Osakeanalyysiä koronaviruspandemian keskellä

Käyttäjän Jyrki Toivonen kuva

Koronaviruksesta on tullut pandemia, mikä vaikuttaa voimakkaasti yritysten tuloksentekokykyyn. Millaisiin yhtiöihin tällaisessa tilanteessa kannattaa sitten sijoittaa? Lähtökohtaisesti tilanne on nyt sellainen, että historiallisilla fundamenttitiedoilla ei tee juuri mitään. Vuoden 2019 tilinpäätöksen liikevaihto- taikka tulostasoihin ei vähään aikaan päästä ja osinkojakin leikataan todennäköisesti isolla leikkurilla.

Sijoittajan analyysi lähtee oikeastaan liikkeelle siitä, että pysyykö yhtiö hengissä tämän pandemian yli. Lisäksi pohdittavana on se, että joutuuko yhtiö tekemään ison osakeannin, jolla se kerää pääomia markkinoilta, jolloin oma (sen hetkinen) omistusosuus laimentuu isolla prosentilla.

Fundamenteilla ei tee mitään

Koronaviruspandemia tuo yritysten tuloskehitykseen jakolinjan vähän samaan tapaan kuin finanssikriisi aikanaan: tuloksentekokyky ennen kriisiä ja sen jälkeen. Kuten finanssikriisin jälkeen, niin varmaan myös tälläkin kertaa aiempien vuosien tuloslukuihin ei vähään aikaan päästä.

Kiivas kurssiheilunta kertoo myös siitä, että markkinoilla ei ole kunnollista fundamenttipohjaa, jolle yrityksen arvoa voisi kiinnittää. Jos aiemmin osakkeen PE-luvun taso kertoi arvostuksesta, niin nyt tulostuotto eli tekijä E on täysin hämärän peitossa.

Myöskään osinkotuotto ei ole mikään hyvä mittari, sillä on varsin todennäköistä, että moni yritys leikkaa vuonna 2020 maksettavia osinkoja isolla leikkurilla. Ja voi olla, ettei vuoden 2019 osinkotasolle päästä moneen vuoteen.

Velkaisuus, käteisen määrä ja rahavirrat

Tämänkaltaisessa kriisissä sijoittajan tulee siirtää katseensa tuloslaskelmasta rahavirtalaskelmaan. Vuoden 2020 tulokset ovat enemmän tai vähemmän pilalla ja tulokset sisältävät todennäköisesti paljon alaskirjauksia ja muita kertaluontoisia kuluja irtisanomisten ja muiden uudelleenjärjestelyiden johdosta.

Kriisi kohtelee yrityksiä eri tavalla ja voi hyvinkin kuvitella, että esimerkiksi Finnairin liikevaihto laskee järkyttävällä prosentilla Q1:n ja etenkin Q2:n aikana. Toisaalta Olvin taikka Orionin liikevaihto kokee todennäköisesti maltillisemman kolhun.

Kriisin keskellä aloittaisin yritysvalinnan katsomalla yrityksen velka- ja käteistilannetta. Esimerkiksi Olvilla velkaa on vähän ja nettovelkaantumisaste eli gearing on negatiivinen. Negatiivinen gearing tarkoittaa sitä, että yhtiöllä on käteistä enemmän kuin velkaa eli yhtiö on nettovelaton.

Oheisessa kuvaajassa on Olvin vuoden 2019 lopun tilanne. Velkaa on vain noin 4 miljoonaa ja kassassa on noin 34 miljoonaa euroa. Lähtökohtaisesti Olvi on hyvissä asemissa kohtaamaan nykyistä kriisiä.

Liikevaihto

Seuraavaksi pohtisin yhtiön liikevaihdon kehitystä ja sitä paljonko se kärsii pandemiasta. Olvin kohdalla todennäköisesti juomia ostetaan edelleen, vaikkakin raja- ja satamakauppa varmasti hiljenee. Myös Q2:n ja Q3:n terassikausi voi jäädä vaatimattomaksi.

