Onko 10%:n vuotuisen tuoton saaminen todennäköistä?

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Vaurastumislaskelmissa käytetään monesti osakemarkkinoiden oletetuksi vuotuiseksi tuotoksi 8-10 %. Jos pääoma kasvaa 8 % vuosittain, tulisi pääoman kaksinkertaistua joka kahdeksas vuosi. Päätin selvittää, tutkimalla Suomen pörssin Benchmark indeksiä, kuinka todennäköistä tämä on oikeassa elämässä.

Tuttavallisemmin tätä Benchmark indeksiä tunnetaan Portfolioindeksinä. Otin osingot huomioon valitsemalla GI indeksin, jossa osingot sijoitetaan aina uudestaan. Indeksin lyhenne on OMXHBGI…

Tietolähteenä käytin Nasdaqin historiallisia kurssitietoja, joita vein Exceliin. Näiden tietojen pohjalta pystyin selvittämään eri jaksojen tuottohistoriaa ja miten tuotot jakaantuivat eri ajanjaksoilla. Nasdaqin tietojen avulla pääsin 3.7.2000 asti, ennen sitä ei löytynyt tietoja ainakaan tästä indeksistä.Viimeinen havainto on 2.9.2020.

Aloitetaan tappion todennäköisyydellä

Päästetään negatiiviset höyryt ilmaan katsomalla kuinka usein eripituiset sijoitusjaksot päättyvät tappiolle. Olen melkein kaikissa koulutuksissani sanonut, että sijoittaminen on aina pitkäaikaista, ja ilokseni pystyin todistamaan, että asian laita on edelleen tämä. Kuinka suuri osa sijoitusjaksoista päättyivät siis tappiolle?

Sijoitusjakson pituus

Tappio

Tuotto

1 v

35 %

65 %

3 v

32 %

68 %

5 v

25 %

75 %

8 v

15 %

85 %

 

Ja tämähän on iloinen uutinen eikö vain? Jos jaksaa roikkua mukana 8 vuotta olet 85 % tapauksista ollut plussalla 2000-luvulla. Tämä vastaa melko pitkälle niitä havaintoja, joita Kim Lindström on aikanaan tehnyt kirjassaan Onnistu Osakemarkkinoilla. Jatkossa tarkastellaan tässä nimenomaan sijoittamista kahdeksan vuoden jaksoissa.

Kurjuuden maksimoijille sikäli huonoja uutisia, että pääoman puolittuminen kahdeksassa vuodessa on onnistunut vain 2,1 % tapauksista, mutta toki, tämä on viisi kertaa todennäköisempää kuin salkun kolminkertaistuminen samalla ajanjaksolla…

Kysymys kuuluu, kun tuottoa tulee, paljonko sitä tulee?

Jos ajatellaan, että saadaan 10 % vuosittain olisi 1.000 € alkupääoman arvo, korkoa korolle, pitänyt kasvaa 2.143 €:on kahdeksassa vuodessa. Tähän pystyi 19,3 % kaikista kahdeksan vuoden jaksoista. On siis ollut varsin haastavaa saada 10 %:n vuotuista tuottoa korkoa korolle ainakaan olemalla indeksisijoittaja.

Tämän takia en itse juuri koskaan käytä 10 %:a laskelmissa, olen todennut sen aivan liian korkeaksi. Sen sijaan olen käyttänyt 8 % mieluummin. Silloin pääoman loppuarvon tulisi olla vähintään 1.851 € kahdeksan vuoden päästä, mutta minulle huonoja uutisia siinä mielessä, että tämänkin tuloksen saavutti vain 28,8% jaksoista. Kahdeksan prosenttia vuodessa ei sekään siis ole kovinkaan todennäköistä saavuttaa.

Jos halutaan havainnot, jotka edustavat enemmistön kaikista tuottojaksoista, tippui vuotuinen tuotto peräti 3,0 %:iin. Voidaan siis sanoa, jos historiallisia tietoja käytetään tulevaisuuden ennustamiseksi, että tuon rajan yli menevän tuoton saamisen todennäköisyys kahdeksan vuoden jaksolla on siis yhtä suuri kuin, että tuokin tuotto jää saamatta…

Kuten yllä olevasta taulukosta huomataan, oli tappion tekemisen todennäköisyys vain 15 %. Näin ollen 0-3 %:n vuotuisen tuoton saamisen todennäköisyys oli peräti 35 %! Tämä olisi siis todennäköisempää kuin yli 8 %:n tuoton saaminen!

