Minne menet Yhdysvaltain reaalitalous?

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Koronavirus on vaikea vihollinen eikä sen kulkua tai mahdollisia uusia aaltoja voi ennustaa. Myös reaalitalous on näinä aikoina vaikea ennustettava. Molemmat kulkevat käsi kädessä, joten kukaan ei voi sanoa mitään varmaa reaalitalouden tulevaisuudesta. Hyviä vertauskohteita taloushistoriasta on vaikea löytää, mutta yritetään siitä huolimatta. Yhdysvaltain talous on suurin ja sitä myötä merkitsevin, joten tarkastellaan sitä. Lähinnä nykytilannetta oleva vertauskohde oli 1930-luvun lopulla. Sekään ei päde täysin tähän, koska pandemiaa ei ollut.

Tilanne ennen koronaa

Yhdysvaltain taloudella meni kohtuullisen hyvin ennen koronaa tai niin voisi päätellä. Maassa oli täystyöllisyys, pörssit olivat ennätyslukemissa ja vuosittainen reaalinen talouskasvu oli ollut parin prosentin molemmilla puolilla kymmenisen vuotta. Keskimääräinen vuosittainen kasvu on ollut hieman yli 2%:ia vuodessa. Tähän tilanteeseen päästiin kasvattamalla valtionvelkaa vuosien 2010-2019 välillä 91%->107%. Tämän lisäksi kasvatettiin keskuspankin tasetta hieman yli 4000 miljardia dollaria. Samalla korkotaso on ollut matalalla pitkään. Ennen kriisiä se oli prosentin paremmalla puolella riippuen siitä mihin kriisin alkupäivä laitetaan. Nykytilanne on alle yhden. Ennätysmatalalla korkotasolla ja keskuspankin tasetta paisuttamalla ei olla päästy hääviin tulokseen reaalitalouden osalta, vaikka lähtötilanne oli heikko.

Samaan aikaan myös yritysten velat ovat ennätyslukemissa bruttokansantuotteeseen verrattuna ja eläkerahastojen vajeet ovat merkittäviä samaan aikaan, kun rikkaimmat ikäluokat ovat jäämässä pois työelämästä tai ovat jo eläkkeellä. Työikäisiksi tulevat ikäluokat eivät kasva seuraavaan kymmeneen vuoteen verrattuna eläköityviin mikä tarkoittaa ettei isompaa työvoimaa saada käyttöön. Pankit ovat vähemmän vivutettuja kuin ennen edellistä talouskriisiä lähinnä kovemman sääntelyn vuoksi, joten ne eivät kaadu yhtä helposti. Maa kärsii myös kauppasodasta maailman toiseksi tärkeimmän talouden Kiinan kanssa eikä siihenkään ole nähtävissä ratkaisua nopeasti. Kauppasodan lisäksi voidaan puhua myös teknologiasodasta.

Nykytilanne ja tulevaisuus

Korona on jyllännyt Yhdysvalloissa ja sen taloudessa niin lyhyen ajan ettei sen tarkkoja vaikutuksia ole vielä päästy näkemään. Ensimmäisen neljänneksen tilanne ei kerro koko totuutta, joten nykytilannettakin on vaikea arvioida. Viimeisen neljän viikon aikana uusia työttömyyshakemuksia tuli yli 20 miljoonaa, joten käänne on brutaali ja huonoon suuntaan. Näistä hakemuksista suurin osa tulee palvelualoilta. Yhdysvaltain talous on 70%:sti yksityisen kulutuksen varassa, joten talous tulee hidastumaan merkittävästi, koska sen lasku tulee olemaan merkittävä.

