Onko nyt aika tehdä enemmän Draghi?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

"Supermario" Draghi lupasi 2012 tehdä kaikki tarvittava jotta euro säilyisi. Tähän mennessä se tarvittava on ollut varsin vähän - suurimman työn on tehnyt Draghin suu. Euroalue pysyi kasassa ja eteläisten jäsenvaltioiden valtionlainakorot ovat laskeneet jopa ennätysalhaisiksi.

Mutta onko nyt tullut aika tehdä enemmän? Puheessaan Jackson Holessa Draghi tarttui euroalueen sitkeän korkeaan työttömysasteeseen. Euroalueen työttömyys on pysynyt sitkeän korkeana. Onko takana enemmän suhdanne- vai rakenteelliset tekijät? Draghin mukaan vastauson: Molemmat. Peruskoron alhaisuudesta huolimatta todelliset lainakorot ovat korkeita, mikä on jarrutanut talousaktiviteettiä. Toisaalta on nähtävissä myös selvä kohtaamisongelma työntekijöiden taitojen ja työvoimatarpeen välillä. Korkeastikoulutettujen ja palvelusektoreiden työllisyys on parantunut, mutta alhasen koulutustason työpaikat etenkin teollisuudessa ja rakennusalalla ovat vähissä:

Lähde ECB

Eli toimepiteitä tarvitaan! 

Toisaalta euroalueen sisälläkin on nähtävissä suuria eroja jotka voivat johtaa päättäjät oikeille jäljille. Sekä Irlanti että Espanja ajautuivat voimakkaaseen taantumaan joki kohotti työttömyysastetta. Irlanti vapaampine työmarkkinoineen kuitenkin palautui huomattvasti nopeammin kriisistä. Saksassa ns Harzin paketti joustavoitti työmarkkinoita.

Mutta kuuluu myös ääniä elvytyksen puolesta. Etenkin Italian ajamalle suuremmalle jouistravuudelle valtion elvytykselle valtiontalouden alijäämästä huolimatta tuntuu nyt löytyvän enemmän ymärrystä - Saksa tosine delleen pyristelee vastaan.

Yksi asia on kuitenkin kääntymässä euroalueen eduksi. Euro on kevään jälkeen heikentynyt useita prosentteja etenkin taalaa vastaan. Tämän trendin pitäisi jatkuessaan parantaa euroopan tehdasteollisuuden kilpilukykyä.

Lähde saxo bank.

Mikä trendin takana on? Yksi tekijä en erittäin suuri korkoero pitkissä koroissa joissa USA:ssa ollaan huomattavasti korkeammalla. Tämä ajaa rahaa euroopasta jenkkeihin. Toinen tekijä on sijoittajien luottamus euroalueen talouteen. Se on nyt aikaisempaa alempi jmikä näkyy euroalueen sijoitusinstrumenttien nettomyyntinä. 

 

Mikä oika vaihtokurssi sitten on? Siitä on varmaankin yhtä monta mielipidettä kuin miestäkin . OECD:n mukaan ostovoima on edellen suurissa euromaissa 10-15% heikompi kuin USA:ssa (suomesta puhumattakaan). Täysin samalla tasolle ei ehkä päästä, onhan USA:n marrkinat avoimet ja kilpailu kivikovaa. Mutta laskutilaa löytyy edelleen.

Tuleeko Draghi tekemän jotakin konrkeettistä? Aika näyttää, mutta deflaatiovaara on lähellä ja talouskasvu olematonta. Japanin kohtalo voi olla lähellä. Uskon että jotakin konkreettisä toimia nähdään lähiaoikoina, joiden tavoitteena on lisätä inflaatiota ja elvyttää taloutta.

Toimia odotellessa sijoittaja voi hyvin edelleen pitää euroaluetta alipainossa.

 

 

Kommentit

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Keskuspankin vaikutuskeinot talouteen ovat rajoitetut. Monissa asioissa tarvitaan hallituksien ja EU:n toimia:

  • Eläkeuudistukset: Monissa maissa on tehty tarvittavat eläkeuudistukset, mutta muutamien poliittinen koneisto on ollut heikko, eikä ole uudistuksiin kyennyt. Eikä uudistuksia ole aina tehty riittävän tehokkaasti.
  • Lapsiperheet: Euroopan demografia on heikko. Lapsia syntyy liian vähän. Lapsiperheiden asemaa parantavia uudistuksia ei siltikään ole kaikissa maissa tehty eikä lapsilukuun vaikuttavia tekijöitä käsitellä edes julkisessa keskustelussa. Aihe on miltei tabu, jota ei koskaan käsitellä. 
  • Työttömien asema: Työttömiä hellitään monissa maissa enemmän kuin olisi tarpeen. Ansiot turvataan niin hyvin, ettei työ aina kiinnosta. Minunkin ystävistäni suuri osa karttaa edes pientä palkkaa peläten työvoimaviranomaisten saavan asiasta vihiä ja eväävän ansiosidonnaiset tukiaiset. 
  • Julkisen sektorin rakenne: Julkinen sektori on usein monopolin asemassa, eikä sillä ole kannustimia joutavanpäiväisen touhun karsimiseksi. Tuloksena on, että terveydenhuollon hallintouudistukset etenevät hitaasti, koululaitos ei uusi opetustaan aikaa vastaavaksi jne......
  • Työmarkkinat. Työmarkkinoilla on monasti tarpeetonta kankeutta. Työajat eivät jousta. Palkkoja ei pysty millään keinoin korjaamaan tuottavuutta vastaavaksi, ....
  • Joutavat yritystuet. Yritykset saavat monissa maissa aivan joutavia tukia, jotka vääristävät markkinoita ja luovat tehottomuutta. Näitä joutavia tukiaisia on Suomessakin. Osa ystävistäni on ollut töissä julkisten tukien varassa toimivissa yrityksissä. Yrityksen toimintaa on muutettu sellaiseksi että julkisia tukia saataisiin. Asiakas on silloin unohtunut.
  • .....

