Sopeutuvien markkinoiden teoria

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Piksussa välillä ihmetellään kuinka jotkin arvopaperit hinnoitellaan päin sitä itseään. Ja yleinen näkemys, jonka itsekin jaan on etteivät markkinat ole niin tehokkaat kuin tehokkaiden markkinoiden hypoteesi antaa ymmärtää. En ole juurikaan nähnyt vaihtoehtoja, mutta olen törmännyt yhteen. Se on nimeltään sopeutuvien markkinoiden teoria ja luin siitä Andrew W. Lo:n kirjasta Adaptive Markets. Kirjoittaja on myös sopeutuvien markkinoiden teorian isä. Kirja on noin 400 sivua pitkä, joten en ala sitä tarkemmin käymään läpi, mutta voin suositella sitä luettavaksi. Se antaa uusia näkökulmia. Käyn tässä kirjoituksessa läpi nopeasti teorian pääpiirteittäin läpi. Lisäksi esitän teorian kehittäjän näkemyksen siitä miten sijoittamiseen tulisi suhtautua teorian pohjalta. Kirjoitus on valitettavasti suppea kooste koko teoriasta, joten voi olla etteivät sen lukijat saa paljoa irti siitä. Pahoittelut siitä. Voin suositella kirjaa asiasta tarkemmin kiinnostuneille.

Teorian perusidean voi tiivistää viiteen periaatteeseen:

  1. Ihmiset eivät ole aina järkeviä tai järjettömiä päätöksenteossaan. He ovat biologisia olentoja, joiden piirteitä ja käytöstä ohjaa evoluutio.

  2. Ihmisillä on psykologisia taipumuksia ja he tekevät epätäydellisiä päätöksiä, mutta he oppivat epäonnistumisistaan saadusta palautteesta ja muuttavat käytöstään todisteiden pohjalta. He eivät myöskään pyri täydellisiin päätöksiin vaan riittävän hyviin.

  3. Ihmiset pystyvät abstraktiin ajatteluun, erityisesti eteenpäin katsovaan ”entä jos” analyysiin. He arvioivat tulevaisuutta menneisyyden perusteella ja varautuvat muutoksiin ympäristössään. Tämä ajatuksen nopeudella tapahtuva evoluutio on eri teoria kuin biologinen evoluutio, mutta liittyy siihen.

  4. Kapitalismia ohjaavat ihmisten keskinäiset vuorovaikutukset. Myös sosiaalinen, kulttuurillinen, poliittinen, taloudellinen ja luonnollinen ympäristömme ohjaavat käytöstämme opettaen meitä sopeutumaan siihen ja käyttäytymään sen edellyttävällä tavalla.

  5. Eloonjääminen on suurin kilpailua, innovaatioita ja sopeutumista ohjaava voima.

Pidän tätä teoriaa parempana näkemyksenä kuin tehokkaiden markkinoiden teoria, mutta en pidä sitä täysin oikeana näkemyksenä. Se on lähellä tehokkaiden markkinoiden teoriaa. Itselläni ei tosin ole tarjota parempaa vaihtoehtoa. Näkemykseni edellämainituista kohdista on se, että ensimmäinen, neljäs ja viides kohta pitävät enimmäkseen paikkansa. Kakkoskohdan kanssa en ole täsmälleen samaa mieltä. Uskon ihmisten tekevän epätäydellisiä päätöksiä, mutta en usko läheskään kaikkien oppivan epäonnistumisistaan. En myöskään usko suoraan, että ihmiset pyrkivät riittävän hyviin päätöksiin. Näkemykseni mukaan ihmisillä on erilaisia näkökulmia asioihin ja niiden pohjalta he pyrkivät mahdollisimman hyviin päätöksiin.

Kolmoskohdasta olen eniten eri mieltä. Ihmiset kyllä pystyvät abstraktiin ajatteluun, mutta muuten en ole samaa mieltä. Harvat meistä todella keskittyvät mielestäni tulevaisuuteen tehden ”entä jos” analyyseja siitä. Keskitymme pikemminkin nykyisyyteen historian pohjalta unohtaen tulevaisuuden. Uskon ihmisten mielikuvien olevan samaa mieltä teorian kanssa. Todellisuus on minusta toinen. Minusta ihmiset myös reagoivat enemmän muutoksiin kuin ennakoivat niitä. Tämä mm. näkyy hyvin tutkimalla pörssihuippuja ja -pohjia.

