Onko jokaisella suomalaisella samat mahdollisuudet elämässä?

Käyttäjän Jesse Viljanen kuva

Suomi on varsin tasa-arvoinen maa, jossa sosioekonomisesta statuksesta riippumatta jokaisella on mahdollisuus tulla miksi tahansa, saavuttaa mitä tahansa tai tehdä mitä tahansa. Tämä on ainakin vahva oma näkemykseni asiaan ja pyrinkin sitä omalta osaltani painottamaan aina, kun puhun sijoittamisesta ja säästämisestä. Mediassa on kuitenkin nähtävissä monien suomalaisten ääni, jotka sanovat että huonoista lähtökohdista on mahdotonta päästä pois ja jokainen kultalusikka suussa syntynyt ihminen pääsee niin helpolla. Monet hyväosaiset saattavat helposti taas sanoa köyhistä oloista tulevia vain laiskoiksi, kun eivät yritä parantaa omaa elämänlaatuaan. Mistä nämä toisistaan merkittävästi poikkeavat maailmat saavat niin vahvat mielipiteet päähänsä? Yritän paneutua tässä tekstissä tähän asiaan köyhien näkökulmasta, joten mennään asiaan.

Lapsuus

Yllättävän monet mielipiteet ja tavat saavat tulta alleen jo hyvin varhaisessa lapsuudessa. Tunnistan itsessäni ainakin monia mielipiteitä ja asenteita, jotka juurtuvat köyhästä lapsuudesta. Joukossa on niin hyviä asioita, kuin huonompiakin. Olenkin useita kertoja ihmetellyt mistä monet käyttäytymistapani ja mielipiteeni juurtavat, mutta pitkän pohdinnan jälkeen olen ymmärtänyt niiden alkukohdan olevan lapsuudessa. En esimerkiksi pidä ihmisistä, jotka eivät pidä lupauksiaan. Ihmisiin luottaminen on ollut minulle aikaisemmin vaikeaa. Lottoaminen oli minulle pitkään ainoa tapa päästä köyhyydestä. Uskoin pitkään oman asunnon ostamisen olevan ainoa tapa vaurustua.

Suomessa jaetaan sosioekonominen asema tyypillisesti jo hyvin varhaisessa vaiheessa. Tarvitseeko asian olla näin? No ei tietenkään, mutta eräiden tutkimusten mukaan jo päiväkoti-iässä olevista lapsista voidaan nähdä tulevatko he olemaan tulevaisuudessa tukien piirissä tai tulevatko he perimään vanhempiensa köyhyyden. Joku voisi siis helposti sanoa, että kaikilla ei ole samoja mahdollisuuksia elämässä. Onko asia kuitenkaan näin yksinkertaista?

Monet köyhistä oloista tulevat lapset varmasti allekirjoittavat sen, että luottamuksen puute ja lupauksien pitämättömyys on voinut aiheuttaa myös luottamattomuutta omaan tulevaisuuteen, mahdollisuuksiin tai valtioon. Lapsuudessa on saattanut tulla tuhansia pettymyksiä, kun vanhempi on luvannut asioita (miksi ei äiti/isä yrittäisi luvata asioita, kun lähtökohtaisesti jokainen vanhempi haluaa parasta omalle lapselleen), mutta ei ole pystynyt pitämään niitä rahanpuutteen vuoksi. Luvataan rahaa hyvistä todistuksista tai kokeiden arvosanoista. Luvataan puhelinta valmistumisen johdosta tai vaikka jotain kivaa reissua kesälomaksi. Kaikki ovat kuitenkin lupauksia, jotka tulevat petetyksi rahan puutteen vuoksi.