Mielestäni lähin taloushistorian vastine nykyisyydelle on vuosi 1937 Yhdysvalloissa. Silloinkin kärsittiin protektionismista. Takana oli useamman vuoden talouskasvu ison talousromahduksen jälkeen. Siinäkin osansa oli keskuspankkielvytyksellä, korkojen laskemisella ja niiden lopettamisella. Merkittävä ero oli, että panostukset tärkeään infrastruktuuriin oli tehty. Samaa ei voi sanoa nykytilanteeseen tulosta. Tästä huolimatta työttömyysprosentti oli tuolloin korkea (n. 14%:ia). Se mikä tuosta ajanjaksosta tekee merkittävän on talouden äkkipysähdys. Vuoden 1937 toukokuusta vuoden 1938 kesäkuuhun tapahtunut talouden pudotus oli noin 18%:ia mikä on paljon lyhyelle ajanjaksolle. Nykytilanteessa voidaan odottaa myös väliaikaisia, vähintään kaksinumeroisia miinuksia talouskasvuun. Talouden toipuminen oli silloin kohtuullisen nopeaa. Viimeistään toinen maailmansota ja siihen varautuminen toivat Yhdysvaltain talouden kasvu-uralle.

Eroja nykytilanteen ja vuosien 1937-1938 välillä on paljon. Yhdysvaltojen talous voi toipua koronakriisistä nopeasti terveystilanteen paranemisen jälkeen, mutta en usko siihen. Todennäköisemmät vaihtoehdot ovat syvä taantuma tai lama, joista ensimmäinen on todennäköisempi mikäli terveystilanne saadaan kuntoon muutamassa kuukaudessa. Kriisin seurauksena on kymmeniä miljoonia ihmisiä, jotka huomaavat ettei heillä ole pahan päivän varalle rahaa. Heidän säästämisasteensa todennäköisesti nousee. Samaan aikaan suurten ikäluokkien eläkkeet laskevat, koska heidän rahastojensa tuotot eivät riitä kaikkien vastuiden maksamiseen eli heidänkin kulutuksensa pienenee. Kun maan talous on riippuvainen yksityisestä kulutuksesta, ei talouskasvu tule olemaan entisensä uudempien ikäluokkien ollessa eläköityviä paljon köyhempiä.

Myös yritysten kyky velkaantua on olematon, vaikka keskuspankki on luvannut rajattoman likviditeetin. Keskuspankin rajattoman likviditeetin ongelma on se ettei narulla voi työntää. Persaukisten yritysten suuri määrä kertoo siitä ettei velkaa voida paljoa lisätä ilman todellista reaalitalouden kasvua. Tätä ei saada aikaan keskuspankkirahalla, vaikka sillä voidaankin estää varallisuusarvojen romahdus. Jäljelle jäävät panostukset infrastruktuuriin ja suora rahanjakaminen kuluttajille. Näitä voidaan toki edesauttaa keskuspankkirahalla välillisesti ostamalla valtion velkakirjoja. Dollarin ollessa reservivaluutta tämä on mahdollista.

Reaalitalouden vaje verrattuna tilanteeseen ennen koronaa on vähintään 3000 miljardin dollarin luokkaa Yhdysvalloissa. Valtiovarainministeri Mnuchin puhui 4000 miljardin dollarin vajeesta kriisin alussa ja Ray Dalio arvioi haastattelussa, että vaje tulee Yhdysvalloissa olemaan 5000 miljardia dollaria. Hän myös ennusti maailman vajeen olevan 20000 miljardia dollaria. Yhdysvaltain talous ei saa merkittävää vetoapua muualta, joten sen on korvattava suurin osa vajeesta itse. Tämä ei onnistu heti, joten menee vuosia ennen kuin maan reaalitalous on samalla tasolla kuin ennen kriisiä. Tämä tarkoittaa vielä paskempaa tilannetta euroalueelle ja erityisesti pienille kehittyville maille. Kiinakaan on tuskin entisensä kriisin jälkeen. En usko Yhdysvaltojen talousromahdukseen vaan pitkään hitaan kasvun aikaan. Parhaiten tilanteesta päästään ulos infrapanostuksilla. Keskuspankilta on sen sijaan keinot loppu ja sen jakama halpa raha suuntautuu enimmäkseen reaalitaloutta kasvattamattomiin kohteisiin, kuten yritysten omien osakkeiden ostoon.

Linkki Dalion haastatteluun: https://www.youtube.com/watch?v=VLHo-DNkU2U

 

Eipä muuta,

- Tommi T

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.