Sijoitusympäristön muutos osa 1. Missä ollaan ja miten siihen tultiin

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Historia ei toista itseään sataprosenttisesti, mutta se toistaa itseään läheisesti. Toisin sanoen, historian havinasta voi oppia ja menneistä vuosikymmenistä voi vetää johtopäätöksiä tulevasta. Viimeisen sadan vuoden aikana voi nähdä sijoitusympäristöjen muuttuneen merkittävästi noin vuosikymmenien välein. Edellinen sijoitusympäristö on aina vaikuttanut seuraavaan. Alamme oletettavasti lähentymään seuraavaa sijoitusympäristön merkittävää muutosta. Suurin osa kirjoitussarjasta koskee Yhdysvaltoja. Tämä kaksiosainen teksti  perustuu Ray Dalion kirjoittamaan artikkeliin ja sen löytää täältä:

 

https://www.linkedin.com/pulse/paradigm-shifts-ray-dalio/?published=t

 

Missä olemme ja miten päädyimme siihen tilanteeseen?

 

Ei tarvitse olla ruudinkeksijä, että näkee yhtäläisyyksiä 2000-luvulla ja 1920-luvulla. Nekään eivät olleet täsmälleen samanlaisia. 1920-luvun sijoitusympäristön muuttui 1930-luvun sijoitusympäristöön osakemarkkinoiden kuplan puhjettua 1929 pörssiromahduksessa. Osakkeet olivat merkittävästi yliarvostettuja ja niitä ostettiin velalla. 2000-luvun alkuvuosina kärsittiin teknokuplan seurauksista ja osakkeet olivat halpoja. Siihen aikaan ei myöskään ollut vielä kiinteistökuplaa jonka räjähtäminen käsiin vuosina 2006-2009 aiheutti myös osakemarkkinoiden arvostustasojen' laskun. Näiden lisäksi FED oli laskenut ohjauskorkonsa nolliin. Tähän vuosikymmeneen ei kannata keskittyä muutoin kuin arvioimalla sen vaikutusta nykyiseen sijoitusympäristöön.

 

On makuasia mitä vuotta pitää seuraavan sijoitusympäristön alkamisaikana, mutta 2000-luvun sijoitusympäristön vaihtuessa nykyiseen olivat osakkeiden arvostustasot matalat. Yritysten odotettu tuloskasvu oli matalalla tasolla, FED oli aloittanut massiiviset velkakirjojen ostot ja pelko vallitsi markkinoilla. Näin jälkikäteen on hyvä tietysti sanoa, että pelkääminen oli täysin järjetöntä varsinkin pahimman ollessa ohi. Tosiasia on kuitenkin se, että olimme todennäköisesti tuntien tai päivien päässä tilanteesta, jossa rahaliikenne ympäri maailmaa olisi loppunut ketjureaktion tapahtuessa. Tällöin koko moderni yhteiskunta olisi romahtanut ainakin hetkellisesti. Tiedän, että tämä tuntuu pelottelulta, mutta todellinen paniikki oli päällä. Tilanne on nykyään parempi ainakin Yhdysvalloissa, mutta euroalueella on liian monta suurpankkia, kuten Deutsche Bank heikossa hapessa. Ainakin euroalueen rahaliikenne voisi jonkin sen suurpankin konkurssin seurauksena pysähtyä. Tällä hetkellä tämä tilanne ei ole ajankohtainen.

 

Nykyistä sijoitusympäristöä vastaava ympäristö oli edellisen kerran 1930-luvun lopussa. Yksi merkittävä ero nykyisellä ympäristöllä ja 1930-luvun ympäristöllä on, että nykyisessä ympäristössä rahanpainaminen aloitettiin heti, kun taas 1930-luvulla meni useampi vuosi ennen sen aloittamista. Silloin seurauksena oli reaalitalouden lama, kun nykyisessä ympäristössä selvittiin jyrkällä taantumalla. 1930-luvulla tehtiin myös massiivinen infrastruktuurin parannusohjelma joka työllisti miljoonia. Vastaava on vielä näkemättä. Kolmas erottava tekijä nykypäivänä on tiedon aikakausi. 1930-luvulla teollisuuden rooli oli paljon suurempi kuin nykyään.