Onko siis ihme, että monet köyhistä oloista tulevat nuoret eivät usko heillä olevan mahdollisuutta menestyä, jos he ovat koko lapsuutensa tottuneet pettymään? Vanhempien viattomasta ”virheestä” ja turhan toivon antamisesta on saattanut tulla monelle nuorelle todellisuus. Mihinkään ei voi luottaa ja omilla hyvillä teoilla sekä suorituksilla ei ole merkitystä eikä siitä palkita. Yritä siinä sitten toitottaa ihmiselle, että kyllä jokainen voi menestyä, vaurastua ja onnistua elämässä, kunhan jaksaa yrittää ja toimia pitkäjänteisesti. ”Lupaukset” saattavat helposti mennä kuuroille korville.

Olen pitänyt luentoja monille ystävilleni ja tutuille säästämisestä ja sijoittamisesta. Olen painottanut voimakkaasti jokaisen mahdollisuutta vaikuttaa omaan elämäänsä sekä vaurastumisen näkökulmasta kuin muutenkin. Heistä jokainen on jo aikuinen ja vähintään kohtuullisista lähtökohdista, joten tämän sanominen on helppoa. Sanoisinko näin kuitenkaan lapselle, joka elää köyhässä perheessä?

En. Siihen on itseasiassa montakin syytä. Niin kauan kuin lapsi on riippuvainen vanhemmista ja asuu kotona, on hänellä mahdotonta vaikuttaa omaan tulevaisuuteensa. Lapselle on turha mennä kertomaan, että miksi sinulla ei ole rahaa säästössä tai miksi sinulla ei ole sitä tai tota. Jos tällaisen virheen menisi tekemään, niin siitä on merkittävää haittaa lapselle. Lapsi alkaa helposti syyttämään itseään rahan puutteesta, vaikka hänellä ei ole siihen osaa eikä arpaa. Tiedän tämän itse kokemuksesta. Eriarvoisuus onkin helposti nähtävissä koulussa, kun osaa katsoa. On lukio-opiskelijoita, joilla ei ole koulukirjoja kun niitä ei ole ollut varaa ostaa. On lapsia, joilla ei ole kunnollisia talvivaatteita ja urheiluvarusteita. Nämäkin puuttuvat rahattomuuden vuoksi. Opettajat saattavat myös ajattelemattomuuttaan lisätä eriarvoisuutta tekemällä asiasta numeroa kaikkien kuulleen. Opettajia on kuitenkin turha syyttää, koska ei tätä ongelmaa ole osannut yhteiskuntakaan tunnistaa. Nämä asiat olisi kuitenkin ratkaistavissa yhteiskunnan tasolla, jos siihen löytyisi tarpeeksi halua ja osaamista.

Aikuiset voitaisiin tuoda paremmin samalle viivalle, jos ongelmiin puututtaisiin hyvin aikaisessa vaiheessa. Mutta vaikka lapsuutesi olisi huono, perheesi köyhä ja koet, että sinulla ei ole mahdollisuutta päästä eteenpäin tai pois tilanteesta, niin sinulla on oikeasti mahdollisuus mihin vain. Älä hyväksy kohtaloasi niin helposti, vaan näytä muille mistä se kana pissii.

Aikuisuus

Jos sinulla on käynyt geenilotossa ikävästi ja olet saanut taakaksesi vakavan pitkäaikaisen sairauden, niin ehkä sinulla ei ole samoja mahdollisuuksia kuin muilla. Suomessa onneksi on varsin kattava sosiaaliturva, joka käsittääkseni pitää huolen kaikista. En ole asian asiantuntija enkä valitettavasti sen puolesta osaa sanoa mitään.

Jos et kuitenkaan täytä edellistä esimerkkiä, niin sinulla on mahdollisuudet mihin tahansa riippumatta lähtökohdista. Onko esimerkiksi vaurastuminen helpompaa Björn Wahlrooshin lapselle kuin köyhän perheen lapselle? No tottakai se on, mutta se ei tee sinun mahdollisuuksia huonommaksi. Tie on sinulle pidempi, mutta sitä arvokkaampi ja opettavaisempi. Aikuisena sinulla on kaikki maailman valttikortit kädessäsi ja pystyt vaikuttamaan melkein kaikkeen sinuun koskevaan asiaan. Asia on tosi ainakin Suomessa.

