Onko korkea osinkotuotto aina ansa?

Käyttäjän Omavaraisuushaaste kuva

Suomalaiset sijoittavat rakastavat osinkoja. Rakkaus on oikea sana osingoissa puhuttaessa - hyvässä ja pahassa. Osingot herättävät aina tunteita puolesta ja vastaan. Korkeat osinkotuotot houkuttelevat ja joskus yritykset, jotka eivät maksa osinkoja laisinkaan jätetään kokonaan pois sijoitusstrategiasta. Toiset taas uskovat, että osingot ovat täyttä tuhlausta, koska ne ovat pois liiketoiminnan kasvattamisesta. 

Korkeat osingot voivat tuntua kuin pikavoitoilta. Nyt heti 8% tuotto! Tällähän voittaa indeksinkin historiallisen tuoton. Todellisuudessa 8% osinkotuotolla on usein - etenkin silloin kun indeksi on ennätyslukemissa - vain yksi suunta, alaspäin. 8%:n osinkotuotto on alasta riippumatta usein venytetty äärimmilleen ja yritys maksaakin todennäköisesti vähintään 90% nykyisestä tuloksestaan ulos tällaisilla prosenteilla.

Missä siis menee järkevän osinkotuoton raja? Itse olen todennut, että 5-6% on nykysijoitusympäristössä vielä usein täysin ylläpidettävä, mutta tärkein vertailukohta onkin historiallinen osinkotuottoprosentti ja sen vertaaminen yrityksen nykyiseen tilaan. Mikäli yrityksen osinko on kasvanut rajusti, mutta payout ratio eli se voiton osuus minkä yritys maksaa osinkona, on kasvanut samaa tahtia, ei osinko ole kestävällä pohjalla pitkällä aikavälillä. Paljon tärkeämpää kuin itse prosentit on osinkoa maksavan yrityksen tuloskunto. 

Jokainen sijoittaja on varmasti joskus maksanut aikanaan oppirahoja korkean osinkotuoton sijoituksista. Nordnetin Jukka Oksaharju aiheutti osassa suomalaisista sijoittajista erityisen kiiman kun kirjoitti vuonna 2013 artikkelin Seadrillistä ja sen satumaisesta osinkotuotosta, joka liikkui jossain 10-12% tietämillä.

Kuten aina, liian hyvä on liian hyvää ja pian Seadrillin osakkeen arvosta sulikin 95% kun se lopetti osingonmaksun öljyn hinnan laskun seurauksena. Moni suomalainen sijoittaja teki Oksaharjun ohjeiden saattelemana suuret tappiot.

Sama on tapahtunut myös varmasti monelle REIT:lle vuosien aikana, koska liiketoiminta on aina erittäin suuresti velkavivutettua ja yksi huono vuosi voi tehdä erittäin pahan loven yrityksen taloudelliseen tilanteeseen.

Itse menin lankaan Banco Santanderissa, joka maksoi aikanaan 8-9% osinkotuottoa. Sitten Brasiliaan tuli lama ja Espanja ei saanutkaan talouttaan jaloilleen. Samaan hätään EU nosti pankkien vakavaraisuusvaatimuksia ja uuden sukupolven pääjohtaja Ana Botin tuhosi Santanderin markkina-arvosta 10% yhdessä päivässä hankkimalla osakkeenomistajilta kerralla 7,5 miljardia euroa ja leikkaamalla osingon 60 sentistä 20 senttiin. Jälki sijoituksilleni oli rumaa.

Nämä tarinat ovat tärkeitä, jotta tämän kaltaiset virheet voi väittää tulevaisuudella. Jokaiselle sijoittajalle on erityisen tärkeää seurata osingonmaksun kestävyyttä pelkkiä taselukuja pitemmälle. Onko kassavirta kestävää, kasvavaa ja kuinka riskialtista? Mitkä asiat, joihin yritys ei itse voi vaikuttaa, voivat aiheuttaa lommon osingomaksukykyyn? Tällaisia tekijöitä ovat juurikin esim. öljyn hinta, korkojen taso, muuttuva regulaatio tai yleinen makrotaloudellinen tilanne.

Loppujen lopuksi tällainen tarkastelu ei ole rakettitiedettä ja sijoittaja kuin sijoittaja pystyy siihen. Liian usein kuitenkin sijoituspäätöksissä tunne voittaa kun katsoo silmät kiiluen sitä satumaista 10% "varmaa" tuottoa. Silloin lopputulos on samanlainen kuin Banco Santanderin ja Seadrillin tapauksissa.

Tällä hetkellä onkin mielenkiintoista nähdä, toistaako historia itseensä. Suomalaisen kansanosakkeen Nordean osinkotuotto ensi vuonna saattaa ylittää 9%:n, joka tuntuu hullulta. Ovatko markkinat jälleen oikeassa vai onko Nordea oikeasti aliarvostettu? Henkilökohtaisesti olen laittanut Nordeaan lisää rahaa tasaisesti sitä myötä kun kurssi on laskenut ja uskon markkinoiden olevan väärässä.

Onko sinulla kokemusta liian korkean osinkotuoton perässä juoksemisesta ja näppien polttamisesta samalla?


Artikkelin kirjoittaja kirjoittaa taloudellisen riippumattomuuden tavoittelusta ja sijoittamisesta kertovaa Omavaraisuushaaste -nimistä blogia. 

Kommentit

Comment: 

Koitin selvittää onko Nordean osinkotaso kestävällä pohjalla. Minullakin on aika paljon Nordeaa ja alkoi tosissaan kiinnostaa.  Vuorsiraportista löysin että osakekohtainen tulos oli 0.75€ ja Nordnet kertoi että Nordea maksoi osinkoa tänä vuonna 0.68€ /osake.  Melkein kaikki tulos on näköjään maksettu ulos osinkoina ihan niin kuin epälit.

Tuo 0.68€/ osake tarkoittaa eilisellä 8.022€ kurssilla noin 8.47% osinkotuottoa. Ihan kiva tuotto.

En ryhdy myymään Nordea osakkeitani. Tuollainen 9% tulostaso sijoituspääomalle riittää minulle. Taidan tehdä samoin kuin sinä. Tankkaan Nordeaa lisää sitä mukaa kun kurssi laskee. Ollaan samassa veneessä ja soudetaan samaan suuntaan, kohti suuria voittoja (toivottavasti).    

Pelko pois ja tulta päin - viikingit ei pelkää. 

Comment: 

että osinkoahan _ei_ makseta nettotuloksesta eli EPS:tä.

Se maksetaan kassavirrasta.

Nykyiset nettotuloslaskelmat ovat pelkkä vitsi.

Comment: 

Osinko maksetaan konsernin emoyhtiön omaisuustaseen kohdasta vapaa oma pääoma.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.