Q2/2018-tulosennusteiden osuvuus (alustava)

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Kirjoituksessa Tulosennusteet Q2/2018 (https://www.piksu.net/artikkeli/tulosennusteet-q22018) julkistin Q2-tuloskierrokselle tekemäni ennusteet. Kuten edellisessä kirjoituksessa totesin, niin ennuste on aina arvoväli, vaikka se esitetään pistemäisenä ”tarkkana” lukuna.

Ennusteiden osumisen mittaaminen voi olla vaikeaa. Kuten kirjoitin, niin liikevaihdon kohdalla +/-2,5 prosenttia lienee sopiva haarukka. Eli esimerkiksi 100 miljoonan liikevaihdon kohdalla sopiva ennusteväli voisi olla 97,5 -102,5 miljoonaa ja jos liikevaihto osuu tähän väliin, niin ennuste oli varsin hyvin kohdillaan.

Tulosennusteissa prosenttijako on ongelmallisempi. Esimerkiksi, jos yritys tekee normaalisti 500 miljoonan euron kvartaalituloksen, mutta olen arvioinut kvartaalitulokseksi vain 50 miljoonaa euroa. Aavistelen esimerkiksi kulujen nousun sekä valuuttakurssimuutosten painavan tuloksen selvästi alhaiseksi. Jos tulos onkin 75 miljoonaa euroa, niin oliko ennusteeni huono? Prosenteissa mitattuna kyllä, sillä eroa oli 50 prosenttia. Ennusteeni heikosta tuloksesta olisi kuitenkin osunut kohdalleen.

No, ei tehdä tästä turhan matemaattista, vaan tarkastellaan tilannetta siitä näkökulmasta, että miten ennusteet ovat osuneet ns. ”isossa kuvassa”.

Tässä kohtaa onkin hyvä muistuttaa, että toteutuneisiin lukuihin ei ole tehty oikaisuja. Kertaluontoisten erien oikaisut olisivat varmasti paikallaan, sillä tarkoitushan varmistua siitä, että onko yrityksen tuloksentekokyvyssä varsinaisesti tapahtunut selvää muutosta. Jos yritys kirjaa 100 miljoonan sopimussakon tulokseen, niin ennustehan menee pieleen juuri siinä kohtaa, vaikka se muuten olisikin voinut olla kohdallaan.

Segmenttiennusteet

Ennen kuin päästään itse asiaan, niin todetaan vielä, että ennusteiden pohjilla oli useissa yrityksissä segmenttitiedot. En ole mitään kummempaa kirjaa pitänyt, mutta näppituntuma on, että segmenttiennusteet ovat olleet aika isosti pielessä. Mutta sitten konsernitasolla ennustevirheet ovat kumonneet toisensa, jolloin konsernitason ennustevirheet ovat olleet pienempiä.

Kannattaako segmenttiennusteita sitten tehdä?

Kyllä, sillä ennusteiden avulla yrityksen toiminnan ymmärrys kasvaa, joka sekin on tärkeä päämäärä. On kuitenkin tärkeää ymmärtää se, että segmenttiennusteet ovat vain apuväline kokonaiskuvan muodostamiseksi.

Sama ajattelu pätee varmasti myös kvartaaliennusteisiinkin. Eli pääpainon pitää olla koko tilikauden ennusteissa, sillä yksittäisten kvartaalien luvuissa voi tapahtua suuriakin heilahteluja. Mutta teen kvartaaliennusteet juurikin edellä mainitun yrityksen toiminnan ymmärryksen lisäämisen johdosta.

Liikevaihtoennusteet

Oheisessa kaaviossa on liikevaihtoennusteiden osumisten jakauma:

Ennakkoon ajattelin, että jos virhemarginaali olisi

  • +/- 2,5 %: erinomainen
  • +/- 5,0 %: hyvä
  • +/- 7,5 %: ”hehtaarilla”

Eli jos ennuste oli 100 miljoonaa, niin silloin ”hehtaarilla” oltaisiin oltu vielä, jos liikevaihto olisi ollut 92,5 – 107,5 miljoonan haarukassa.

