Mitä kassavirtalaskelma kertoo ja miten rahavirtalaskelmaa luetaan

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Tulos- ja tase- tietojen yhteydessä yritykset raportoivat myös kassavirran (rahavirran) ja sijoittajan on hyvä ymmärtää kassavirtalaskelman peruskäsitteet. Yrityksen kassavirta (rahavirta) on yksinkertainen käsite. Se kertoo paljonko yrityksen tilille on tullut lisää rahaa tai paljonko rahavarat ovat vähentyneet. Rahavirta esitetään yleensä kolmessa osassa: liiketoiminnan rahavirta, rahoituksen rahavirta ja investointien rahavirta. (ohessa kuvitteellisen esimerkkiyrityksen rahavirtalaskelma).

Yritys Oy:n rahavarojen muutos Määrä (€) Yhteensä (€)

Liiketoiminnan rahavirta

  +15
  Myynti +35
  Materiaalit -10
  Työ -10

Rahavirta rahoitustoiminnasta

  +30
  Otetut lainat +40
  Takaisinmaksetut lainat -5
  Osingonjako -5

Investointien rahavirta

  -10
  Uusia koneita -10

Rahavarojen muutos

  +35

Liiketoiminnan rahavirta kertoo liiketoiminnan kannattavuuden

Liiketoiminnan rahavirta on hyödyllinen tieto. Se kertoo paljonko liiketoiminta on tuottanut rahaa yrityksen kassaan. Liiketoiminnan rahavirta lasketaan siten, että myynnistä vähennetään hankitut materiaalit, työ ja liiketoiminnan muut juoksevat kulut. Tätä liiketoiminnan rahavirtaa yritys voi sitten käyttää investointeihin, osingonmaksuun ja lainojen takaisinmaksuihin. Liiketoiminnan rahavirran tulisi aina olla posittiivinen luku.

Rahoituksen rahavirta kertoo paljonko uutta lainaa yritys on ottanut

Rahoituksen rahavirta on toinen mielenkiintoinen tieto. Posittivinen rahoituksen rahavirta kertoo yleensä, että yritys on ottanut paljon uutta velkaa, joka on virrannut yrityksen tilille. Negatiivinen rahoituksen rahavirta taas kertoo että yrityksen kassasta on virrannut rahaa lainojen takaisinmaksuun ja osinkoihin. Negatiivinen rahoituksen rahavirta on sijoittajan kannalta ihan hyvä juttu. Tulovirta on silloin riittänyt osinkoihin ja velkojen kuoletuksiin.

Investointien rahavirta kertoo investoinneista yrityksen tulevaisuuteen ja kasvuun

Investointien rahavirta on yleensä negatiivinen luku. Se kertoo paljonko yrityksen kassasta on kulunut rahaa investointeihin. Tulevaisuuteen investoivan kasvualan yrityksen kannattaa ylläpitää suurta negatiivista investointien kassavirtaa. Jos taas yritys toimii kypsällä, kovasti kilpailuilla markkinalla, niin voi olla järkevää lykätä investointeja tuonnemmaksi ja investointien kassavirta jää silloin pieneksi.

Ohessa esimerkkinä Koneen vuoden 2013 rahavirtalaskelma

Koneen vuoden 2013 rahavirtalaskelma kelpaa mallikkaaksi esimerkiksi siitä, miten rahavirtalaskelma esitetään selkeästi.

Siitä näkyy, että liiketoiminnan rahavirta ennen veroja ja korkoja on 1213 M€. Ja kun nämäkin erät on maksettu, on yrityksen tilille tullut puhdasta rahaa 1022M€.

Investointeihin on kulunut rahaa yhteensä 148M€ ja kassaan on jäänyt jäljelle investointien jälkeen yhteensä 873M€. 

Tästä summasta on riittänyt rahaa osinkohin ja lainojen takaisinmaksuihin yhteensä 774M€.

Ja näiden maksujen jälkeen on kassaan jäänyt vielä rahaa 98M€.

 

Kommentit

Comment: 

rautalangasta ja totta joka sana.

Kuitenkin, jos tarkoituksena on arvioida yrityksen arvoa (~tavoitekurssia), niin kannattaa lähteä liikkeelle kaavasta:

vapaa kassavirta = nettotulos - investoinnit + poistot - käyttöpääoman muutos

tuohon kaavaan perustuva arvonmääritys on vastaavasti väännetty rautalangasta esim. täällä:

http://www.nordnetblogi.fi/vapaan-kassavirran-malli-osakkeen-arvonmaarityksessa/29/07/2013/

 

 

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Yrityksen tilinpäätöksen kassavirtalaskelma antaa arvokasta tietoa

Yritykset julkaisevat kohtapuolin tilinpäätöksensä ja monet yritykset julkaisevat kassavirtalaskelman osana tilinpäätöstietoja. Tarkoituksena oli antaa perustiedot siitä, miten kassavirtalaskelmaa pitää lukea, ja mitä hyödyllistä tietoa kassavirtalaskelma sijoittajalle (ja yritysjohdolle) antaa.

Yrityksen arvonmääritys on mahdolliste tehdä tulevia kassavirtoja arvioimalla

Tulevia kassavirtoja arvioimalla on tosiaan mahdollista tehdä myös yrityksen arvomääritystä. Menetelmä antaa ilmeisesti tarkkoja tuloksia, jos menetelmän käyttäjä on osaava. Tuo mainitsemasi Nordnetbank:n artikkeli on hyvä johdanto niille yrityskauppoja valmisteleville, jotka tekevät yrityksen arvonmääristystyötä. Se antaa myös hyvän johdannon niille ammattimaisille sijoittajille, jotka laskevat yrityksille tavoitekursseja.