Oheisessa kuvassa on esitettynä Olvin vuosien 2018 ja 2019 tuloslaskelma. Oletetaan tässä, että Olvin liikevaihto laskisi karkeat 25 – 30 prosenttia vuodesta 2019. Se tarkoittaisi sitä, että vuoden 2020 liikevaihto olisi jossain 300 miljoonan euron korvilla.

Liiketulos (ebit)

Laskelmasta nähdään, että ”Materiaalit ja palvelut” on suurin kuluerä. Jos tuotanto supistuu, niin myös näiden kulujen voi olettaa laskevan liikevaihdon mukana. Oletetaan varovaisesti, että ”Materiaalit ja palvelut” laskisivat 20 prosenttia (202 -> 160 M EUR).

Oletetaan myös, että henkilöstökulut (52,5 -> 45 M EUR) sekä muut kulut (81 -> 70 M EUR) laskisivat 15 prosentilla yhtiön järjestellessä toimintojaan ja lisäämällä kulukuria.

Näillä lukemilla saataisiin laskettua karkea liiketulos (ebit), joka olisi +/- nollan euron luokkaa. Ennusteen vaihteluväli on varmasti iso, mutta ehkä tässä saadaan jonkinlainen ajatus liiketuloksen suhteen.

Liiketoiminnan rahavirta

Liiketuloksen avulla voidaan arvioida rahavirtalaskelman ”Liiketoiminnan rahavirtaa” eli sitä paljonko liiketoiminta tuo rahaa kassaan. Ohessa on kuva Olvin liiketoiminnan rahavirrasta, jossa laskenta on lähtenyt nettotuloksen kohdalta.

Nyt tässä vuoden 2020 skenaariossa liiketulos on +/- nolla, joten verojakaan tuskin tulee merkittävästi maksuun. Myös rahoituskulut ovat pieniä kokonaisuuden kannalta. Jos oletetaan, että käyttöpääoman muutokset ovat myöskin pieniä, niin merkittävin erä on poistot ja arvonalentumiset. Edellä liiketulosta arvioidessa käytin 25 miljoonan euron poistolukemaa, joten se tarkoittaisi sitä, että (varsin karkeasti) laskien Olvin liiketoiminnan rahavirta olisi jossain 25 miljoonan euron tuntumassa.

Eli kassaan tulisi 25 miljoonaa euroa lisää rahaa vuoden 2020 aikana. Tällaisessa kriisitilanteessa itse summaa ei pidä katsoa liian tarkkaa, vaan sitä, että lähtökohtaisesti tilanne on hyvä. Sijoittajan pitää vain pohtia sitä, että kuinka isoa turvamarginaalia joudutaan käyttämään eri arvioiden kohdalla. Mitä, jos liikevaihto laskeekin 40 prosenttia tai mitä, jos toimitusketjut häiriintyvät ja kulutaso nouseekin odotettua enemmän jne.

Ylläpitokulut eli capex

Liiketoiminnan rahavirrasta tulee vielä vähentää ylläpitokulut eli investoinnit aineellisiin ja aineettomiin hyödykkeisiin. Nämä ovat kuluja, joita yhtiö kirjaa tuloslaskelman sijaan taseeseen, josta niitä poistetaan suunnitelman mukaisesti tulevien vuosien aikana. Kassavaikutus tapahtuu kuitenkin heti.

Viime vuosina Olvin ylläpito- eli capex-kulut ovat olleet noin 30 miljoonan euron luokkaa. Todennäköisesti yhtiö pyrkii siirtämään ylläpitotoimia tulevaisuuteen parhaansa mukaan. Pakolliset korjaukset tehdään, mutta muuten odotellaan tilanteen selkiytymistä.

Oletetaan tässä kuitenkin, että capex-kulut olisivat myös vuonna 2020 tätä samaa 30 miljoonan euron luokkaa.

Vapaa rahavirta (FCF)

Nyt voidaan laskea yhtiön vapaa rahavirta. Vapaa rahavirta on siis sitä rahaa, mitä yritys voi käyttää laajentumisinvestointeihin, jakaa osinkoina tai lyhentää korollisia velkojaan.

