Sisällissodassa taisteltiin individualismin ja taloudellisen liberalismin puolesta

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Sata vuotta sitten Suomessa käytiin sisällissota jossa punaiset taistelivat "Kansainvälinen" sanat huulillaan. Siihen oli tiivistetty tuolloisen työväenliikkeen aattemaailmaa. Sitä lauloivat kaikki ja sen laulun sanojen ohjelma mielessään tässä maassa kaaduttiin ja kuoltiin. Mutta minkä aatteen puolesta täällä kuoltiin?

Kansainvälisen sanat syntyivät vuoden 1871 "Pariisin kommuuni"  (= Pariisin kunta) nimisen kapinan jälkimainingeissa. Tuossa kapinassa "Pariisin kunta" nousi kapinaan Preussilaisia miehittäjiä vastaan. Kyse ei ollut kommunistisesta kansannoususta vaan demokraattisesta kansannoususta. Tässä voi olla syy miksi laulun sanoissa ei esiinny kommunistisen aatemaailman kollektiivisia piirteitä kuten yhteisomistusta ja työläisten joukkovoimaan vetoamista. Laulun sanoissa ylistetään taloudellista liberalismia, kulttuuriliberalismia, veljeyttä ja individualismia: 

  1. Kansat on veljet keskenään. Työväenliike taisteli ihmisten ja kulttuurien hyväksymisen puolesta.
  2. Ei muuta johtajaa, ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias. Taisteltiin demokratian ja itsekunnioituksen puolesta.
  3. Hallitukset sortaa,verot köyhälistön verta juo. Yksilön suurempi vastuu itsestään oli keskeistä eikä tarvittu suuria veroja ja liian suureksi paisunutta julkista sektoria.
  4. Pois jo kansat holhouksen alta. Veljeyden sääntö on: kellä velvoitusta, sillä valtaa ja oikeutta olkohon. Kaikenlainen yhteiskunnan holhous on pahasta. Sellaiset rakenteet kuten työmarkkinajärjestöt ovat osin turhaa holhousta.  Sisällissodassa taisteltiin individualismin puolesta.
  5. Varat kansan hankkimat on menneet kaikki konnain kukkaroon. Työväenliike taisteli sen puolesta että työn tekijälle kuuluu suurempi osa lisäarvosta. Tavoitteena oli kansankapitalismi, jossa varat olisivat olleet paremmin työtä tekevien yksilöiden hallussa. Mutta sosialisoinnin ja kollektivisoinnin puolesta ei tässä laulussa liputettu. Se olisi ollut holhousta jota vastaan taisteltiin.
  6. Nyt lakko tehdään armeijoissa, aseet pois pantakoon. Työväenliike oli pasifistinen ja kaikki kansat hyväksyvä.
  7. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki työkansa joukko nälkäinen! Maa meidän on ja olla täytyy, vaan ei laiskain lurjusten. Haimme torpparivapautusta ja itsenäisten talonpoikien maaseutua. Kollektiivit olisivat olleet kauhistus. Tavoittelimme individualismia ja itsenäisten työläisten ja talonpoikien yhteiskuntaa.

Laulun sanoista löytyvä viesti on pasifistinen ja demokraattinen. Mutta sen sävy ja tunne vetoavat väkivaltaan ja vallankumoukseen. Laulu vei sanoistaan huolimatta Suomea kohti sisällissotaa. Tunne voitti sanat. 

Nämä ajatukset, joiden puolesta olimme valmiit sisällissodassa kuolemaan, edustavat Suomen nykyisen puoluekentän oikeata laitaa: taloudellista liberalismia, demokratiaa ja työtä tekevän lähimmäisen hyväksymistä. Niitä arvoja minäkin edustan. Näiden tavoitteiden mielesssä olen edelleen punikki ja kunnoitan sitä että isämme olivat valmiit näiden aatteiden puolesta kuolemaan.

Toteutuiko tämän laulun aatemaailma? Kyllä se toteutui. Suomi oli ehkä 1960 luvun loppupuolella lähellä laulun sanojen tavoitteita. Nyt olemme paljon kollektiivisempi, keskitetysti ohjatumpi ja holhovampi yhteiskunta jossa turvapaikanhakijoiden käsittely on kaukana kansojen veljeydestä.