Suomen valttikorttina on aina ollut korkeakouluttautuminen, joka on maailman korkeimpia. Suomi on itseasiassa yksi maailman eniten korkeakoulututkintoja omaavista maista suhteutettuna väestöön. Opiskelu on myös tie köyhyydestä vaurauteen, kunhan muistaa valita koulutuksensa tarkkaan. Vaikka taide saattaa kiinnostaa, niin siitä ei välttämättä kuitenkaan ammattia kannata tehdä.

Opiskelu on toiseen asteeseen asti täysin ilmaista, jonka jälkeen kohdataan matkalla ensimmäinen este. Lukion maksullisuus ja oikeasti korkea hinta on monelle este hakeutua opiskelemaan. Itse olin äärimmäisen onnekas, kun sain Pelastakaa Lapset Ry:ltä koulukirjat. Sitä ei ole varmasti kaikki vähäosaiset saaneet. Lukiokirjojen kustantaminen vähätuloisille olisi oiva työkalu vähentää eriarvoisuutta ja kasvattaa köyhien mahdollisuutta päästä korkeakouluun. Mikään ei tietty estä menemästä ammattikouluun ja etenemästä sieltä ammattikorkeakouluun tai yliopistoon, mutta se tie on hieman kivisempi vaihtoehto. Vaikka lukiosta tehtäisiin täysin ilmaista, niin silti pitäisi saada vielä ihmiset uskomaan että kouluttautuminen kannattaa. Tämä on jälleen yksi ongelmakohta, johon on mahdollista puuttua yhteiskunnan tasolla. Tosiasia on kuitenkin se, että ilman toisen asteen koulutusta sinulla ei ole käytännössä mahdollista työllistyä nykymaailmassa.

Yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelusta on onneksi tehty kuitenkin huomattavasti helpompaa kuin lukiosta. Tukia maksetaan, lähes ilmaista lainaa on mahdollista nostaa ja käytännössä missään kurssissa et tarvitse oppikirjaa. Ainoaksi kustannukseksi jää kannettavan ostaminen, johon kannattaa se lainakin nostaa, jos se ei muuten onnistu. Jos olet päässyt tähän asti, niin todennäköisesti myös suoriudut lopusta.

Jos ei hakeutunutkaan opiskelemaan korkeakouluun asti, niin ei hätää. Se ei estä sinua menestyvästä. Monesta ammattikoulusta saatavasta tutkinnosta on mahdollista päästä rahakkaisiin töihin, joten vaurastuminen esim. sijoittamalla on sinulle täysin mahdollista. Omat menot täytyy vaan suhteuttaa omiin tuloihin ja saatat olla pitkällä aikavälillä parhaimmillaan taloudellisesti riippumaton. Se kestää 10 % säästöasteella (riippumatta tuloista) ja sijoittamalla kuukausittain indeksirahastoihin keskimäärin noin 40 vuotta.

Rikkaiden perheillä on yleensä hieman enemmän kontakteja, jotka saattavat olla arvokkaita työtä haettaessa. Mutta estääkö se sinua saamasta työtä? No ei tietenkään. Vaikka se vaatisikin sinulta enemmän ponnisteluja, niin se ei tee asiasta mahdotonta. Itse en ole saanut kemian alalta yhtäkään työtä suhteilla. Nykyistä työtä ennen tein yli 200 hakemusta vuoden aikana ennen kuin tärppäsi. Tuuria? Ei, vaan aktiivista tekemistä oman onnensa eteen. Jotkin rikkaat saattavat pitää köyhiä laiskoina, kun he eivät yritä tehdä tarpeeksi parantaakseensa omaa asemaansa. Kyseessä voi olla sekin, että osa aikuisista on hyväksynyt kohtalonsa. Jos nuoruudessa on tehty typeryyksiä ja hankittu merkittäviä lainoja tai tehty huonoja valintoja, niin moni saattaa kuvitella että omilla valinnoilla ei voi enää tehdä muutosta omaan tilaansa. Itsekin tunnen ihmisiä, jotka ovat nuoruudessa hankkinut huonoilla valinnoilla suuret velat, mutta eivät näe mahdollisuutta päästä niistä irti vaikka menisi töihin. Tämä on todella ikävää ja näyttäytyy ulkopuoliselle laiskuutena. Tietysti meidän joukossamme on myös oikeasti laiskoja ihmisiä, mutta en usko sen olevan totuus monessakaan tapauksessa.