Vapaa rahavirta olisi -5 miljoonaa euroa, joka on saatu +25 miljoonan euron liiketoiminnan rahavirrasta ja -30 miljoonan euron capex-kuluista. Olvin kohdalla kassa kutistuisi tällä varsin karkealla laskelmalla noin 5 miljoonaa euroa vuonna 2020.

Yhtiön osinkoehdotus on 1,00 euroa per osake ja mikäli tätä ei muuteta, niin se tarkoittaisi noin 21 miljoonan euron kassasta maksua.

Kuten todettua, niin yhtiöllä oli noin 34 miljoonaa euroa käteistä vuoden 2019 lopussa. Edellä laskettiin, että vuoden 2020 vapaa rahavirta olisi -5 miljoonaa euroa ja osingoista lähtisi noin -21 miljoonaa euroa. Näin kassassa olisi vuoden 2020 lopussa noin 8 miljoonaa euroa.

Mikäli tilanne menee edellä laskettua heikommin, niin yhtiöllä on puskuria hoitaa kassatilannettaan. Olvi voi mm. peruuttaa osingon kokonaan, mikä tasapainottaisi kassaa em. noin 21 miljoonalla eurolla. Lisäksi yhtiön velkaisuus on alhainen, joten todennäköisesti se saisi markkinoilta helpostikin lisää velkaa akuuttia kassatilannetta helpottaakseen.

Korostetaan vielä, että edellä kuvattu laskelma on esimerkinomainen ja sijoittajan tulee tehdä omat arvionsa Olvin suhteen.

Laskennan periaatteita voi solvetaa kaikkiin yhtiöihin poislukien pankit ja vakuutusyhtiöt.

Yhteenvetona

Mikäli elettäisiin normaalia tilannetta, niin silti edellä kuvattu tapa katsoa yhtiön tilannetta olisi mielestäni kelvollinen.

Tarkastelisin sitä, että kasvaako yhtiö eli miten liikevaihto kehittyy. Nyt kriisiaikana se on varsin oleellinen tieto, sillä toisilla yhtiöillä rahahanat voivat katketa lähes kokonaan, kun toisilla taas kriisin vaikutus on maltillisempi.

Tämän jälkeen katsoisin yhtiön velkaisuutta ja kassan tilannetta ja sitä, mikä on yhtiön velanhoitokyky. Jos yhtiö on valmiiksi korvia myöten veloissaan ja samalla liikevaihto kyykkää pahasti, niin tilanne on varmastikin tukala. Pahimmillaan se tarkoittaa konkurssia taikka isoa osakeantia, jolla akuutti rahoituskriisi ratkaistaan.

Jos normaalioloissa sijoitusstrategia perustuu kasvaviin osinkoihin, niin katsoisin yhtiön osinkokehityksen lisäksi osingonmaksukykyä. Osingon suhde tulokseen ei ole tärkeä, vaan osingon suhde vapaisiin rahavirtoihin. Osinkoa ei makseta tuloksesta vaan kassasta. Jos velkaa on paljon ja rahavirrat ovat negatiivisia, niin osinkokehitys voi normaalioloissa katketa pienestäkin pompusta saati nyt sitten tällaisessa kriisissä.

Velanmaksu- ja osingonmaksukykyä voi arvioida vapaan rahavirran avulla. Eli paljonko rahaa jää yhtiön normaalin toiminnan jälkeen jäljelle. 

Nykyisessä kriisissä ja epävarmuudessa

  • arvioisin liikevaihtoa liian alas kuin liian optimistisesti
  • korostaisin kuluja, sillä toimintojen järjestelyt, toimitusketjujen katkokset ja muu improvisointi tuo tehottomuutta

Kirjoitus on alunperin julkaistu Talousmentor.com sivustolla:
https://talousmentor.com/2020/03/22/jalkikirjoitus-2/
 

Artikkeli: 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.