Palvelusektorin pitääkin kasvaa osa 1

Minun on pitänyt jo hyvä aikaa kirjoittaa kommentaari palvelusektorin tulevaisuudesta, ja sain siihen nyt hyvän kimmokkeen Piksun toimituksen jutusta ”Ohjelmistoteollisuus on Suomen nopeimmin kasvava vientisektori”, julkaistu 27.6. Ainakin julkisen keskustelun perusteellahan Suomessa murehditaan enemmän teollisuuden kuin palvelualan työpaikkoja. Asenne on nurinkurinen, sillä kaksi kolmesta suomalaisesta tienaa elantonsa palvelusektorilla. Suhde on sama kaikissa rikkaissa teollisuusmaissa, myös Saksan ja Japanin kaltaisissa vientimahdeissa. Taustalla on ajatus, että emme me elä toistemme paitoja pesemällä – vaikka palvelut ovat yhtä oleellinen osa tuotantoa ja elämänlaatua kuin muut sektorit.

Jaan juttuni kahteen osaan, koska muuten se leviäisi liikaa. Ensimmäisenä käsittelen palvelujen roolia teollisuuden osana, koska siihen tiivistyy keskeisesti käynnissä oleva voimakas tuotantotapojen murros – jota vanhaa maailmaa haikailevat eivät riittävästi tunnista tai tunnusta. Ja sen vuoksi tuppaavat vähättelemään palvelusektorin merkitystä.

Kasvava palvelusektori ei ole kansantalouden sairauden oire, vaan looginen osa teollistumiskehitystä – vaikka se saattaa kuulostaa nurinkuriselta. Teknologian kehittyessä koneet vapauttavat ihmiset alkeellisista töistä muuhun tuotantoon. Vaikka teollinen tuotanto lisääntyy, tarvitsee se kasvuunsa vähemmän ihmistyötä. Työn kysyntä siirtyy aina monimuotoisempiin palveluihin.

Erityisen selvästi mekanismi näkyy maataloudessa. Se työllisti vielä 1800-luvulla suurimman osan suomalaisista, mutta teknologian kehityksen ansiosta maatalous tarvitsee enää pari prosenttia työvoimasta. Silti tuotamme ruokaa enemmän kuin koskaan, ja ravinnon osuus kuluttajien menoista on pienentynyt. Maatalouden tuotantoyksiköt kasvavat koko ajan, koska se on teknologian ansiosta mahdollista. Maatalouden roolin suurtyöllistäjänä on ottanut palvelusektori. Sama kehitys toteutuu muussakin tuotannossa, kuten teollisuudessa.

Ohjelmistopalvelujen kova kysyntä on oleellinen ja oireellinen osa prosessia. Tuotannon alati lisääntyvä automaatio ja tietotekniikan eteneminen luovat tietopalveluille kasvavan kysynnän. Vaikka älykkäät robotit ja langaton viestintä korvaavat ihmistyötä, tarvitsevat ne ohjelmointia ja huoltoa. Trendi voimistuu lähitulevaisuudessa, koska kolmiulotteiset tulostimet syrjäyttävät suuren osan perinteisistä liukuhihnoista. Se palauttaa tuotantoa perinteisiin teollisuusmaihin, muttei perinteisessä muodossa. Tuotantokustannukset putoavat, mikä koituu ajan mittaan niin tuottajien kuin kuluttajien eduksi. Se on ollut kansantalouksien vaurastumisen logiikka aina.

Tulostimet ja älykkäät robotit tarvitsevat vähän muuta ihmistyötä, mutta ohjelmistoja ja huoltoa ne vaativat. Tätä trendiä on turha tuskailla saati haikailla käännettäväksi. Se on nähtävä mahdollisuutena, niin kansantalouksien kuin yksittäisten yritysten ja ihmisten kannalta. Tuotannolllisten palvelujen kysyntä turvottaa palvelusektoria, mikä on vain hyvä suunta ainakin useimpien ihmisten kannalta.

Myös osa perinteisestä teollisuudesta muovautuu palveluiksi. Hissiyhtiö Koneen liikevaihdosta suuri osa tulee jo laitteiden huollosta. Se pitää leivässä rakentamisen huonoinakin kausina. Musiikkiteollisuus on jo muuttunut liki puhtaasti palveluksi. Levykaupat sulkevat oviaan, vaikka musiikkia kulutetaan entistä enemmän. Nykyään musiikki ostetaan Spotifyn kaltaisilta palvelutuottajilta. Niiden tarjonta on edullista ja käytännössä rajatonta. Palvelu kulkee mukana kaikkialle, eikä vie tilaa levykokoelman tapaan. Tietotekniikka on vähentänyt bisnesmatkailun - eli lentokoneiden, taksien ja hotellien - tarvetta, koska kokouksia voidaan järjestää virtuaalisesti. Samaan suuntaan kulkee moni ala, ja hyvä niin. Emme me tarvitse esinetuotantoa sen itsensä takia, jos samat tarpeet on hoidettavissa palvelujen avulla.

Emme kaipaa takaisin 1800-luvun raskaisiin ja surkeasti tuottaviin pelto- ja metsätöihin. Yhtä turha on haikailla savupiipputeollisuuden kulta-aikaa. Palvelusektorin kasvu on väistämätön osa teknologista kehitystä, ja samalla suuri vientimahdollisuus Suomen kaltaiselle koulutetulle väestölle. Ja korkean tason tietopalveluja on vaikea ulkoistaa, koska ne vaativat nimenomaan inhimillistä työpanosta. Vaikka tuotannollinen automaatio kehittyy vauhdilla, innovaatioita ja ohjelmistosuunnittelun kaltaisia tietopalveluja tietokoneet ja robotit tuskin hoitavat vielä pitkään aikaan.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.