Miten muut kaupunkilaiset joutuvat Hitas-järjestelmän maksumiehiksi?

Käyttäjän Johannes Hidén kuva

Hitas-asuntojärjestelmää koskevissa keskusteluissa toistuu monien kommenteissa ajatus, ettei Hitas käytännössä maksaisi kaupungille yhtään mitään. Jotkut taas toteavat, että ainoa tuki olisi kaupungin antama alennus tonttivuokrassa, mutta että sekin olisi pieni, ja että muut kaupunkilaiset eivät siinä menettäisi mitään. Tämä ei valitettavasti pidä paikkaansa. Koetan tässä jutussa havainnollistaa, miksi.

Keskeisellä alueella sijaitsevan asunnon neliökustannus erilaisissa asumismuodoissa.

Hitasin keskeisin piirre on myyntihintojen sääntely, mutta se ei kuitenkaan käytännössä vaikuta monilla kaukana keskustasta sijaitsevilla alueilla. Siksi hitasin luonnetta tarkastellessa on syytä katsoa keskeisellä alueella sijaitsevaa uudistuotantoon kuuluvaa yhtiötä, jollaiselle tyypillinen markkinalähtöinen velaton neliöhinta pyörii nykyään noin 10 000 euron luokassa. Tällaisella sijainnilla olevasta yhtiöstä ylläoleva kuvaaja esittää kolme eri versiota: tavallisen omalla tontilla sijaitsevan yhtiön, vuokratontilla sijaitsevan yhtiön, sekä hitas-yhtiön.

Kuvaajan ensimmäinen eli omalla tontilla olevaa tavallista asuntoa vastaava pilari koostuu pelkästään sinisellä esitetystä velattomasta hinnasta. Toisessa pilarissa näkyy vastaava vuokratontilla sijaitseva asunto, jonka velaton hinta on vuokratontista johtuen halvempi. Pilarin punaisen osuuden voi katsoa edustavan vuosien saatossa tulevaa kustannusta tontin vuokrasta, mutta nykyään tontin osuus on uusissa yhtiöissä myös monesti vapaaehtoisesti lunastettavissa.

Kolmannessa pylväässä on hitas-asunto. Keltaisella näkyy nyt tonttivuokrasta annettu alennus, minkä useimmat myöntävät tukielementiksi (joskin sen suuruutta on usein vaikea arvioida). Myyntihinnan sääntelyssä (jota kuvaajassa vastaa palkin vihreä osa) monet eivät sen sijaan näe tukea. Jos yksi saa onnekkaan arpalipun ansiosta asuntonsa tuon vihreän palkin verran halvemmalla kuin naapurista vastaavan asunnon ostava, mitä se sitten on ellei tukea?

Usein toistunut kommentti on, että sääntely poistaa vain rakennuttajan ylisuuren katteen eli rakennuttajan kustannusten jälkeen jäävä osuus tuosta sinisestä palkista vain kutistuu, eikä kukaan muu menetä mitään. On sinänsä ihan oikea ajatus, että rakennuttajalle on turha antaa ylimääräistä tuottoa vain sen takia, että taloyhtiö on saatu rakentaa keskeiselle sijainnille. Mutta minkä ihmeen takia tuo rakennuttajalle menemätön osuus sinisestä palkista pitäisi antaa yksittäiselle arpaonniselle? Eikö se olisi parempi jakaa kaikkien kaupunkilaisten kesken? Entä jos kokonaisuus toimisikin kuten allaolevassa kuvaajassa on esitetty?

Kaupungin tontille rakennettavan yhtiön velattoman myyntihinnan jakautuminen voisi mennä myös näin.

Eikö näyttäisi huomattavasti paremmalta, jos myynnistä menisi sääntelyalennukselle varattu osuus suoraan kaupungille? Ja miten tämä onnistuisi? Mikä estäisi kaupunkia esimerkiksi huutokauppaamasta rakennusoikeutta rakennuttajille? Jos rakennuttajan pitäisi maksaa tuon kaupungin osuuden eli vaaleansinisen palkin suuruinen summa oikeudesta rakentaa, se kannattaisi yhä tehdä, koska rakennuttajalle jäisi silti yhä tuo tummansinisen osuuden suuruinen summa.

Palataanpa nyt siis otsikon kysymykseen: miten muut kaupunkilaiset joutuvat Hitas-järjestelmän maksumiehiksi? Tähän on ainakin seuraavat syyt:

  1. Kaupungilta jää saamatta tuo alemman kaavion vaaleansininen osuus, jonka se voisi periä rakennuttajalta. Tavallaan kaupungilta jää saamatta myös ylemmän kuvaajan tonttivuokran alennuksen osuus, mutta kyse on käytännössä samasta kokonaisuudesta, sillä  ilman alennusta asuntojen arvo olisi suurempi, jolloin rakennuttajan kannattaisi maksaa vieläkin enemmän rakennusoikeudesta.
  2. Kun yhdet asunnot eivät ole vapaasti kaupattavissa markkinahintaisesti, markkinoilla olevien asuntojen määrä vähenee. Tarjonta siis laskee, minkä seurauksena muiden asuntojen hinnat nousevat.
  3. Hitas-järjestelmä aiheuttaa paitsi turhaa byrokratiaa, se saa myös ihmiset asumaan paikoissa, jotka eivät vastaa parhaiten heidän omia tarpeitaan, kun yhdet eivät pääse asumaan alueelle, jolle haluaisivat, ja toiset eivät pääse muuttamaan alueilta pois, koska eivät ole valmiita menettämään asunnon myymisellä markkinahinnan ja säännellyn hinnan välistä erotusta, joka on pahimmillaan noussut satoihin tuhansiin euroihin. Tämä lisää yhteiskunnan tehottomuutta, mikä viime kädessä maksaa meille kaikille.

Näin ei tarvitsisi olla. Jos kaupunki ottaisi rakennuttajilta omansa eikä myyntihintoja säänneltäisi, ajan myötä se näkyisi laskevasti myös yleisessä asuntojen hintatasossa, yhteisiä varoja ei kulutettaisi yksittäisten ihmisten arpajaisvoittojen maksamiseen, ja yhteiskunta toimisi kokonaisuudessaan tehokkaammin.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.