Miten Suomi voidaan pelastaa

Terveisiä ajatuspaja Liberan tilaisuudesta "Miten Suomi voidaan pelastaa – Talouspoliittinen manifesti".

Tilaisuudessa julkaistaan kuuden suomalaisen ekonomistin professori Vesa Kanniaisen johdolla kirjoittama raportti. Raportti pyrkii haastamaan suomalaiset ajattelemaan taloutensa kehittämistä uusista lähtökohdista kasvukykynsä menettäneen kansantalouden suuntaamiseksi dynaamiseksi markkinataloudeksi. Keskustelussa on Kanniaisen lisäksi mukana myös pankkien pääekonomisteja: Nordean Aki Kangasharju, Danskebankin Pasi Kuoppamäki ja Handelsbankenin Tiina Helenius.

Keskustelu poikkeaa sikäli totutusta, että juuri kukaan yleisöstä eikä panelisteista ole kyseenalaistanut ehdotettua suurta linjaa. Esimerkiksi elvytyksen hyötyjä ei enää kukaan puolusta täällä. Jonkinverran uutta painotusta oli siinä, että edes leikkauslistat ja Suomen velkaantumistahti eivät ole enää keskustelun keskiössä. Sensijaan Suomen tärkeimpänä korjattavana ongelmana nähdään Suomen elinkeinoelämän huono suorituskyky. Muut seurannaisongelmat kuten velkaantuminen ja alhainen elintaso hoituvat kyllä kunhan vain talouden suorituskyky saadaan kuntoon. Muutamia kirjan teesejä:

  • valtio on työmarkkinajärjestöjen panttivankina ja on vapautettava tästä vankeudesta
  • julkinen sektori on mitoitettava uudelleen
  • myös eduskunta on "mitoitettava" uudelleen 151 kansanedustan kokoiseksi ja kansanedustajan toimikaudet rajoitettava
  • kannustinloukut on poistettava
  • työmarkkinat saatava joustavammaksi: TES yleissitovuus poistettava
  • Työuria on pidennettävä muunmuassa luopumalla ylioppilaskokeista (tämän logiikka ei auennut minulle pelkästään johdantolukua lukemalla)
  • kaikille saatava yhtäläinen ansioturva
  • pääomamarkkinoita tehostettava muunmuassa madaltamalla istautumisen kynnystä niin että listautuminen ei kasvatta yrityksen verotusta

3 thoughts on “Miten Suomi voidaan pelastaa

  1. 150 tai 200

    Ei taida olla eduskunnan koko aivan niitä kohtalonkysymyksiä tässä tai missään taloudessa muille kuin populisteille.

    1. Kommenttisi on aiheellinen

      Myös ylioppilaskokeesta luopuminen voi mennä samaan kategoriaan. Ehkä ei kannattaisi ehdottaa ihan kaikkia asioita yhdessä ja samassa pamfletissa, jotta olennainen viesti ei hämärry.

      1. Ylioppilaskirjoituksista luopumisesta muutama ajatus

        Raportin laatijat ratkaisevat riittämättömät yliopiston koulutuspaikat – tai he puhuvat ylikoulutuksesta – sillä että luovutaan ylioppilaskirikirjoituksista. Sen perustelut ovat oudot: Nyt kirjoitusten johdosta varakkaiden vanhempien lapsilla ja esim. pääkaupunkiseudulla asuvilla on etulyöntiasema käydä valmennuskursseilla ja päästä siten yliopistoon.

        Parempi olisi jos yliopistot käyttäisivät enenemän hyväkseen kirjoitusten tuloksia omien pääsykokeiden sijaan.

        Ylioppilaskirjoituksilla on myös voimakas koulujärjestelmää ohjaava merkitys. Pääkaupunkiseudun kunnat päättivät nyt keväällä tietokoneistaa perusopetuksensa. Asiaan vaikutti varmaan vahvasti ylioppilastutkintolautakunnan päätös siirtyä sähköisen kokeeseen.

        Opettajien puutteellisille tietokonetaidoille pitää vielä tehdä jotain ja arvaan että ylioppilaskirjoitusten paine on hyvä edistäjä siinäkin.

        Onko koko raportti yhtä pehmeää tavaraa kuin tuo ylioppilaskirjoitusten osuus.

Comments are closed.

Related Posts