Laulun sanat kokonaisuudessaan:

Työn orjat, sorron yöstä nouskaa,
maan ääriin kuuluu kutsumus.
Nyt ryskyin murtuu pakkovalta,
tää on viime ponnistus.
Pohja vanhan järjestelmän horjuu.
Orjajoukko taistohon!
Alas lyökää koko vanha maailma,
ja valta teidän silloin on!
Tää on viimeinen taisto,
rintamaamme yhtykää!
niin huomispäivänä kansat
on veljet keskenään!
2. Ei muuta johtajaa, ei luojaa
kuin kansa kaikkivaltias.
Se yhteisonnen säätää, suojaa,
se on turva tarmokas.
Eestä leivän, hengen, kunniamme
yössä sorron, turmion,
kukin painakaamme palkeitamme,
kun käymme työhön, taistohon.
3. Lait pettää, hallitukset sortaa,
verot köyhälistön verta juo,
ja köyhän ihmisoikeuskin
ompi tyhjä lause tuo.
Pois jo kansat holhouksen alta.
Veljeyden sääntö on:
kellä velvoitusta, sillä valtaa
ja oikeutta olkohon.
4. On kurjan kurjat kunniassaan
raharuhtinaat nuo röyhkeät.
Ei koskaan tee ne itse työtä,
vaan ne työtä ryöstävät.
Varat kansan hankkimat on menneet
kaikki konnain kukkaroon.
Pois kansa velkansa jo vaatii,
nyt ryöstösaalis tuotakoon.
5. Meit valhein ruokkii tyrannit
mut rauha meille koittakoon.
Nyt lakko tehdään armeijoissa,
aseet pois pantakoon.
Ja jos aikovat nuo kannibaalit
sankareita meistä taas,
niin tietäkööt he, että luodit
silloin kenraalimme saa.
6. Työmiehet, kyntäjät ja kaikki
työkansa joukko nälkäinen!
Maa meidän on ja olla täytyy,
vaan ei laiskain lurjusten.
Nälkä meill’ on aina vieraanamme,
vaan kun korpit haaskoiltaan
me kerran kaikki karkoitamme,
niin päivä pääsee paistamaan.

Laulun sanojen suomennos: Otto Wille Kuusinen, Yrjö SirolaSulo Wuolijoki ja  Pertti Uotila.

  

 

 

Artikkeli: 

Kommentit

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

Menneisyydessä ei ole mitään pelättävää, mutta tulevaisuutta emme tunne. En usko -60-luvun olleen hyvän oikein miltään kantilta. Elintaso oli paljon alhaisempi, työttömyyden takia muutettiin Ruotsiin, maata hallitsi renessannsihenkinen vaaliruhtinas ja vasemmisto kiihotti parhaansa mukaan. Porvariksi epäilty työmies saattoi kummasti tippua raksalla.

Mennäkseni kovempiin juttuihin: Evl. Heikki Tiilikaisen kirja Kylmän sodan kujanjuoksu. Gummerus, 2003. on jäänyt vähälle huomiolle. Siinä kerrotaan, miten kommunistin "naamalla" (perhesuhteet, opiskelupaikka jne) ura armeijassa ja taatusti muuallakin tyssäsi alkuunsa.

Nykyinen päänaukominen netissä ja KESKUSTELU siitä, sopiiko erään maan kaksoiskansalaiset kapiaisiksi, ovat aika pieniä juttuja.

Ja lisäksi suom. rajavartioitten käsissä neuvostoloikkarit alkoivat kummasti haluta takaisin NL:oon.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Noista epäkohdista jotka tuot esille olen samaa mieltä. 60 luvulla tosiaankaan ei ollut tilanne laulun sanojen mukainen "EI muuta johtajaa, ei luojaa kuin kansa kaikkivaltias" 60- luvun tilanne oli Suomessa tosiaan aivan toinen, sellainen kuin kuvaat. 