Tuhannen euron salkun loppuarvo kahdeksan vuoden päästä päättyikin 1.200 – 1.300 €:n haarukkaan peräti 15,6 %:a jaksoista. Toiseksi yleisin loppupääoma oli 1.100 – 1.200 €, edustaen 13,4% jaksoista ja kolmanneksi yleisin oli 1.000 – 1.100 €. Tämän jälkeen oli iso loikka neljänneksi yleisimpään loppupääomaan, joka oli 2.100 – 2.200 €, se edusti vain 4,9% jaksoista, muut sadan euron väliset jaksot sijoittuivat melko tasaisesti aina 2.600 – 2.700€:on asti.

Pääoman loppuarvo päättyi 51,7%, siis noin joka toinen kerta tapauksista vähintään omilleen, mutta enintään 1700€:on. Tuo 1700€ edustaa noin 6,88 %:n vuotuista tuottoa.

Entä onnenpekat?

Ainahan on joku, joka onnistuu ajoittamaan ostokset prikulleen oikein ja saa ruhtinaallista tuottoa. Itse en kuulu tähän joukkoon. Salkun kolminkertaistaminen 8 vuoden jaksoissa olikin onnistunut 0,4% tapauksista. Nämä kaikki saavutettiin vain ja ainoastaan ostamalla indeksiä suunnilleen maliskuussa 2009. Oli ruhtinaalliset 11 päivää aikaa, tarkalleen ottaen 21.2. – 7.3.2009, tehdä nämä ostokset, koska muutoin salkun kolminkertaistuminen tässä ajassa ei ole onnistunut koko 2000-luvulla.

Salkun kolminkertaistuminen indeksisijoittamisen avulla ei muuten onnistunut kertaakaan 1, 3 ja 5 vuoden jaksoilla. Kaksinkertaistuminenkin oli harvinaista herkkua, kun tutkin eri sarjoja. Tämä on toki luonnollista, indeksi ei liiku yhtä vikkelästi kuin yksittäiset osakkeet.

Ja entä tuo 10 %?

Kymmenen prosentin vuotuisen bruttotuoton saaminen olisi hyvä tulos, ja tosiaan 19,7 % kaikista 8 vuoden jaksoista johtivat tällaiseen tulokseen. Kun sen sijaan pidentää tarkastelujaksoa vaikkapa 12 vuoteen pystyivät enää 3,7 % kaikista 12 vuoden jaksoista ylläpitämään tuon tuottotason. Pidempiä jaksoja ei oikein kannata laskea, kun historiatietoja on vain rajallisesti.

Voidaan siis virallisestikin heittää tällaiset 10 %/vuosi tuotto-odotukset romukuoppaan, koska tällaisen bruttotuoton ylläpitäminen vaatii käytännössä sen, että olet selvästi etevämpi sijoittaja kuin muut sekä ajoituksen, että osakepoiminnan osalta. Ihan vain peesaamalla Suomi-indeksejä tämä on varsin epätodennäköistä.

Tämän lisäksi keskuspankkien valtavat tukipaketit eivät ole päästäneet markkinoita normaaliin suhdannesykliin koko 2010-luvulla, joten jos ei edes keskuspankkien rahan avulla päästä siihen kuin vaivoin, niin milloin sitten?

Yhteenveto

Sijoittajan on jatkuvasti pidettävä jalat maassa koska tilanne elää jatkuvasti. Tavanomaiset suhdanteet tarjoavat mielenkiintoisia tilanteita ajoittamiseen, ja siten tuottojen nostamiseen, mutta kuten kirjoituksestani voi huomata, on täydellisen hyödyn repiminen ennemminkin tuurista kiinni.

Normaalijakauma toimii varsin hyvin, kun tarkastellaan asiaa kahdeksan vuoden jaksoissa, mutta tuottojen pääpaino on varsin matala. Tämä tuli minulle ainakin yllätyksenä. Itse olisin luullut, että korkeimmat pylväät löytyisivät 1.400-1.700 €:n paikkeilla, mutta näin ei nyt ollut.

Sijoitussuunnitelman näkökulmasta on siis syytä asettaa tuottotavoitteet kohtuulliselle tasolle, ettei tavoitteiden saavuttaminen vaarannu turhaan. Todellisen tuoton saa selville vasta jälkikäteen, mutta tavoitteet asetetaan sijoituksen alussa.

