Suomen alueiden väliset taloudelliset erot kutistuvat nopeasti

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Tuoreen selvityksen mukaan maakuntien väliset taloudelliset erot ovat Suomessa viime vuosina kaventuneet. Tämä koskee niin tuottavuutta ja työllisyysastetta kuin asukasta kohden laskettua tuotantoakin. Palkoissa erot ovat sen sijaan kasvaneet.

Suomen alue-erojen kehitys poikkeaa vertailukohtina käytetyistä Saksasta ja Italiasta. Näissä erot ovat joko pysyneet ennallaan tai pienentyneet vähemmän.

Tutkija Paolo Fornaro on tarkastellut Suomen maakuntien välisiä eroja talouden kehityksessä vuosina 2000-2015. Tarkastelussa olivat muutokset BKT:ssa, tuottavuudessa, työllisyydessä ja palkoissa. Vertailukohtana hän on käyttänyt Saksaa ja Italiaa, joissa maiden sisäiset alueelliset erot ovat huomattavasti Suomea suuremmat.

-   Tuloksista saatu kuva on hyvin mielenkiintoinen. Maakuntien taloudellisen tilan koheneminen ja läheneminen toisiaan ylipäänsä on positiivista, mutta palkkojen divergenssi, hajautuminen, voi osoittautua pitkällä aikavälillä ongelmalliseksi, Fornaro pohtii.

Vertailussa Uusimaa ja Kainuu ovat yhä maakuntien ääripäät. Vuonna 2015 asukasta kohti laskettu BKT oli Uudellamaalla 30 prosenttia korkeampi kuin EU15-vertailuryhmällä. Kainuussa vastaava luku oli puolestaan 30 prosenttia verrokkiryhmää alempi. EU15-maat ovat Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxembourg, Hollanti, Portugali, Espanja, Ruotsi ja Britannia.

BKT ja työllisyysaste korreloivat maakunnissa selvästi, ja niiden alueelliset erot ovat kaventuneet. Tutkija selittää tätä muun muassa muuttoliikkeellä. Kasvukeskukset vetävät puoleensa väkeä muualta Suomesta, jolloin myös alueen ikärakenne nuorenee. Väestöä menettävissä maakunnissa väestö painottuu enemmän ikääntyneisiin, joiden työllisyysaste on alhainen.

Fornaron mukaan yhteys alueellisen tuottavuuden ja palkkojen välillä on vahvempi kuin tuottavuuden ja työllisyyden välinen yhteys. Vertailun korkeimmat palkat löytyvät Uudeltamaalta, ja alhaisimmat Kainuusta, niin vuonna 2000 kuin vuonna 2015. Mielenkiintoista on kuitenkin se, että Kainuun työllisyys on vertailussa käytettyjen mittareiden valossa (2015 data) korkeammalla kuin alueen tuottavuustaso antaisi odottaa.

Tutkimus on osa Suomen Akatemian Strategisen tutkimuksen neuvoston rahoittamaa Kansalaisuuden kuilut ja kuplat -tutkimushanketta (BIBU). Siinä selvitetään, kuinka globaalit muutokset muuttavat kansalaisten toimintakykyä, poliittisia tunteita ja intressejä sekä kuinka poliittinen päätöksenteko vastaa näihin muutoksiin. Hankkeessa tutkitaan muun muassa, miten poliittiset arvot ja äänestäminen on muuttunut eri alueilla Suomessa rakennemuutoksen ja kaupungistumisen myötä.

 

Tutkimus kokonaisuudessaan:

Fornaro, Paolo ”Finnish regional economic inequalities and their dynamics” (ETLA Muistio 68)

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.