Sijoituspäätösten laadusta

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Tein muutamia vuosia sitten kaksi sijoitusta. (hieman eri ajanjaksoilla) Sijoitus yritykseen A tuotti noin sata prosenttia useamman vuoden aikana. Toinen sijoitus yritykseen B teki tappiota noin 40%:ia myös useamman vuoden aikana. Kumpi sijoituksista on ollut hyvä päätös? Tämä on kompa. Todellisuudessa molemmat päätökset olivat huonoja. Lopputulos ei aina kerro päätöksen laadusta. Joskus sijoittaja on vain onnekas typerys, kuten allekirjoittanut oli tehdessä sijoitusta yritykseen A. Sijoituspäätöksen lopputulokseen vaikuttavat asiat voidaan jakaa kahteen eri osaan. Laatuun ja onneen. Jälkimmäistä voi kuvata myös sanalla sattuma.

 

Jälkikäteen on helppoa todeta, että molemmat sijoituspäätökseni olivat virheitä, koska kummankaan yrityksen liiketoiminta päätösten jälkeen ei täyttänyt odotuksiani. Osa lopputulosten erilaisuudesta selittyy toki sillä, että yrityksen A liiketoiminta päätöksen jälkeen oli vähemmän odotuksiani heikompaa kuin yrityksen B. Suurin osa paremmasta lopputuloksesta selittyy onnella, koska yrityksestä tehtiin ostotarjous mikä oli selkeästi ylihintainen. Voisin toki valehdella itselleni, että tiesin yritysoston tulevan. Nykypäivänä paras esimerkki onnekkaasta yritysostosta Helsingin pörssissä on Basware josta on esitetty ehdollinen ostotarjous on yli 40€:a/osake. Yritys on ollut viimeiset kolme vuotta (2016-2018) tappiollinen eikä se vuoden 2011 jälkeen ole tehnyt vuosittaista osakekohtaista tulosta kertaakaan edes 0.50€/osake. Tänä vuonna sen hinta ehti tippua jo noin 20€:n mikä on paljon lähempänä järjevää hintaa. Nykyinen hinta on vajaa 40€:a. Onnekas ostotarjous pelasti monet miinuksilta.

 

Onnekkaita ostotarjouksia tulee sijoittajalle eteen välillä. Pitkällä aikavälillä päätösten laadun merkitys on suuri ja lyhyellä aikavälillä onnen osuus kasvaa. Pitkän aikavälin sijoituksissa yli puolet yksittäisten osakesijoitusten tuotoista korreloi sen kanssa miten yritysten liikevoitto on kehittynyt. Pitkä aikaväli tarkoittaa tässä tapauksessa +10 vuotta. Mitä pidempi aikaväli, sitä suurempi korrelaatio. Mitä paremmin sijoittaja löytää osakkeita halvemmalla verrattuna tuleviin liikevoittoihin, sitä parempia päätöksiä hän tekee. Toisin sanoen, mitä paremmin sijoittaja ymmärtää mitä on tekemässä, sitä todennäköisemmin hänen sijoitustuottonsa paranevat. Mitä tästä kaikesta voisi päätellä? Esimerkiksi sen, että 10 vuotta kohtuullisesti paikallaan ollut osakekurssi kertoo hinnoittelun olleen todennäköisesti kohdallaan. Helsingin pörssistä ensimmäisen mieleeni tulee Nordea, jonka osakekurssi on ollut suurimman osan ajasta 6.50€:n ja 10.50€:n välillä viimeisen vuosikymmenen aikana. Oikea hinta noudattaa todennäköisesti tuota väliä, vaikka korrelaatio ei suoraan tarkoita kausaatiota. Yksittäistapauksissa tämän korrelaation merkitys on vähäisempi. Mikäli indeksitasolla joku pörssi heiluisi näin vähän niin se kertoisi paljon enemmän.