Luulen, että tavallinen sijoittaja tarvitsisi vielä tuota Nordnetbankin artikkelia selkeämmän ja helppokäyttöisemmän työkalun tai ohjeen osatakseen itsenäisesti tehdä yrityksen arvonmääritystä. En tiedä onko tällaisia valmiita työkaluja olemassa ja onko niistä hyötyä. Muistaakseni Valuatum yritys on tehnyt työkalun tähän tarkoitukseen ja että tuo työkalu olisi käytössä pankkiiriliikkeissä. Mutta en ole tästä aivan varma. 

 

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

Minäkin olen etsinyt työkaluja netistä. Toistaiseksi melko huonolla menestyksellä. Sensijaan artikkeleita, joissa arvonmääritys kuvataan löytyy sekä suomeksi, että englanniksi. Niiden perusteella arvonmäärityksen diskonttaus ja muu perusmekaniikka on helppo implementoida taulukkolaskentaan. Olen itsekin tehnyt sellaisen ja vastaavan nettisivupohjaisen sovelluksen. Homma muuttuu kuitenkin huomattavasti vaikeammaksi, kun työkaluun halutaan yrityksen tuoreimmat perustiedot, historiadata, käyttäjän omien skenarioiden talletusmahdollisuus ja samalla mahdollistaa työkalun kehittäminen/bugien korjaaminen. Tässäkohti sijoittaja taitaa yleensä priorisoida oman arvonmääritysprojektinsa softaprojektia tärkeämmäksi ja tyytyy omaan "tuotteistamattomaan" Excel sheettiin. Sellaisella voi itse tehdä ainakin kertaluontoisen yrityksen arvonmäärityksen, mutta se ei todennäköisesti ole sellaisenaan käyttökelpoinen työkalu toiselle.

Comment: 

Laitan oheen linkin käyttämääni laskentamallin, esimerkkinä Kone. Siinä on kaavat mukana ja kommenttejani oikealla. Olisi mukava saada näkemyksiä tästä. Laskelma perustuu alunperin kirjaan Yrityksen arvonmääritys.

http://sinisaariconsulting.com/arvonmaaritys_kone.xlsx

 

Seppo

 

 

 

Käyttäjän mikko kuva

Comment: 

Minun mielestä nuo ovat kaikki käyttökelpoisia.

- osinkomallin kanssa tulee helposti tehtyä niin, että katsoo viimeisimmän osingon ja laittaa sille sitten vuosittaisen kasvuprosentin. Tässä on vaarana, että tuo pohjaksi otettu osinko on jotenkin poikkeuksellinen ja virhe kertautuu laskelman tulokseen. Esim. jos firmassa on selkeä enemmistöomistaja niin he voivat ketterästi muutella osinkoa. Tulossa voi olla jotain investointitarpeita, verotusuudistuksia tms, joista tulee tarvetta hillitä osingonmaksua tai vastaavasti "ulosmitata" kaikki mitä irtoaa. Minun mielestä EPS tai FCF malli on tämän takia parempi.

- minäkään en laske tuottovaatimusta betan, yrityksen lainojen riskin kautta vaan käytän yhtä ja samaa lukua kuten tässä excelissä. Mielestäni suuri virhelähde on kuitenkin muualla, joten miksi panostaa tähän melko työlääseen yksityiskohtaan.

- "EPS mallissa" korjaan EPSin vapaaksi kassavirraksi lisäämällä poistot ja vähentämällä investoinnit+sitoutuneen pääoman kasvun. tämä korjaus voi olla merkityksetön tai merkittävä riippuen yrityksen luonteesta/tilanteesta.

- suuri osa arvosta tulee kaukaisesta tulevaisuudesta (disconttauksesta huolimatta). Oli malli mikä tahansa niin sen sisällä on tuo arvaus kaukaisesta tulevaisuudesta. Mallissasi on 7 vuotta tarkasti ja sitten jäännöstermi. Minulla on 15 vuotta ja vasta niiden jälkeen jäännöstermi. Kaukaisen tulevaisuuden arvaaminen näyttää hurjalta, mutta se on jokatapauksessa tehtävä tavalla tai toisella.

- minulla on omassa prototyypissäni konsolidointiominaisuus eli ison yrityksen osien arvot lasketaan erikseen ja sitten ne summataan koko yrityksen arvoksi. Siitä voi olla iloa, jos yrityksen sisällä on kovin erilaisia bisneksia ja/tai niihin osasiin liittyy yrityskauppaspekulointeja.

M0

 

Käyttäjän sergio kuva

Comment: 

Kiitos kommenteista!

Tässä tapauksessa osinko- ja EPS-malli määräytyvät EVA-mallin perusteella eli oikeastaan EVA-malli on ratkaiseva. Osinkojen jakosuhteen 8 vuoden keskiarvo on ollut 62% ja sillä kerrotaan ennustettu EPS. Ennustettu EPS taas perustuu tuohon kaavaan ROE*(1-osinkosuhde), tässä tapauksessa 47%*(100-62%) ja siitä tulee EPSin kasvuvauhti 18%.

Kassavirtamalli olisi parempi kuin EPS-malli. Minulla on kuitenkin tässä seurannassa yli 50 osaketta eikä aika ole riittänyt tarvittavien korjausten tekemiseen.

 

 

Comment: 

Kaikkien rahasijoituksien oikea arvo on yksiselitteisesti siitä saatavien kassavirtojen nykyarvo. Ainoa ongelma on, että tulevat kassavirrat ovat epävarmoja ja epävarmuus niiden määristä ei poistu työkaluilla eikä millään muullakaan. Tuota epävarmuutta kutsutaan sijoitusriskiksi. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.