Setelistön leikkaus on mielenkiintoinen osa taloushistoriaamme

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Vuonna 1946 Suomessa suoritettu setelien leikkaus oli toimenpide, jolla setelistön määrää vähennettiin ja samalla otettiin valtiolle pakkolainaa. Operaatio oli traumaattinen.  Kansalaiset joutuivat konkreettisesti leikkaamaan säästämänsä suuret setelit kahteen osaan - toinen puoli kelpasi puolesta arvostaan ja toisella puolella sai merkitä valtion lainaa. Jälkeenpäin operaatio kuulostaa koomiselta ja se epäonnistui. Nyt tätä opettavaista tarinaa on hyvä muistella kun asiasta on ilmestynyt uusi tuore Antti Heinosen kirja: " Hallitus kansan kukkarolla ".  

Setelien leikkauksella oli hyviä tarkoitusperiä: 

  • pyrittiin hillitsemään inflaatiota alentamalla rahan määrää
  • pahasti sodan velkaannuttamalle valtiolle saatiin markkamääräistä halpakorkoista (2%) lainaa, jonka arvoa voitiin omin toimin inflatoida pois
  • pyrittiin hillitsemään harmaata taloutta tuomalla kaikki raha päivänvaloon

Suunnitelmaa käsiteltiin syksyn 1945 aikana eduskunnassa ja kaikki, jotka seurasivat lehdistöä, tiesivät operaatiosta ja tallettivat vuodenvaihteen ajaksi käteiset pankkiin (pankkitalletukset säilyttivät arvonsa). Suomen perukoilla ei ollut vielä pankkeja eikä köyhimmällä kansanosalla (150'000 kansalaista) ollut pankkitiliä. Kävi niin, että vain tämä huonoimmassa asemassa oleva, köyhin kansanosa joutui operaation maksumieheksi.  Katkeruus silloista Stalinin ja voittaneiden valtioiden valvontakomission mieliksi koottua vasemmistohallitusta (SKDL, SDP,  ML (maalaisliitto), Ed, RKP) ja eduskuntaa kohtaan kasvoi köyhän kansan keskuudessa.

Yhdessä asiassa tämä operaatio onnisti kohtuullisesti. Valtio pystyi näillä lainoilla rahoittamaan puolet vuoden 1946 aikana ottamistaan lainoista. Inflaatio nakersi näiden lainojen arvoa ennen kuin niitä sitten vuosien 1946...1949 aikana jouduttiin maksamaan takaisin. Köyhimmältä kansanosalta oli pystytty keräämään kohtuulliset veroluonteiset maksut.

Intian vuoden 2016 setelinvaihdosta tuli koominen ja kallis epäonnistuminen

Operaatio ei ollut ainutlaatuinen. Monissa maissa oli jo ennen Suomea (Norja, Tanska, Kreikka, Unkari) tehty vastaavia setelinleikkauksia tai vaihtoja. Eikä operaatio jäänyt viimeiseksi. Intiassa tehtiin vastaavan tyylinen suurten setelien vaihto niinkin hiljattain kuin vuonna 2016. 

Intian vuoden 2016 kokeilu ansaitsee muutaman sanan. Tavoitteena oli tuoda päivänvaloon harmaata, setelipohjaista taloutta. Kaikilla ei Intiassa ollut pankkitiliä ja harmaa, setelitukkuihin perustuva kontrollin ulkopuolinen talous rehoitti.  Kullekin kansalaiselle annettiin oikeus vaihtaa vain tietty määrä seteleitä uusiin.

Osoittautui että harmaan talouden raha ei perustunutkaan suuriin seteleihin. Harmaa talous käytti suurten summien yhteydessä kultarahoja - samoja joita Suomessakin käytetään tähän tarkoitukseen. Käteisrahaa käytettiin katujen kaupassa, mutta näistä pienkauppojen vaihdon välineenä käytettävistä seteleistä ei kertynyt isoja summia. Intian kokeilun tuloksena oli kaaos,  harmia köyhille ja kaaoksen aiheuttama bruttokansantuotteen väliaikainen lasku. 

Euroopassa ja USA:ssa tehdään tänä päivänä rahanleikkaus, mutta sivistyneemmin

Monissa Euroopan maissa tämä sama operaatio tehdään tänä päivänä sivistyneemmin. Keskuspankki painaa rahaa ja ostaa sillä sitten valtioiden velkakirjoja. Systeemiin työnnetty "ilmainen" raha vahingoittaa niitä, jotka ovat hankkineet rahansa työllä ja yrittämisellä. Työn ja yrittämisen merkitys pienenee, kun rahaa saa valtion jakelemana muullakin tavoin. Tämä, Suomenkin käyttämä tapa, on rahanleikkausta tai verotusta sivistyneempi keino käydä kansan kukkarolla.  

Lisää tietoa:  

 

 

 

Artikkeli: 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.