 

Nyky-ympäristön merkittävimmät tekijät ovat matala korkotaso ja keskuspankkien velkakirjojen osto-ohjelmat. Jälkimmäiset ovat seurausta siitä, että korkotaso oli nollissa eikä mitään muuta ollut tehtävissä. Korkotason voi työntää hieman miinukselle, kuten esimerkiksi EKP ja Ruotsin keskuspankki ovat tehneet, mutta sillä on rajallinen vaikutus. Korkotaso ja rahanpainaminen ovat suurimmat syyt nykyiseen ympäristöön. Ne parantavat talouskasvua lyhyellä aikavälillä tiettyyn pisteeseen saakka, mutta erityisesti velkakirjojen ostot tuottavat ei-haluttuja vaikutuksia, kun niitä ostetaan liikaa. FED nosti toki jo ohjauskorkonsa yli kahden prosentin ja myi velkakirjoja, mutta jälkimmäinen toimenpide jäi kesken ja niitä on keskuspankin taseessa vieläkin liikaa. Keskuspankin toimenpiteiden lisäksi Trump ajoi läpi yritysveroprosentin laskun. Tällä oli suuri vaikutus osakkeiden hintoihin. Miten nämä kaikki toimet ovat sitten näkyneet sijoittajille ja reaalitaloudessa ja ihmisten elämässä?

 

Erityisesti velkakirjojen ostot ovat tuottaneet reaalitalouteen vähän hyötyjä. Suurimmat hyödyt ovat menneet omistavalle luokalle, koska velkakirjojen omistajat ovat saaneet suurempia tuottoja myymällä niitä keskuspankille. Välillinen vaikutus omistavalle luokalle on tullut, kun yritysostot, yritysten omien osakkeiden ostot ja kiinteistökaupat on rahoitettu velalla. Kun varallisuusarvot nousevat enemmän kuin reaalitalous ja korkotason lasku antavat myöten, pienenevät tulevaisuuden tuotto-odotukset samaa vauhtia. Toisin sanoen, nykytuottoja ei ole odotettavissa tulevaisuudessa ennen kuin varallisuusarvot laskevat. Tämä taas tarkoittaa, että ennen pitkää sijoittajat etsivät muita sijoituskohteita varallisuusarvojen järjettömien muutosten seurauksena.

 

Samaan aikaan teknologinen kehitys ja globalisaatio ovat kasvattaneet liikevoittomarginaaleja vähentäen työvoiman ja muiden pääomien tarvetta. Tämän vuosikymmenen aikana marginaalit ovat nousseet 9%:sta noin 15%:iin. On epätodennäköistä, että tällainen kehitys jatkuu enää pitkään. Marginaaleilla alkaa olla enemmän laskupaineita. Suurimmat vaikutuksen esimerkiksi osakkeiden hintoihin ovat tuoneet matala korkotaso ja marginaalien merkittävä kasvu. Omien osakkeiden ostoilla ja Trumpin veroaleen merkitykset ovat olleet edellisiin verrattuna vähäiset, ainakin Dalion mukaan.