 

Käytännössä päätöksen laatuun vaikuttavat lähinnä seuraavat tekijät: Informaation laatu ja kyky tulkita sitä ja psykologiset tekijät. Informaation laatuun ja sen tulkitsemiseen vaikuttavat myös psykologiset tekijät. Ei voi silti sanoa, että vain psykologiset tekijät ratkaisevat päätösten laadun. Kaikki sijoituspäätökset tehdään jonkinlaisessa epävarmuudessa. Informaatiota voi olla piilossa eikä todennäköisyys sille, että se on oikeaa ole koskaan sata prosenttia. Yritysten antamat tilinpäätöstiedot voivat piilottaa sijoittajan tarvitsemat tiedot alaviitteisiin, jne. Vielä enemmän on syytä tarkastella mm. sijoitusbloggareiden tuottamaa informaatiota epäillen. Joskus se on tosin tarkempaa kuin yritysten. Molempia olisi hyvä verrata toisiinsa.

 

Kyky tulkita saatua informaatiota vaihtelee paljon. Yksi sijoittaja ymmärtää toisten yritysten tuottamaa informaatiota paremmin kuin toinen. Yksilöiden ymmärrys rajoittuu käytännössä muutamaan toimialaan. Yksi suuri ongelma on, että olennaisten asioiden erottaminen epäolennaisuuksista on monille liian vaikeaa. Mistään yrityksestä tai toimialasta ei tarvitse ymmärtää kaikkea. Liiallinen datamäärä vaikuttaa negatiivisesti kykyyn tulkita yritysten tilinpäätöstietoja ja huomata mitkä asiat ratkaisevat niiden menestyksen. Lisäksi sijoittajien psykologiset taipumukset vaikuttavat sekä tietojen tulkintaan että kykyyn tehdä päätöksiä.

 

Enimmäkseen psykologiset taipumukset vaikuttavat positiivisesti, vaikka niitä mm. monissa kirjoissa tulkitaan lähinnä negatiivisesti. Tässä muutama sijoittajien sudenkuoppa: Yleisesti ottaen nykyhetki ja menneisyys korostuvat sijoittajien tehdessä päätöksiä, vaikka kyky arvioida tulevaisuutta ratkaisee enimmäkseen menestyksen. Toinen järkevien päätösten tekemistä vaikeuttava taipumus on sijoittajien ylisuuret egot. Tämä koskee erityistesti korkean älykkyysosamäärän omaavia sijoittajia, jotka löytävät todennäköisemmin syyt perustella itselleen paremmin väärät näkökantansa. Toisin sanoen, he uskovat itseensä liikaa eivätkä osaa ottaa huomioon sitä seikkaa, että voivat olla väärässä. Lisäksi ympäristön tuottama ryhmäpaine eli muiden seuraaminen voi tuottaa vääriä päätöksiä. Viimeisenä asiana voidaan mainita se, että kun sijoittaja vertaa keskinkertaista sijoituskohdetta huonoon niin se alkaa näyttävään erinomaiselle kohteelle. Tämä tuottaa todennäköisesti huonon päätöksen.

 

Lähteet:

 

Thinking in bets, Annie Duke,

Warren Buffet way, Robert Hagstrom

 

- Tommi T

Kommentit

Comment: 

--- Yksi suuri ongelma on, että olennaisten asioiden erottaminen epäolennaisuuksista on monille liian vaikeaa. Mistään yrityksestä tai toimialasta ei tarvitse ymmärtää kaikkea. Liiallinen datamäärä vaikuttaa negatiivisesti kykyyn tulkita yritysten tilinpäätöstietoja ja huomata mitkä asiat ratkaisevat niiden menestyksen. ----

Olennaisen ja epäolennaisen erottamiseen ei tietysti ole helppoja poppakonsteja, mutta se on kuitenkin syy siihen, miksi keskityn itse niin paljon pitkän aikavälin trendeihin, siis puhun nyt yhtiöistä, mutta se kyllä koskee myös taloutta yleensä ja markkinoita.

Lyhytaikaisiin näkymiin ja oletuksiin on helppo sortua. Usein yhtiön pitkät trendit liikevaihdion kannattavuuden jne. osalta ovat tärkeäpää tietoa.

Eikä kaikesta todellakaan tarvitse ymmärtää kaikkea. Itse olent tehnyt vuosia sitten parhaat sijoitukseni yhtiöihin, joiden tuotteita en vieläkään oikeastaan tunne jo niiden laajuuden vuoksi, ja koska toimialat eivät sinänsä ole minulle henk.koht. tuttuja. Minua se ei vaivaa pätkääkään, niin kauan kuin yhtiöiden numerot pysyvät odotusteni mukaisessa pitkässä trendissä. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.