Voisiko toisen tilanteen ymmärtäminen olla vaikeaa osaksi sen myös takia, kun köyhät ja rikkaat lapset eivät kohtaa toisiaan niin helposti? Sampolasta tullut köyhä ei ole kuin kuullut tarinoita Kauniaisten rikkaista. Rikkaille voi olla myös melkoinen järkytys, kun he ensimmäistä kertaa kuulevat/kohtaavat oikeasti köyhän. Toisaalta kyse voi olla myös empatian vähentymisestä, joka on yleistymään päin nykymaailmassa. Tiedä häntä.

Vaikka Antti Rinne törsää kaikki rahamme, harvinaista muumimukitta jääminen on katastrofi ja uuden Tokmannin avajaisissa jäi ilmainen ämpäri saamatta, niin Suomessa on kuitenkin asiat varsin hyvin. Hyvinvaltiomme on vieläkin hyvinvaltio, koska jokaisella on yhtä hyvät mahdollisuudet menestyä. Älä tyydy vähään, vaan ota se asia itsellesi mikä sinulle kuuluu. Ja sehän on vauras ja turvallinen tulevaisuus. Parhaiten se onnistuu pitkäjänteisellä säästämisellä ja sijoittamisella.

Kuvan lähde: Pixabay.com

Kirjoittaja pitää sijoitus- ja säästöaiheista blogia osoitteessa: osinkoinsinoori.blogspot.fi

Kommentit

Comment: 

Itse sanoisin, että mahdollisuudet eivät ole samat kaikille. Ne ns. "p&skaduunitkin" vaatii tekijänsä. Siivoojia, kaupan kassoja, hanttihommien tekijöitä. Joista ei makseta paljon, mutta tehtävä ne on kuitenkin. Yhteiskunta ei toimi niin, että kaikki on korkeakoulutettuja, eikä kukaan tekisi huonosti palkattua työtä.

Pitäisi keskittyä niihin käyttäytymisen häiriöihin yhteiskunnassa, positiivinen luottotietorekisteri, rahapelit pois, alkoholi kortille, jossa tavanomainen käyttö ja osto ei ole ongelma, mutta suuret ostot ja järjestyshäiriöt vaikuttaisi. Ihmisvelvollisuudet nykyisten pelkkien ihmisoikeuksien sijaan.

Järkevä ilmastopolitiikka, ensiksi ne halvat keinot. Sähkönsäästö, kaikki hehkut ja energiansäästölamput pois, tilalle LED-tekniikkaa. Sama juttu loisteputkiin, ne pois. Taajuusmuuttajakäytöt sähkömoottoreihin ja moottoreiden vaihto. Poistoilman lämmön talteenotot, lämpöpumppulaitteet. Sähkönsäästäminen tuottaa enemmän vs. tuulimyllyt ja muut epävarmat keinot. Tuulivoima maksaa 1miljoonan/1MW tuotantoteho, samalla rahalla saa led-loisteputkia, jotka säästävät 16 kertaa enemmän sähköä, kuin n. 25% käyttöasteella oleva mylly työntää verkkoon sähköä.

Yhteiskunta alkaisi ihan yksinkertaisilla keinoilla tervehtyä, mutta tuntuu, että juuri ne puolueet, jotka "välittävät pienestä ihmisestä", haluavat sekasortoa, kallista vihreyttä ja epätahtia/järjestystä yhteiskuntaan. Verorahojen allokointi on mennyt pieleen ja pahasti ja sitämyöten Suomi on erittäin kallis maa asua ja elää tulotasosta riippumatta.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.