 

Tämän kaiken ja teknisen kehityksen mikä vahvistaa sekä globalisaatiota sekä lisää tuloeroja. Näiden seurauksena mahdollisuuksien tasa-arvo on romahtanut eivätkä ihmiset koe olevansa tasavertaisessa asemassa varakkaampien kanssa. Tämä liian pitkälle viety omistavan luokan hyysääminen on saanut aikaan muukalaisvihan ja protektionismin lisääntymisen, sosialistisen ajatusmaailman räjähdysmääräisen kasvun ja vastakkainasettelun kasvamisen. Tämä kehitys johti viimeksi maailmansotaan. Toivottavasti niin ei käy uudelleen. Jälkimmäisessä kirjoituksessa arvioin seuraavaa sijoitusympäristöä. Siitä lisää ensi viikolla.

t. Tommi T

 

 

Kommentit

Comment: 

Olen lukenut kyseisen tekstin, ja se on luo aika pelottavalla tavalla kuvaa siitä, että kohta rytisee. 

Toisaalta, dipeistä ollaan aina ennenkin tultu ylös, joten paniikkiin ei liene aihetta, ainakaan vielä :)

Comment: 

on media pullollaan. Permabeareistä ei kannata huolehtia vaan jatkaa rohkeasti matkaa eteenpäin.

Koirat haukkuu, mutta karavaani kulkee. (Markets are climbing the wall of worry). 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Daliota on vaikea nähdä permabearina. Allekirjoittaneesta se ei ole niin väärä ilmaisu. Edellisen vuosikymmenen kaltaiset tuotot eivät ole realismia seuraavan vuosikymmenen aikana ainakaan Yhdysvalloissa. Tämä koskee erityisesti velkakirjasijoittajia, mutta on vaikea odottaa myöskään osakeindekseiltä vastaavia tuottoja. Matalampien tuottojen ennustaminen on realismia ja todennäköisin tulevaisuudenkuva. Keskuspankkijohtoiset markkinat suosivat itseasiassa huonompia sijoittajia, joten jos uskot tai tiedät olevasi hyvä sijoittaja niin sinun pitää toivoa, että ne minimoivat puuttumisensa markkinoihin. On myös todennäköistä, että matalampien tuottojen jälkeen koittavat taas hyvät ajat ja silloin saa hyvää halvalla. Muuttuvat sijoitusympäristöt ovat tosiasia tai ne ovat olleet totta ainakin noin viimeiset sata vuotta. Ympäristön muutos on siis todennäköisin tulevaisuuden tapahtuma mitä ikinä se tuleekaan tarkoittamaan ja milloin se ikinä tapahtuukaan.

Comment: 

Indeksitasolla voi olla noin kurssikehityksen kannalta - en ota kantaa - mutta osinkotuoton kannalta tuskin. Jos osakkeet ovat tarpeeksi halpoja, riittää korkoa korolle -tekijä luomaan tuoton vaikka osakekurssi tekisi mitä. Parempi vain, jos se laskee, jos osinko nousee.

Jo viiden prosentin osinko tuplaa pääoman reilussa kymmenessä vuodessa osingot uudellen sijoittamalla, eikä tuo huomioi edes osingon nousua. Tätä tasoa maksavia osakkeita on jo vaikka kuinka.

Mm Nokian Renkaat joka sai barometrissasi korkeat pinnat on nyt yli kuuden prosentin osinkolappu. Se ei ole laskenut osinkoaan miesmuistiin, vaan nostanut hissukseen viime vuosinakin. Ei ole perustetta olettaa, että tilanne muuttuisi.

Osakekurssi on sijoittamisessa yliarvostettu elementti. Osakkeiden todellinen tuotto tulee pitkällä aikavälillä osinkovirrasta, jota korkoa korolle tekijä nostaa juuri halpojen kurssien aikana. 

 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Loppujen lopuksi kyse on todennäköisyyksistä. Indeksitason kalleus indikoi todennäköisyyksien pienenemistä. Noita Nokian Renkaiden kaltaisia kohtuuhintaisia tai jopa halpoja yrityksiä on vaikeampi löytää, kun indeksitasolla ollaan korkealla. Se ei tarkoita etteikö niitä voisi löytyä. Niitä on vain vähemmän. En ole tietääkseni koskaan väittänyt, että kaikki yritykset ovat korkeiden arvostustasojen aikana kalliita. 

