapasiteetin.

Mikä sitten on ollut järkevää? Onnistuneimmat projektit taitavat löytyä koulutuksen sektorilta. Koulutuksella ja koulutusvaihdolla on pystytty muuttamaan kohdemaan kulttuuria ja arvostuksia niin, että avunsaajamaa on sittemmin pystynyt paremmin integroitumaan osaksi globaalia taloutta ja kulttuuria.

Erittäin hyvin ovat toimineet myös yritysten tekemät suorat taloudelliset investoinnit. Niillä on ohjattu kohdemaan kansalaisia länsimaistyyliseen toimintaan ja työkulttuuriin. Samalla on siirtynyt paljon teknistaloudellista osaamista ja siihen liittyvää arvomaailmaa.

Kehitys tarkoittaa perinteisen paikallisen kulttuurin tuhoa

Onko kyseessä ollut kehittyvän maan oman kulttuurin järjestelmällinen raivaaminen länsimaisen yhtenäiskulttuurin tieltä. Kyllä on. Mistään muusta ei ole kyse. Asiaa ei pidä nähdä pahana.  Tämä on se tapa jolla kehittyneet maat nostetaan osaksi maailmantaloutta. Se on synonyymi kehitykselle ja elintasolle.

Kehittyvien maiden ihmiset ovat aina olleet aktiivisia ja tehneet erilaisia paikallisesti arvostettuja asioita. Nyt he tekevät kehittyneiden maiden arvopohjan mukaan jotain arvostettua ja sen arvostuksen mitta on raha. Siksi kehittyvät maat ovat saavuttaneet muiden elintasoa. He ovat ottaneet meidän arvot ja arvostukset.

Suomen kehitysapumäärärahat laskevat

Suomen kehitysyhteistyömäärärahat ovat laskeneet vuosi vuodelta. Tämä on järkevää politiikkaa. Kehittyvät maat saavuttavat nopeasti meidän taloudellista tasoamme eikä meidän ole enää syytä pönkittää omaa kulttuurillista ylemmyydentunnettamme kehitysavun antamisella. Edelleen on olemassa järkeviä, esimerkiksi koulutukseen ja koulutusvaihtoon liittyviä hankkeita, mutta suuri kuva on selvä, meidän kannattaa siirtyä kehitysyhteistyöstä kohti molemminpuoleista tasapuolista dialogia. Siitä hyödymme me ja siitä hyötyvät myös niinsanotut kehitysmaat.

Lisää tietoa:

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.