Miten markkinoita ja niiden käytöstä pitäisi sitten tulkita teorian pohjalta? Teorian isä ehdottaa viittä näkökulmaa markkinoihin:

  1. Normaaleissa markkinatilanteissa riskit ja niistä saatavat palkinnot vastaavat toisiaan kaikissa sijoitusluokissa. Teorian isä kuvaa riskiä hintaheilahteluilla, kuten tehokkaiden markkinoiden teoriakin. Kun sijoittajien enemmistöä liikuttavat äärimmäiset taloudelliset uhat, toimivat he yhdessä järjettömästi, joten riskinottajia rangaistaan. Nämä ajanjaksot voivat kestää teorian mukaan jopa vuosikymmeniä.

  2. Alpha, Beta, ja CAPM voivat olla hyödyllisiä salkunhallinnassa, mutta ne perustuvat useisiin taloudellisiin ja tilastollisiin oletuksiin, jotka voivat toimia huonosti tietyissä markkinaympäristöissä. Sijoitusympäristön ja markkinatoimijoiden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin yksittäisten tekijöiden käyttäminen.

  3. Salkunoptimointiin käytetyt työkalut ovat hyödyllisiä vain mikäli markkinatoimijat ovat järkeviä. Passiivinen sijoittaminen on muuttumassa teknologisen kehityksen myötä. Riskienhallinnan tulisi olla entistä tärkeämpää jopa passiivisille sijoittajille.

  4. Eri sijoitusvälineiden rajat ovat hämärtymässä, kun makrotekijät ja uudet markkinatoimijat luovat yhteyksiä ja tartuntoja aiemmin toisistaan erossa olleille omaisuusluokille. Riskienhallinta sijoituksia eri luokkiin kohdentamalla ei ole nykyään niin tehokasta kuin joskus aiemmin.

  5. Osakkeet näyttävät tarjoavan parhaat tuotto-odotukset riskeihin nähden pitkillä aikaväleillä, mutta harvat sijoittajat pystyvät odottamaan todella niin pitkään. Teorian isän mukaan nämä aikavälit ovat pidempiä kuin sijoittajat olettavat. Nämä aikavälit olivat jopa yli 50 vuotta. Niiden pituus on arvioitu historiallisiin hintaheilahteluihin nojaten. Lyhyemmillä aikaväleillä sijoittajien tulee panostaa edelleen riskienhallintaan.

Kolmos- ja neloskohdista olen enimmäkseen samaa mieltä. Myös viitoskohtasta olen muuten samaa mieltä, mutta en näe riskienhallintaa varomalla volatilititeettia yhtä järkevänä. Pidän sitä pitkän aikavälin sijoittajan ystävänä. Uskon myös tuotto-odotusten olevan positiivisten muihin sijoitusluokkiin verrattuna hieman pienemmillä aikaväleillä, kuten noin kolmellakymmenellä vuodella.

Ensimmäisestä kohdasta olen selkeästi eri mieltä ainakin kurssihuippujen osalta. En usko yksittäisiin selityksiin, kuten sijoittajien tyytymisen ”riittävän” hyvään tuottoon. Käytännössä kaikki äärimmäiset tilanteet ovat useamman tekijän summia. Lo pitää markkinatoimijoita tehokkaina tai riittävään tuottoon tyytyvinä. Poikkeuksena hän pitää laskumarkkinoiden äärimmäisiä myyntipaniikkeja. Itse näen samoja järjettömyyden ilmiöitä myös kurssien ollessa selkeästi koholla. Pidän myös markkinoita normaalisti vähemmän tehokkaina. Niitä ei voi selvittää pelkällä tyytymisellä alempiin tuottoin. Niihin vaikuttavia psykologisia ilmiöitä on monia, kuten ahneus, ryhmäpaine, auktoriteettihahmojen liiallinen optimistisuus, ja niukkuus-periaate. Nämä kaikki ja muutama muu vastaava ilmiö vaikuttavat kaikki nouseviin hintoihin aiheuttaen niiden poikkeamisen järkevistä hinnoista.

