Pikakommentti Trumpista

Käyttäjän J.Vahe kuva

Kun Trumpista tuli presidentti, markkinat tietyn nikottelun jälkeen hyväksyivät tilanteen ja taivas ei tosiaan pudonnutkaan.

Kuitenkin, ehkä olisi korkea aika muistella hiukka Trumpia merkittävämmän presidentin, Abraham Lincolnin sanoja “You can fool all the people some of the time, and some of the people all the time, but you cannot fool all the people all the time.”

Kolmen vuoden sähläämisen jälkeen on ilmeistä, että kaikki maat eivät ole Meksikon asemassa. Edes Pohjois-Korean kanssa ei dealia ole saatu, vaikka Trump jopa teki kunniaa pohjoiskorealaiselle kenraalille - jo se olisi täyspäiseltä ihmiseltä ollut maanpetokseen verrattava teko.

Kiina voi leikitellä Trumpin kanssa vielä seuraavat viisikin vuotta – ja hänen sukunsa kanssa vaikka sata vuotta, mutta USA:lle edullista sopimusta ei koskaan saada aikaiseksi, siihen Kiina on liian vahva ja liian taitavasti johdettu.

Luin 13.11. linkin jutun. En ala sitä toistella, kehotan lukemaan, mutta protektionisti häviää todellakin aina.

Olisi periaatteessa hyvä, jos edes Suomessa taloustieteilijät tietäisivät enemmän -30-luvun lamasta, lamasta josta aina puhuvat.

Suomi selvisi -30-luvusta oikeastaan varsin vähällä, mitä harvoin ymmärretään. Englanti irrottautui kultakannasta, Suomen markka seurasi sterlingiä ja joittenkin vuosikymmenten jälkeen ymmärrettiin, että markka tuli devalvoitua. Sokea kanakin löytää joskus jyvän. 

USA ei selvinnyt -30-luvusta todellakaan vähällä, minkä takia Great Depression on lähes kaikki mitä taloustieteilijät historiasta tietävät. devil USA oli ulkomaankaupan kannalta järjestelmä, johon liian vähän tuli ja meni ulkopuolelta mitään. Verrokkina voi sanoa, että toki Suomen riippuvuus muutamasta kumppanista ulkomaankaupassa luo kovia heilahduksia, mutta toisaalta se mahdollistaisi nykyistä ketterämmälle yhteiskunnalle siirtymisen kumppanilta toiselle, sillä pienuuskin voi olla etu.

En tiedä, mitä Ciscosta sanoisin. USA:nkin markkinat voivat olla votaalit.

Kommentit

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Et ilmeisesti tunne Kiinan talousmahtia kunnolla, jos väität protektionistin häviävän aina, koska jos vertaat Kiinaa ja Yhdysvaltoja niin ensimmäinen on suojellut omaa talouttaan ja suojelee sitä paljon enemmän kuin Yhdysvallat. Kun väität, että Trump häviää Kiinalle niin kuin varmaan häviääkin niin syy siihen ei todellakaan ole Yhdysvaltojen protektionismi vaan muut asiat. Suurin ja todennäköisin syy tähän on pitkän aikavälin tähtäin Kiinan taloudessa ja kvartaalikapitalismi Yhdysvalloissa. 

Comment: 

Pari pikaista havaintoa:

  1. Vuoden 1930-1940 laman syvyys:   USA:n työttömyys oli koko kymmenvuotisjakson suurin piirtein 15% ja vähän yli. Massatyöttömyys päättyi kun liika työvoima kerättiin toiseen maailmansotaan. Lisää tietoa:  https://en.wikipedia.org/wiki/Causes_of_the_Great_Depression
  2. USA:n vuonna 1930 aloittama kauppasota on toistaiseksi merkittävin tämän tyyppisistä sodista. Lisää tietoa:  https://en.wikipedia.org/wiki/Smoot%E2%80%93Hawley_Tariff_Act

Tuon kauppasodan merkityksestä käydään yhä keskustelua. Mutta se nyt ainakin on yleisesti hyväksyttyä että kauppasota vaikeutti USA:n taantumaa ja pudotti koko teollistuneen maailman sekasortoon. Sekasorrosta nousi feenikslintuna taloudellinen ja sosiaalinen pelastus, joka antoi kymmenen vuoden köyhyyden ja työttömyyden jälkeen kaikille tärkeää työtä ja tehtävää. Tuon pelastuksen nimi oli toinen maailmansota. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Ensin syntyy kupla, sitten se romahtaa. Sitä hoidetaan talouskurilla, velkojen vähentämisellä, omaisuuden uusjaolla ja rahanpainamisella. Näiden toimien seurauksena seuraus on se, että yhteiskunnan eriarvoisuus kukoistaa. Erityisesti rahanpainaminen kasvattaa merkittävästi eriarvoistumista. Toisin sanoen, protektionismi on syy eikä seuraus, mutta se pahentaa talousongelmia. 1930-luvun protektionismi oli seurausta kuplan puhkeamisesta. Protektionismi vähenee, kun eriarvoisuus pienenee. Ikävä kyllä tämä voi tarkoittaa suurta sotaa tai muuta kriisiä. Molemmat viime vuosisadan maailmansodat vähensivät eriarvoisuutta merkittävästi. Niitä ei kukaan tietysti toivo, mutta kriisit kuuluvat kirjoittamattomiin luonnonlakeihin. Niitä syntyy tasaisin väliajoin. Ne ovat yhtä luonnollisia kuin vuodenajat. 

Edellisestä kommentistani voi saada sen kuvan, että kannatan protektionismia, mutta todellisuudessa kannatan sitä vain Kiinan kohdalla. Ja silloinkin vain sen aikaa, kun maa ei noudata kansainvälisen kaupan sääntöjä kuten ip-oikeuksia. Yhdysvaltojen tuontitullit näyttävät olevan ainoa keino saada Kiinaa noudattamaan edes joitakin kansainvälisen kaupan sääntöjä. En usko tullien auttavan mikäli Kiinan talous ei sakkaa kunnolla.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.