Sijoitusympäristön muutos osa 2. Arvaus uudesta ympäristöstä

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tässä osassa keskityn tekemään arvion seuraavasta sijoitusympäristöstä ja siitä miten sijoittajan tulisi suhtautua siihen. Keskityn lähinnä Yhdysvaltoihin. Jos en erikseen mainitse niin kyse on Yhdysvalloista. Kun puhutaan tulevaisuudesta niin on aina kyse ”jos lehmällä olis pyörät, se olis maitoauto oletuksesta”. Uskon tulevan sijoitusympäristön muistuttavan eniten 1940-lukua. Suurin ero tulee olemaan siinä, että sotilaallisen konfliktin uhka on pienempi. Ympäristö tulee todennäköisesti olemaan vähemmän inflatorinen minkä seurauksena esimerkiksi hyödykkeet jäävät 1940-lukua huonommaksi sijoituskohteeksi, kuten myös bondit.

 

Ennen kuin mennään seuraavaan ympäristöön niin kerrataan lyhyesti missä mennään. Epäarvoisuus on lisääntynyt, ohjauskorko on parissa prosentissa, sen suunta on alaspäin ja keskuspankin taseen pienentäminen on loppunut. Pörssi on huippulukemissa, kauppasota on käynnissä, korkokupla on puhkeamatta ja liian suuret rahamäärät taistelevat liian pienestä määrästä huippudiilejä.

 

Tämän ympäristön voi olettaa jatkavan vielä muutaman vuoden. Oma veikkaukseni on, että ensin FED tiputtaa ohjauskorkonsa nollaan. Sen jälkeen alkaa siirtymä kohti seuraavaa ympäristöä. Ympäristön muutos voi tapahtua myös aiemmin mikäli joku demokraattien vasemman laidan ehdokkaista voittaa presidentin vaalit 2020. Merkittäviä eroja nykytilanteella ja 1930-luvun lopulla on se, että sotilaallista konfliktia ei ole lähipiirissä ja odotettavissa oleva elinaika ihmisille on nykyään vuosikymmeniä suurempi. Toisin sanoen, sotilaallisen konfliktin vaikutukset sijoittajiin ovat pienet ja 1940-luvulle mentäessä ei ollut samanlaisia eläkevajeita eikä sosiaaliturvaa juuri tunnettu. Massiiviset nykyiset eläkevajeet ja sosiaaliturvan vaje ovat suuria ongelmia. Niiden puute erottaa myös tulevan sijoitusympäristön 1940-luvusta.

 

Sota kasvatti taloutta ja inflaatiota merkittävästi 1940-luvulla. Taloudellinen reaalikasvu oli sotaponnistusten ja uudelleenrakentamisen seurauksena 5%:a. Yhdysvallat siirtyi keskimääräisestä deflaatiosta 5.5%:n vuosittaiseen inflaatioon. Tämä muutti merkittävästi sijoittajien tuottoja huonompaan suuntaan. Osakkeiden vuosittaiset reaalituotot olivat neljä prosenttia 1940-1950 huolimatta nopeasta talouskasvusta. Suurimmat syyt olivat laskeneet tuotto-odotukset ja yritysverojen nostot vuosikymmenen aikana. Tämä väite perustuu Dalion Bridgewaterin tekemiin arvioihin. Velkakirjojen reaalituotot olivat peräti yli 20%:ia, hopea ja hyödykkeet hieman plussalla sekä kulta hieman miinuksella. Velkakirjojen kovat tuotot johtuivat sodasta ja rahanpainamisesta. Julkinen velka kasvoi peräti 12%:lla vuosittain, mutta yksityisen velan kasvu oli nollissa. Sijoittajille tärkeä yritysten veroaste nousi noin 20%:sta peräti jopa noin 60%:iin.

 

1940-luvun sijoitusympäristö olisi näyttänyt erilaiselta ilman sotaa, joten tulevaa sijoitusympäristöä pitää myös arvioida sen perusteella. Sen alkaessa korot ovat todennäköisesti nollissa. Pidempien lainojen reaalituotto tulee olemaan todennäköisesti nollissa tai miinuksella useampia vuosia tässä sijotusympäristössä, koska FEDillä on silloin ruuti loppu. Samaan aikaan on pakko alkaa maksamaan alirahoitettuja sosiaaliturva- ja eläkevastuita ja uudelleenrahoittaa niitä. On epätodennäköistä, että kaikkia vastuita pystytään maksamaan. Tällöin niiden hoitamiseen jää kolme eri tapaa.