5 prosentin marginaalin sisään mahtui 26/38 ennustetta ja ”hehtaarille” osui 32/38 yritystä. Selviä huteja olivat mm. Alfa Laval 11 % (9 300 vs 10 475 M SEK) ja Yaran 10 % (2 875 vs 3 192 M USD).

Oheinen kuvaaja näyttää sen, mihin suuntaan virheet sijoittuivat. Eli alittiko vai ylittikö toteutunut liikevaihto ennusteen. Jos se alitti, niin palkki on negatiivisella puolella.

Kuvaajasta nähdään, että pääsääntöisesti yritysten liikevaihdot ylittivät tekemäni ennustearviot. Joko olen ollut varovainen ennusteissa tai yritysten liikevaihdot ovat kehittyneet hyvin Q2:lla (tai molemmat).

Kahden yrityksen (#34 ja #35) toteutuneet liikevaihdot olivat selvästi (-8,4 %) alle ennusteen eli Fastenal (1 375 vs 1 268 M USD) ja Edison International (3 050 vs 2 815 M USD)

Kokonaisuutena voidaan todeta, että tähän mennessä liikevaihtoennusteet ovat osuneet varsin mallikkaasti.

Liiketulos (ebit) ennusteet

Jos liikevaihtoennusteet osuivat hyvin, niin liiketulosennusteissa osumatarkkuus heikkeni selvästi.

2,5 prosentin marginaalin sisään osui vain 12/38 (jos 2,6 %:n Kemira otetaan vielä mukaan). ”Hehtaarille” (7,5 %) osui 19/38 yritystä. Mutta, kuten todettua, niin prosenttimuotoinen vertailu on haastavaa, sillä esimerkiksi järjestyksessä 20. yritys oli Ocean Yield. Liiketulosennusteeni sille oli 52,9 miljoonaa dollaria, mutta yhtiö teki 57,6 miljoonan dollarin tuloksen. Prosenteissa eroa on 8,2 prosenttia, mutta ”silmämääräisesti” ennuste tuntuu olevan suhteellisen kohdallaan.

Kaavion ulkopuolelle menivät 5 yritystä, jotka olivat (ennuste vs toteuma)

  • Ericsson: 1 500 vs 165
  • Yara: 105 vs 38
  • Ford: 1 800 vs 1 157
  • Amer Sports: -15,0 vs -29,6
  • Betsson: 215 vs 301

Oheinen kuvaaja esittää sen, mihin suuntaan virheet sijoittuvat. Ja kuten liikevaihdon kohdalla, niin toteutuneet liiketulokset ovat olleet pääsääntöisesti ylittäneet ennusteet.

Edellä lueteltujen yhtiöiden lisäksi kuvaajan #30 eli Corning (450 vs 395 M USD) ja #32 eli Tieto (37,0 vs 31,3 M EUR) alittivat selvästi omat ennusteeni.

Nettotulosennusteet

Kuten arvata saattaa, niin nettotulosennusteissa prosenttimuotoiset erot ovat jo varsin isoja. Varsinkin, kun vertaa sitä liikevaihdon onnistumiseen. Nyt 2,5 prosentin marginaaliin osui vain 7 yritystä ja ”hehtaarillekin” (7,5 %) vain 17 yritystä.

Huomaa kaaviosta siis se, missä kohtaa 2,5 prosentin viiva menee.

Ehkä tämä vain korostaa sitä, ennusteen tekeminen on haastavaa. Lisäksi ennusteen tekemisessä tulee käytettyä joitain sopivia tasalukuja. Esimerkiksi, jos tulos pyörii 1000 miljoonassa, niin lukuja tulee pyöriteltyä ehkä 20 tai 25 miljoonan portaissa. Eli 950 – 975 – 1000 – 1025 jne. Tämä tekee jo 2,5 prosentin portaan, joka lisää prosenttimuotoisia eroja.