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana, yrittäjänä ja Suomen Osakesäästäjien koulutusvastaavana. Jos haluat syventää sijoitusosaamistasi, tule mukaan koulutuksiimme, www.osakeliitto.fi/koulutuskiertue

LiiteKoko
Image icon _fi0008902317_2020-09-03_1.png30.17 KB

Kommentit

Käyttäjän sergio kuva

Comment: 

Linkissä olevan tutkimuksen mukaan kun katsotaan todella pitkää ajanjaksoa, on tuotto ollut peräti 18,7% Helsingin pörssissä. Rahan arvon huomioon ottaen 10%. Oma tavoitteeni on tuo 10%. Olen päässyt parempaankin vuosituottoon kyllä, mutta siihen lienee selityksenä se, että olen käyttänyt huomattavan paljon aikaa osakkeiden seuraamiseen ja arviointiin. Olen sitä mieltä, että osakepoiminta kannattaa ja indeksituoton voi helposti ylittää jos on ahkera ja järjestelmällinen.

https://www.arvopaperi.fi/uutiset/helsingin-porssiin-sata-vuotta-sitten-sijoitettu-satanen-olisi-tana-paivana-sievoinen-summa/a836b5f2-4071-3b77-9001-28857bee336f

 

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

En päässyt lukemaan tuota kun en ole tilaaja, mutta voisin kuvitella, että inflaatio ja korkotilanne jätettiin tyystin huomioimatta. 2000-luvulla korko on ollut erittäin matala joitakin vuosia lukuun ottamatta, samaten inflaatio ei oikein ole laukannut missään vaiheessa. Näin ollen luonnollisin varallisuusarvojen ajuri ei ole hirveästi auttanut 2000-luvulla. Lisäksi Suomen BKT kehitys on ollut todella huono, tai olihan se ok 2000-2007, mutta siitä vasta ongelmat alkoivat. Suomen kilpailukyky ei ole hyvä ja se heijastuu myös pörssiyhtiöiden tuloksentekokykyyn osittain.

Pörssimme tärkeitä ajureita olivat sotakorvaukset Neuvostoliittoon, Suomen jälleenrakentaminen sotien jälkeen, babyboom (sama kuin muualla). Sitten 1970 ja 1980 luvuilla oli mahtava markkinatilanne, sitten tuli lama ja juhlat jatkuivat noin 1995-2000. Mutta täkein jätetään huomioimatta, eli lähtötilanne. Jos rutiköyhä Suomi käytetään benchmarkina, niin tuotto on juuri tuo. Nyt olemme vauraita ja tähän nähden on vaikeata nähdä miten BKT moninkertaistuisi, saati pörssimme järkevällä aikataululla. Näin ollen osakepoiminnalla jatkan minäkin... ;-)

 

Käyttäjän sergio kuva

Comment: 

Sorry en huomannut, että artikkeli oli vain tilaajille (btw suosittelen tilaamaan, minusta tosi laadukas lehti, luen yleensä kannesta kanteen).

Alla ote artikkelista, johon viittasin. Väittää kyllä, että rahanarvon alenemisen jälkeenkin oltaisiin päästy 10% vuosituottoon (osingot mukana).

"Peter Nybergin Hankenille vuonna 2009 tekemän väitöstutkimuksen mukaan Helsingin pörssi on raksuttanut peräti 18,7 prosentin keskimääräistä vuosituottoa.

Luku kattaa pörssin toimintahistorian vuodesta 1912 aina vuoteen 2007 asti. Kokonaistuotossa on huomioitu sekä osakkeiden hintojen nousu että osinkotuotot.

Kun otetaan huomioon rahan arvon muutokset, pörssin keskimääräinen vuosituotto on ollut kymmenisen prosenttia.

Sadassa vuodessa sadan markan sijoitus Helsingin pörssiin on paisunut karkeasti arvioiden 1,4 miljoonan markan eli noin 230 000 euron suuruiseksi.

Vuodet eivät toki ole olleet pörssissäkään veljiä keskenään. Esimerkiksi toisen maailmasodan jälkeen vuonna 1945, jolloin inflaatio laukkasi hurjasti, pörssin kokonaistuotto nousi lähes 105 prosenttiin."

 

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.