Tässä luettelossa on varmaan paljon vääriäkin ajatuksia. Mutta oleellista on, että tarvittaisiin enemmän parlamenttien, hallitusten ja EU:n ajamia oikeaan osuneita rakenneuudistuksia (= lainsäädäntötyötä)

Comment: 

Tässä Varman johtaja kertoo ongelmista, mutta ei ratkaisua. Tässä hän sanoo, että meillä on jo yhteisvastuu. Kauan sen tunnustamiseen meni. http://areena.yle.fi/radio/2300827/#/play. Kannattaa kuunnella, miksei tuota mieltä oltu jo 2006 kun meni hyvin?

Meidän pitäisi vaihtaa yrittäjät. Mikäli yrittäjät eivät itse usko 1% tuottoon investoinnille, niin ei sellaisille yrittäjille halvemmalla rahaa pidä antaa. Looginen johtopäätös on, että vaihdetaan yrittäjät. Mielestäni EU:sta pitää tehdä samanlainen kuin USA, eli täydellinen yhdistyminen. Pakotteista puhuminenkin Venäjän suuntaan saisi aivan erilaisen painoarvon. Nythän EU ei osaa päättää mitään koska se on vasta valitsemassa uusia virkamiehiään. Komissio ei ole poliittinen elin vaan virkamihistö. Sehän on ajamassa EUn etua ei kotimaansa, vaikka jokainen maa haluaa mustasukkaisesta haluaa säilyttää komissaarinsa.

 

Turvallisuuspolitiikka ei ole vaihtoehto. USA sanoo että sotilaallinen tilanne Ukrainassa ei ole mahdollista. Ei se ole, sotilaallinen riita Venäjän kanssa ei ole mahdollista, mutta turvallisuuspolitiikka tehdään talouden kautta. Nato ei ole vahva taloudessa vaan EU. Jos haluamme vahvistaa turvallisuuttamme, kestävä ratkaisu on EUn liittovaltio. Nato ei anna meille tukea vaikka kuuluisimme natoon, mikäli Venäjä hyökkäisi tänne. Ei ydinsotaa sopimuksen vuoksi aloiteta.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Venäjä miehitti Krimin niemimaan ja sai sen liittämiselle Venäjjään käytännössä kansainvälisen hyväksynnän. Kansainvälinen yhteisö ei reagoinut.

Muun Ukrainan piti olla eri asia ja ajan sille, mikä on sallittu ja mikä ei, piti kulkea Ukrainan itärajaa.

Minusta Euroopan Nato maiden ja EU:n tulee nyt liikahtaa sotilaallisesti ja auttaa Ukrainaa jos sieltä tulee pyyntö esimerkiksi ilmasta maahan annettavasta sotilaallisesta avusta. Ei voi loputtomiin seisioa toimeettomana kun Euroopassa riehuu naapureidensa alueita sotilaallisesti haltuun ottava valtio.

Comment: 

Varsin hurjaa jos Suomi on liittoumassa mukana joka sotisi suoraan Venäläisiä joukkoja vastaan. Asia on hyvin ristiriitainen ja Venäjääkin pitäisi pystyä ymmärtämään. Nato, Venäjän sotilaallinen vihollinen, on jo pitkään lähentynyt kohti Venäjän rajoja ja jopa sen entisten rajojen sisälle. Kun Neuvostoliitto hajosi, sille vakuuteltiin Naton rauhanomaisista pyrkimyksistä. Koko ajan Nato on kuitenkin saartanut joka suunnasta Venäjää ja on kaatanut monia Venäjämyönteisiä hallituksia ympäriinsä. Nyt on Syyriassa yksi projekti jossa kaadetaan nykyistä hallitusta. Eihän ilman ulkopuolista tukea noillakaan kapinallisilla aseet kauan riittäisi. Kolmas ristiriita on minkä Venäjä kokee ilmeisesti riskiksi on kytkeytyminen kansainväliseen talousjärjestelmään. Sitä on kehuttu kovasti ja sen on kerrottu tuovan vakautta. Kuitenkin kun kriisi tulee, niin Venäjää uhataan välittömästi tällä kytkennällä. Kun tämä kriisi joskus ratkeaa, niin Venäjä ei helposti enää kytkeydy länteen.

Vielä yksi olennainen kysymys on Kiina. Alkaako Kiinakin pelätä länteen kytkeytymistä. Heillä on paljon maksamattomia ja kostamattomia lännen tekosia. Kiinassa on kuulemma pitkä historiallinen muisti. Se pitänee huolen, että ei tule enää ikinä millään tavalla lännestä riippuvaiseksi. 

Comment: 

että 5 vuotta sitten moni uskoi, että euroalue hajoaa. En nyt muista katugalluppien tarkkoja tuloksia, mutta luulisin, että enemmistö uskoi euroalueen hajoavan. Moni ei ainoastaan uskonut euroalueen hajoavan vaan toivoi sitä. Jotkut toivovat edelleen esim. Suomen irtautumista. Päättäjät lupasivat tehdä "kaiken tarvittavan" ja pitivät lupauksensa. Mielestäni päättäjät olivat kaukaaviisaita pitäessään euroalueen kasassa.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.