Lisäksi tulokseen voi vaikuttaa se, miten liikevaihdon kasvu heijastuu läpi tuloslaskelman alimmalle riville. Esimerkiksi 5 miljoonan liikevaihdon kasvu voi olla liikevaihdon kohdalla prosenteissa vähän, mutta jos tämä valuu sellaisenaan tai isolla osuudella nettotulokseen, niin prosenttimuutos nettotuloksen kohdalla voi olla merkittävä.

Tämä alempi kuvaaja näyttää jollain tavalla paremmalta, vaikka sama data siinä on taustalla. Eli näyttää siltä, että olen tehnyt tulosennusteet tälle kvartaalille varovaisesti. Tässäkin näkyy se, että toteutunut tulos on pääsääntöisesti ylittänyt tekemäni ennusteet.

Pahimpia tulospettäjiä ovat olleet

  • Yara: +100 vs -211
  • Ericsson: +650 vs -1 885
  • Ford: 1 575 vs 1 066
  • Amer Sports: -17,0 vs -28,9
  • Telenor: 3 350 vs 2 646
  • PepsiCo: 2 185 vs 1 820

Yaran (-300 M USD), Ericssonin (-2,0 Mrd SEK) ja Telenorin (-1,7 Mrd NOK) tulosta painoivat isot rahoituskulut sekä valuuttakurssimuutokset. PepsiCo:n tulos sisälsi -465 miljoonan dollarin kertaluontoisen erän. Nämä, kun oikaisee em. lukuihin, niin ennusteet olisivat olleet vähän lähempänä.

Tässä kohtaa onkin hyvä muistuttaa, että toteutuneisiin lukuihin ei ole tehty oikaisuja. Kertaluontoisten erien oikaisut olisivat varmasti paikallaan, sillä tarkoitushan varmistua siitä, että onko yrityksen tuloksentekokyvyssä varsinaisesti tapahtunut selvää muutosta. Jos yritys kirjaa 100 miljoonan sopimussakon tulokseen, niin ennustehan menee pieleen juuri siinä kohtaa, vaikka se muuten olisikin voinut olla kohdallaan.

Yhteenveto

Tuloskausi on vielä kesken, joten tilasto päivittyy vielä noin 20 yrityksen tuloksilla tulevien viikkojen aikana. Katsotaan tuolloin tarkemmin sitä, muuttuiko tilanne tässä kirjoituksessa esitetystä.

Kokonaisuutena hyvää oli

  • liikevaihtoennusteiden hyvä osumatarkkuus
  • tulosennusteiden varovaisuus eli toteutuneet tulokset ovat pääsääntöisesti ylittäneet ennusteet

huonoa oli

  • tuloksissa isot ennustemarginaalit

Olisikin mielenkiintoista tehdä samanlainen vertailu analyytikoiden konsensusennusteiden suhteen. Eli ovatko kaikkien ennusteet yhtä isolla haitarilla pielessä – vai onko oma suoritukseni vain heikkoa. Pitääkin ensi kerralla kerätä myös dataa tätä vertailua varten.

Jos virhemarginaalit ovat ammattilaisillakin tätä luokkaa, niin sitten voi jo kysyä, että miksi osakkeen kurssi laskee 5-15 prosenttia, kun ”tulos ei yltänyt ennusteisiin”.

Lisäksi pitää miettiä, että onko prosenttimuotoinen vertailu järkevää tuloksien kohdalla? Ja onko tälle jotain vaihtoehtoista ja parempaa mittaria?

Ja kuten kirjoituksessa Tulosennusteet Q2/2018 kirjoitin, niin

Ja korostetaan vielä sitä, että lyhyen aikavälin kvartaalituloksille ja niiden ennusteille ei pidä antaa liian suurta painoarvoa. Tärkeää on ymmärtää se, miten yrityksellä menee ja onko sen tuloksentekokyvyssä tapahtunut oleellista muutosta. Siksi lähestyisin näitäkin ennusteita enempi viihdetarkoituksella ja sellaisena ”pubi-veikkauksena”.


Tämä kirjoitus on julkaistu alunperin Talousmentor.com blogissa https://talousmentor.com/2018/07/30/q2-2018-tulosennusteiden-osuvuus-alu...

 

Artikkeli: 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.