Pörssien rumba kumpuaa pelosta ja epävarmuudesta

Miksi pörssit kaikkine instrumentteineen heiluvat ajoittain niin voimakkaasti? Tehokkaiden markkinoiden teoria, jota valtavirran taloustietelijät suosivat, väittää markkinoiden toimivan niin järkiperäisesti ja matemaattisen tarkasti, että arvopaperien hinnat ovat aina oikeat. Lyhytkin kokemus markkinoista kertoo ihan muuta.

Kaikki omistuskohteet, joista etenkin osakkeet kiinnostavat useimpia sijoittajia, loikkivat levottomina aikoina kursseiltaan hillittömästi. Jo päivätason muutokset saattava olla useita prosentteja.

Finanssikriisin rajuimmissa pyörteissä olen nähnyt suurten osakeindeksien rytisevän kymmenen prosenttia alas yhtenä päivänä – ja seuraavana saman verran ylös. Viimeksi vastaavaa hullunmyllyä näimme jouluna.

Muutaman kuukauden aikana jokseenkin vakaiden yhtiöiden kurssit saattavat heitellä kymmeniä prosentteja suuntaan ja toiseen. Siitä on tuoretta kokemusta riittämiin.

Kun jälkikäteen katsoo yhtiöiden taloudellisia lukuja, on usein vaikea havaita syytä kurssikaruselliin.  Aidosti tehokkailla markkinoilla hinnoittelu ei olisi niin epämääräistä ja hektisesti muuttuvaa.

Selitys on se, että huolimatta markkinoiden käytössä olevista valtavista tietomassoista täytyy sijoittajien aina elää epävarmuudessa.

Epävarmuus on markkinoiden pysyvä elementti

Vaikka markkinoilla kokonaisuutena on paras tieto markkinoihin vaikuttavista tekijöistä, tieto ei jakaudu symmetrisesti kaikille. Jo sen vuoksi kukaan ei voi olla sataprosenttisen varma mistään taloudessa.

Vakaatkin yritykset ovat alttiita lukemattomille yllätyksille, kuten vaikka Boeingin tragedia todistaa. Talouden ja politiikan instituutioiden päätökset voivat aina tehdä tepposensa. Suhdanteet heittelevät kuukausien aikaikkunassa. Innovatiot muokkaavat toimialoja ja kilpailuasetelmia. Luonnonolotkin voivat riepotella taloutta.

Pidemmällä aikavälillä osakekurssien suunnan määräävät yhtiöiden tulokset. Kun ne nousevat, mukana kulkevat kurssit, ja toisinpäin. Mutta lyhyellä aikavälillä epävarmuus ja tunteet vaikuttavat kurssien liikkeeseen merkittävästi.

Tämä johtuu osaltaan sijoittajien kuviteltua suuremmasta epärationaalisuudesta ja nopeatempoisista sijoitusstrategioista. Kurssien nousut ja laskut houkuttelevat kaupankäyntiin itsessään, vaikka pikavoittojen tavoittelun ohella järkiperusteita sille olisi niukasti.

Kun markkinoiden trendit aina aikanaan taittuvat, liike kiihtyy spekulaattoreiden juostessa trendin mukana – aina seuraavaan taitteeseen asti. Sijoittamisessa on aina myös peliulottuvuus.

Pelkokerroin on kaukana vakiosta

Toisaalta kyse on alati muuttuvasta pelkokertoimesta. Se on aina osa laskelmia, tietoisesti tai tiedostamatta.

Jokainen sijoitusyhtälö sisältää herkästi muuttuvia parametrejä. Mitä pidemmälle tulevaisuuteen sijoittajan laskelma kurkottaa, sen enemmän numeroihin kaivautuu virheiden mahdollisuuksia.

Vaikkapa yhtiöiden liikevaihdon ja kannattavuuden laskeminen on aina arvio. Ne pitävät harvoin tarkasti kutinsa kapeassakaan aikaikkunassa. Se näkyy jo analyytikkojen ennusteiden kirjavuudessa. Joku aina osuu, moni ei.

Koska sijoittaminen sisältää aina runsaasti epävarmuustekijöitä, kirkkaiden matemaattisten laskelmien tekeminen on mahdotonta. Epävarmuuden seurauksena sijoittamisen pelkokerroin vaihtelee suuresti.

Kun markkinoilla on rauhallista, laskelmien riskielementti saa niukasti painoa. Kurssit nousevat huolettomuuden vallitessa. Yhtiöiden arvostuskertoimet kapuavat korkeuksiin, kun riskielementti kaventuu laskelmissa.

Kun rauha rikkoutuu milloin mistäkin syystä, epävarmuus nostaa riskielementin laskelmissa etusijalle. Samat vakaat yhtiöt, joita pidettiin hetki sitten pankkiholvin kaltaisena rahan turvasatamana, joutuvat epäluulon kohteeksi.

Pelko ajaa kurssit alas. Muutaman kerran vuodessa se tapahtuu kovalla rytinällä, kun paniikkitunnelma alkaa ruokkia itseään.

Matematiikka ei epävarmuutta poista

Matematiikasta ei vaivaan ole apua, koska sijoituslaskelmien parametrit eivät ole absoluuttisia, vaan odotuksia ja tapauskohtaisia riskimarginaaleja. Jälkimmäiset ovat vapaasti muotoiltavia subjektiivisia päätöksiä.

Kun epävarmuus hallitsee laskelmia, riskitietoisuuden ylikorostus pudottaa yhtiöiden arvostuskertoimet. Etenkin suhdanneherkkien yhtiöiden taloudelliset olot voivat muuttua nopeasti.

Sen tietäen sijoittajat reagoivat rajusti suuntaan ja toiseen. Silloin strategia on, että parempi katsoa kuin katua.

Pelko ja ahneus vääntävät markkinoilla kättä joka hetki. Milloin on niskan päällä yltiöpäinen optimismi, milloin pessimismi.

Mitä kauempana olet luotettavista informaatiolähteistä – kuten piensijoittajat tyypillisesti ovat -, sen herkemmin epävarmuus kiihdyttää pelkoa. Muut tietävät jotain, mitä minä en!

Sen vuoksi markkinat heiluvat niin rajusti – ja tekevät sitä maailman tappiin. Epävarmuus ja sen ruokkimat tunteet eivät minnekään katoa.

Artikkeli on alunperin julkaistu reilu viikko sitten avatussa sijoittajasivusto Pörssihaukassa

https://porssihaukka.fi/

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.