 

Ensimmäinen on maksaa vähemmän kuin on luvattu mikä tekee vastaanottajista vihaisia, toinen on rahoittaa niitä korottamalla veroja mikä taas ottaa rikkaita päähän ja kolmas tapa on rahoittaa ne kasvattamalla julkisen sektorin vajeita, jotka kuitataan rahaa painamalla mikä laskee rahan arvoa ja vähentää sijoitusten reaalituottoja. Nyt Yhdysvaltojen kaikkien vastuiden yhteissumma on peräti 1000%:a BKT:sta, kun otetaan tähän mukaan yksityisen sektorin 200%:a. Jos summat tuntuvat isoilta niin mainittakoon nyt vielä erikseen, että kyseessä ei ole painovirhe. 1000%:ia Yhdysvaltain BKT:sta on niin suuri luku, että sitä on vaikea hahmottaa, mutta mainittakoon, että se on enemmän kuin koko maailman pörssilistattujen yritysten arvo, joten ei sitä helpolla makseta.

 

Näitä kaikkia velkoja ei tarvitse maksaa takaisin seuraavan sijoitusympäristön aikana, mutta vaikutus siihen tulee olemaan merkittävä. Sen sijaan nyt ollaan tilanteessa, jossa peräti 15000 miljardia dollaria sijoittajien rahoista on kiinni lainoissa, joiden korot ovat nollissa tai miinuksella. Luku kasvaa myös nopeasti. Mainittakoon vielä, että maailmanlaajuisten lainamarkkinoiden koko on 100 000 miljardia, joten miinuskorkoisten lainojen määrä on merkittävä. Näihin lainoihin sijoittaminen voidaan parhaimmillaankin nähdä vain pääomien säilyttäjinä kunnes niistä tulee todennäköisesti tappioita ellei niitä ole rahoitettu negatiivisemmilla koroilla otetuilla lainoilla tai korot alkavat nousemaan mitä vastaan keskuspankit varmasti alkavat tappelemaan. Lähes kaikki miinuskorkoisista lainoista erääntyvät seuraavan kymmenen vuoden aikana.

 

Osakeindeksien korkeat arvostuskertoimet ovat perustellumpia, kun korot ovat näin matalat. Indeksien arvo perustuu suurimmaksi osaksi korkojen liikkeisiin ja keskimääräiseen tuloskasvuun. Ensimmäinen komponentti voi laskea hieman alle nollan, mutta sitä alemmas se ei oikeastaan mene. Tämän jälkeen osakemarkkinat joutuvat luottamaan tuloskasvuun. Halpa raha edesauttaa osakekohtaisten tulosten kasvua mikäli yritykset ostavat omia osakkeitaan tai tekevät järkeviä yritysostoja. Molemmat operaatiot ovat kalliita, koska osakkeiden hinnat ovat korkealla. Tuloskasvu voi tulla myös voittomarginaalien noustessa ja talouden kasvaessa, mutta marginaalit ovat tapissa eikä tuleva talouskasvukaan vakuuta ketään. Seuraavan sijoitusympäristön aikana osakkeet voivat nousta myös yritysveronlaskulla, vaikka korotukset ovat todennäköisempi vaihtoehto tai keskuspankki voi kasvattaa tasettaan ostamalla osakkeita suoraan pörssistä. Tämä on järjetön vaihtoehto, mutta ei sitäkään voi poissulkea. Japanin keskuspankki omistaa jo ison osan oman pörssinsä osakkeista. Kun osakeindeksien arvostustasot nousevat nykyisessä ympäristössä tappiin saakka, niiden tulevan sijoitusympäristön tuotot pienenevät. Myös Eurooppassa sijoittajilla on suunnilleen samat haasteet. Täällä ne ovat tosin vielä suuremmat kuin Yhdysvalloissa.

 

Mihin sitten sijoittaa tässä ympäristössä? Kysymys on vaikea eikä siihen ole yksinkertaista vastausta. Vaikka osakeindeksisijoittaminen tulee olemaan vähätuottoista niin yksittäisten yritysten osakkeista voi saada hyviä tuottoja. Tämä pätee myös velkakirjoihin. Uusi ympäristö voi suosia myös vaihtoehtoisia sijoituskohteita, kuten kultaa ja kryptovaluuttoja. Myös hyödykkeiden hinnat voivat nousta. Nämä vaihtoehtoiset kohteet ovat minulle mysteerejä enkä tiedä niiden arvoa, mutta paremmin niiden sielunelämää ymmärtävät voivat tehdä rahaa. Mikäli isompi sotilaallinen konflikti syntyy, ympäristö on käytännössä sama kuin 1940-luvulla. Loppujen lopuksi on sanottava, että sosiaalisten ongelmien kasvu nykytilanteesta on lähes varmaa. Jako ”rikkaiden” ja ”köyhien” välillä suurenee ilman sotilaallisen konfliktin syntyä.

 

-Tommi T

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.