Mutta siitä en tingi että nuo arvot joita internationalin sanat tavoittelevat olivat hyviä ja ne on edelleen kelpo päämääriä. Sanat ovat mielestäni hieman liian oikeistolaisia (talousliberaaleja) ja minä kyllä soisin vähän sosiaaliturvaa. Ei kaikki kuulu työtä tekeville. Mutta laulun sanoma on silti paikallaan ja sopii hyvin tähän päivään.

Laulun sanoman oikeistolaisuus ei ole ihme. Pariisin kunta (Pariisin kommuuni) joka kapinaan ryhtyi oli demokraattinen instituutti ja kaupunkien asukkaat olivat tavallisia ihmisiä, kauppiaita, ammatti-ihmisiä ja käsityöläisiä. Ja se jota vastustettiin oli Preussin isännyys Pariisissa ja ehkä myös kuningasvalta ylipäätään.

Comment: 

Jopa Leninin kirjoituksissa kirjoitetaan valtiota vastaan ja halutaan hävittää tai vähintään minimoida valtio. Suomen vallankumoukselliset eivät halunneet Suomeen Neuvostoliittoa. Ei ainakaan sellaista Neuvostoliittoa, joksi Neuvostoliitto lähinnä Stalinin ohjauksessa myöhemmin muodostui. Leninhän poistui kuviosta sairauden (tai myrkyn) tappamana jo 1924 ja hänen vaikutuksensa tapahtumiin oli marginaalinen jo pitkä tovi ennen kuolemaa.

Venäjän vallankumous alkoi 1917. Bolsevikit oli vain yksi monesta ryhmittymästä, joka vallankumoukseen maaliskuun vallankumoukseen osallistui, vaikka se oli toki suurin ryhmittymä. Lenin ei ollut edes maassa kun Tsaari luopui vallasta. Maa ajautui kaaokseen. Bolsevikit eivät saaneet heti valta-asemaa. Bolsevikit kaappasi vallan vasta marraskuussa.

Venäjän kaaoksella oli se vaikutus, että eritoten Suomelle tärkeä puu- ja polttopuukauppa Venäjälle päin loppui kuin seinään. Pietari oli lämmennyt Suomalaisten haloilla. Muukin kauppa tyrehtui Venäjän suuntaan, eikä Venäjältä saatu ostettua viljaa. Kansa oli työtöntä ja nälkäistä. Eri sosialisti- ja anarkistiryhmien agitointipuheet upposi entistäkin paremmin köyhään kansaan.

Myös Saksa oli pelissä mukana. Se tuki vahvasti tsaaria ja vanhaa valtaa vastustavia Venäjän sosialisteja. Esimerkiksi maanpaossa ollut Lenin tuotiin Saksan varustamalla junalla Venäjälle. Saksalaiset pitivät Leninistä, koska hän tahtoi Venäjän irrottautuvan maailmansodasta. Osa Tsaarin vallan kaapanneista tahoista olisivat halunneet vielä noudattaa Venäjän liittolaissopimuksia ja jatkaa sotaa Saksaa vastaan. Saksalaiset pistivät pakan kunnolla sekaisin tukemalla kaikkia vahvoja Venäjän sisäisiä separatistiliikkeitä mukaan lukien Suomen, Puolan ja Baltian maiden separatistit.

Bolsevikit myönsivät Suomelle itsenäisyyden. He pelkäsivät, että Suomi pyytäisi Saksaa apuun, jos ei muuten itsenäisyyttä saa. Vastaperustetussa Neuvostoliitossa oli myös punaisten ja valkoisten sota käynnissä, eivätkä he halunneet Saksalaisia Pietarin kupeeseen. Lisäksi he arvelivat, että kohta Suomen työväestö nousee kapinaan.. niinkuin nousikin. Lenin ja Stalin olivat itse käyneet henkilökohtaisesti Suomessa ja tiesivät mikä tilanne Suomessa oli.

Suomen sisällissotaan heijastui siis myös ensimmäisen maailmansodan suurvaltapolitiikan vaikutukset. 

Yleltä löytyy aika hyvä podcastsarja Venäjän vallankumouksesta.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.