Ongelmana on se, että liian suuri osa isosta sijoittajajoukosta kuvittelee viimeisen vuosikymmenen tuottojen jatkuvan tappiin saakka. Tämä suuri sijoittajajoukko nimenomaan sijoittaa osakeindekseihin. Nyt laadukkaiden yritysten hinnat eivät ole yleisellä tasolla halpoja. Helsingin pörssissäkin mahdollisia kohtuuhintaisia sijoituskohteita tuskin on kourallista enempää. En ota muihin maihin ja niiden osakkeisiin kantaa kuin yleisellä tasolla.

 

 

Comment: 

Noita Nokian Renkaiden kaltaisia kohtuuhintaisia tai jopa halpoja yrityksiä on vaikeampi löytää, kun indeksitasolla ollaan korkealla. ----

Totta jos ollaan indekseissäkin ylettömän korkealla, niin näin tilanne usein on. Mutta se ei ole enää tilanne kuten reilu tai vajaakin vuosi sitten. Suomessakin on jo halpoja osakkeita kaksin kourin. Nokian Renkaat ei ole todellakaan ainoa. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Helsingin pörssistä löytyy kourallinen laadukkaita yrityksiä. Laatu on tietysti jokaisen henkilökohtainen näkemys, mutta itselleni se tarkoittaa yksinkertaistaen vähäistä nettovelkaa tai nettovelattomuutta, korkeaa oman pääoman tuottoa, kykyä kasvattaa jatkuvasti liiketoimintaa ja tulosta ja kilpailuetua yrityksen päämarkkina-alueilla. Näitä yrityksiä löytyy Helsingin pörssistä noin kourallinen. Niitä ovat Nokian Renkaat, Revenio, Ponsse, Olvi, Neste, Raute ja Sampo. Eipä niitä oikeastaan muita löydy. Näistä seuraan aktiivisemmin kaikkia muita paitsi Sampoa. En siis löydä kahta kourallista halpoja tai kohtuuhintaisia ja laadukkaita yrityksiä. En löydä edes kahta kourallista laadukkaita yrityksiä. Tämä lista tietysti elää ja muutaman vuoden päästä tilanne voi olla toinen.

Eipä minulla ole mitään sitä vastaan, että muut löytävät useampia laatuyrityksiä. Jokaisella on omat kriteerinsä.

Comment: 

Jokaisella on omat kriteerinsä. ---

Niinpä, ja yksi oleellinen osa niitä minulle on hinta. Todella laadukkaita yhtiöitä ei Hesan pörssissä minustakaan ihan riesaksi asti ole, mutta kun hinnat painetaan tarpeeksi alas niin asia muuttuu toiseksi.

Sykliset ovat hyviä vähän matalammallakin laadulla, jos hinta on kohdallaan. Metsäyhtiöt ja konepajat ovat tästä hyvä esimerkki. En ostaisi vaikka Metsoa nykyhintaan, ei se ihmeellinen yhtiö ole, mutta markkinan pohjassa se on kelpo kohde. Se tilanne ei ole siis nyt, mutta niitäkin aina tulee. 

Toki maailma on täynnä Metsoa parempia yhtiöitä. Siksi Pörssihaukka keskittyy enemmän muualla kuin Suomeen, mutta on niitä jonkun verran täälläkin sopivina hetkinä.

Comment: 

Heikki, mitä mieltä nordeasta, 10% osinko!

Comment: 

Tällä hinnalla kuten Nokian Renkaatkin, niiden ostosuositukset liikkuvat markkina-analyysin mukana, mutta molemmat tulivat listalle pudottuaan tarpeeksi. Osinko saattaa leikkautua ja se on aika ilmeistä mutta saa se aika lailla tulla alaskin vielä ollakseen silti hyvä osinkolappu. 

Näistä ei muuten ole todellakaan nyt pula. Nämä ovat sijoittajan herkkuaikoja. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.