Paljonko on paljon?

Julkaisin tuossa artikkelin, joka osoittaa, kuinka epämääräisiä ovat uusimman historian kaikkein yksinkertaisimmatkin kysymykset. ”Koska toinen maailmansota alkoi ja kuinka moni siinä kuoli?”

Mikäli asiaa katsoo talouden näkökulmasta, tilanne ei muutu. Mauno Koivistokin on tarjonnut esimerkkiä siitä, miten joukko ennustelaitoksia arvioi Suomen talouden kasvavan 2,1 – 2,3 %, kun se oikeastaan laski noin 7 %. Mitä desimaalilla tekee, jos etumerkkikin on väärä?

Brändin menestys riippuu siitä, kuinka paljon sitä halutaan ja kuinka paljon siitä siis ollaan valmiita maksamaan yli bulkkituotteen hinnan. Brändillekin jotkut ovat osaavinaan laskea arvon, mutta arvon tuleva kehitys on ainoastaan kuluttajan oikkujen varassa. Esim. Apple henkilöityi Steve Jobsiin ja mielestäni on peräti kyseenalaista, mihin se enää voi henkilöityä.

Tilinpäätösten omituisuuksista on vanhempi artikkeli tuossa. Uunituoreita artikkeleja on kaksi AP:n pitkäaikaisen päätoimittajan Eljas Revon kirjoittamana tuossa ja tuossa.

Itse kiinnitin erityisesti huomiota siihen mitenkä Sanoma Oyj:n johto ”unohti” mainita, että oikeastaan tilinpäätös oli tappiollinen (vaikka operatiivinen tulos olikin positiivinen). Jotenkin minulla on sellainen mielikuva, että Sanoma Oyj:lla olisi jotain tekemistä tiedottamisenkin kanssa. Lisäksi tj Susan Duinhovenia on kehuttu tiukaksikin numerorouvaksi tuossa ja tuossa.