Kakkoskohdassa olen samaa mieltä lauseesta: ”Sijoitusympäristön ja markkinatoimijoiden ymmärtäminen on tärkeämpää kuin yksittäisten tekijöiden käyttäminen.” Toisaalta on sanottava, että etenkin markkinatoimijoiden ymmärtäminen on vaikeaa tavalliselle sijoittajalle. Yksi syy on tietojen puute ja toinen on niiden ainakin ajoittainen järjettömyys. Kohdan alusta olen eri mieltä etenkin siltä osin etten usko markkinoiden toimivan tilastollisten ja taloudellisten oletusten mukaan tarpeeksi usein. Eikä poikkeuksia pysty etukäteen hahmottamaan. Pidän kaikkia normaalijakaumaan liittyviä tekijöitä lähinnä hyödyttöminä pitkäjänteisen sijoittajan kannalta, koska ne eivät kuvaa todellisuutta kovin hyvin varsinkaan pitkällä aikavälillä. Ne voivat toimia hetkittäin, mutta niitä ei voi käyttää, koska ne perustuvat oletuksiin, joissa hintamuutokset noudattavat normaalijakaumaa. Poikkeuksia normaalijakaumaan löytyy niin paljon jo lähihistoriasta ettei sen käyttöä voi millään perustella.

Onko kukaan muu törmännyt vastaavaan teoriaan? Mitä mieltä olette siitä? Olenko ymmärtänyt teorian oikein?

Hyvää viikonjatkoa!

Tommi T

Kommentit

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Tämä kohta tuossa "Adaptive markets" kirjassa hämmästytti:

"Normaaleissa markkinatilanteissa riskit ja niistä saatavat palkinnot vastaavat toisiaan kaikissa sijoitusluokissa. Teorian isä kuvaa riskiä hintaheilahteluilla, kuten tehokkaiden markkinoiden teoriakin. Kun sijoittajien enemmistöä liikuttavat äärimmäiset taloudelliset uhat, toimivat he yhdessä järjettömästi, joten riskinottajia rangaistaan. "

Varmaan "Adaptive markets" kirjoittaja tarkoitti tilannetta jolloin huoli lisääntyi ja sukellettiin kevään 2009 pohjiin. Silloin tosiaan riskisiä osakkeita omistanut sai rangaistuksen.  Eikä tilannetta jossa jo oltiin pohjilla. Keväällä 2009 kun huoli taloudellisista uhista oli pahimmillaan sai riskisiin osakkeisiin sijoittanut noin 100% palkkion riskinotosta. 

Kokemukseni mukaan kannattaa ostaa riskiä aina silloin kun huoli ja uhat ovat pahimmat ja kannattaa kaikin keinoin välttää riskiä silloin kun luottamus talouteen on ehdottomassa huipussa. Uskon että "Adaptive markets" kirjoittaja varmaan tarkoitti suurin piirtein samaa vaikka lausuikin asian kenties vähän epäselvästi. 

   

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Itseasiassa kyllä kirjoittaja minun tulkintani mukaan tarkoittaa, että suurimmat riskit ovat silloin, kun ollaan menossa kohti pohjia. Mutta sen sijaan hän ei pidä riskinä tilannetta, jossa luottamus on huipussaan. Silloin hän uskoo sijoittajien tyytyvän pienempiin tuotto-odotuksiin. Hintaheilahteluthan eivät ymmärtääkseni ole kurssihuipuissa välttämättä niin suuria kuin laskun aikana. Voi tietysti olla, että olen ymmärtänyt asian mahdollisesti väärin tai kääntänyt mielessäni asian eri tavoin. Hintahailahtelujen ymmärtäminen riskinä tuottaa vastaavia tulkintoja.

Comment: 

Suhdanteen huipulla arvostuskertoimien paukkuessa taivaassa kyse ei ole siitä että sijoittajat tyytyvät matalampiin tuottoihin järkiperusteisesti vaan odotukset on ladattu liian korkealle eli markkinat toimivat tehottomasti.

Kun pelko iskee puseroon, ja se tapahtuu todella nopeasti, odotukset palaavat maan pinnalle eivätkä matalat tuotot enää kelpaa. Siksi hinnoittelu heittelee niin lyhyessä ajassa.

Toisaalta taas laskusuhdanteen pohjassa pelko estää tekemästä järkeviä sijoituksia vaikka tuotot ovat mehevät.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Luin jostain että oli tutkittu, että riskin positiivinen palkkio on vain murto-osa samansuuruisesta negatiivisesta palkkiosta kun varallisuutta on jo kertynyt, joka johtaa siihen, että sijoittajat ovat lähtökohtaisesti riskinkarttajia eivtkä millään tavalla rationaalisia. Näin ollen en usko että kovinkaan moni pyrkisi täydellisyyteen, vaan just kuten teoriassa esitetäänkin "sinne päin riittää". Hyvä tiivistelmä muuten! Kiitos!

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.