Mikä on optimaalinen osakehajautus?

Svenne omassa jutussaan jo hyvin aihetta perkasi, mutta tuon siihen oman jossain määrin yleisistä opeista poikkeavan kokemuspohjaisen strategiani. Joidenkin paljon siteerattujen rahoitusteorioiden mukaan optimaalinen hajautus osakesalkussa on noin tusinan verran yhtiöitä. Lukema perustuu keskihajontatutkimuksiin ja yhtiöseurannan optimointiin. Liian suurta määrää yhtiöitä on teoreeman mukaan vaikea pitää aktiivisesti silmällä edes ammattisijoittajan, saati piensijoittajan ja osakesäästäjän.

Keskihajonnasta en osaa sanoa höykäsenpöläystä, mutta muilta osin teoreema on mielestäni heikosti perusteltu ja riskialtis. Kuten Svennekin totesi, riskiä kaihtava salkku hajauttaa niin toimialoittain kuin maakohtaisesti. Yksittäisille yhtiöille ja valtioille voi tapahtua mitä vain, ja usein nuo yllätykset tulevat niin puskista, ettei niihin voi varautua millään seurannalla.

Toki kymmenkunta osaketta tarjoaa jo kohtalaisen hajautussuojan, muttei lähellekään kattavaa. Tuollaisen salkun kapeus käy selväksi jo kansainvälistä hajautusta harjoittavalle. Itselläni on tällä hetkellä noin 50 osaketta viidestä eri maasta, eikä sekään ole maantieteellisesti todellakaan yletön kattaus. Jos rajaisin yhtiöiden määrän vaikka ihanteelliseksi väitettyyn kahteentoista, minun olisi pudotettava kustakin maasta valitsemieni osakkeiden määrä noin kahteen. Ja samalla olisi kyettävä hajauttamaan toimialoittain, ja otettava huomioon muitakin seikkoja.

Miten ihmeessä voisin tehdä mielekkään ja kyseiset ehdot täyttävän hajautuksen edes Suomen pieneen pörssiin - kahdella osakkeella? Mitkä toimialat jätän pois, tai ostan niitä toisesta maasta? Finanssi- ja vakuutussektorin osakkeet kuuluvat suomalaisiin suosikkeihini, mutta jos päädyn Sampoon ja Aktiaan, muut toimialat putoavat salkusta. Toisaalta en voi ostaa kyseistä toimialaa muista maista hajautusriskin vuoksi, vaikka mieleisiäni osakkeita löytäisin.

Jos päädyn teollisuuteen, niin mitkä kaksi? Vakaa globaali Kone, osinkotykki Nokian Renkaat, hulppeasti kasvava Ponsse, epäsyklinen Olvi, tasaisuudeltaan huikea ja monipuolinen Wärtsilä, brandiltaan mainio ja tasaisesti historiassa kasvanut Fiskars…? Jos haluan muita toimialoja, on valittava vain yksi teollisuusosake – tai ei kenties yhtään. Mitä järkeä?

Pulma vain pahenee, kun siirrytään vähänkään isompiin pörsseihin ja talouksiin. Minulla on pelkästään ruotsalaisia yhtiöitä päälle kaksikymmentä, ja olisin kauhuissani, jos jostain syystä pitäisi puskea määrä kahteen. Ja mitkähän olisivat ne hajautusteoreetikkojen amerikkalaiset tappovarmat kaksi yhtiötä, vaatimattomasta tuhansien joukosta?

Entä mitä haet: kasvua, kannattavuutta, tuhtia reaalista osinkoa, kasvavaa osinkohistoriaa, toimialan näkymiä, osakkeen halpaa hintaa…? Minun ainakin olisi erittäin vaikea valita vaikkapa arvo- ja kasvuyhtiöiden välillä, koska molemmilla on puolensa ja sen vuoksi paikkansa salkussa. Kapeaan hajautukseen on tukala sovittaa molempia, saati kun pitäisi hajauttaa toimiala- ja maakohtaisesti.

Tusinaan yhtiöön rajoittuminen perustuu mielestäni hyvin vaaralliseen ajatukseen siitä, että osakepoimijoilla noin yleensä ottaen on erinomaiset kyvyt perata huolella yhtiökohtaiset tiedot ja tehdä niiden perusteella hyvin painavia päätöksiä. Ajatukseen kuuluu myös aktiivinen seuraaminen ja salkun sisällön vekslaaminen vaihtuvan informaation pohjalta. Tämä ajatus on niin hyvin markkinoitu, että monet sijoittamisesta syrjässä pysyvät perustelevat linjaansa ajan puutteella: he eivät ehdi seuraamaan riittävästi yhtiöitä ja markkinoita, joten antaa olla.

Minusta näin kapean hajautuksen argumentti on yksinkertaisesti virheellinen. On erittäin riskialtista kuvitella kykenevänsä haarukoimaan vain kymmenkuntaan osakkeeseen ne varmasti keskimääräistä paremmat kohteet. Asia ei kokemukseni mukaan muutu pätkääkään yhtiöiden ja markkinoiden aktiivisesta seurannasta, päinvastoin se johtaa mielestäni usein virhepäätöksiin.

Jos salkussa on vain kymmenkunta osaketta, kunkin painoarvo on varsin korkea, etenkin jos salkun sisälle muodostuu painotusta eli osa positioista on suurempia. Ja näinhän salkussa väistämättä tapahtuu, kun kurssikehitys on aina sekalaista eri yhtiöillä. Pahimmassa tapauksessa yhden yhtiön paino voi nousta kymmeniin prosentteihin salkusta. Se on hurja luku, jos osakkeissa on kiinni merkittävä osa varallisuudesta. Kuten on ainakin omalla kohdallani. Mutta en sinänsä pidä sitä lainkaan ongelmana, koska hajautan laajasti.

Kapea hajautus tuo mukanaan kovan hermopaineen ja hirveästi tarpeetonta työtä. Mitäs suurempi on yksittäisen osakkeen merkitys sijoittajalle, sen enemmän hän vahtii yhtiötä ja tekee herkästi äkkinäisiä päätöksiä ikäviin uutisiin tai oletuksiin törmätessään. Äkkipäätökset tuottavat yleensä ne pahimmat virheet. Ja niihin on helppo sortua aktiivisen seurannan tuloksena, esimerkiksi osavuosikatsauksien ja yllättävien uutisten yhteydessä.

Alihajautettu aktiivinen sijoittaja tuppaa säheltämään jatkuvien huolien raastamana. Hän myy yhtä ja ostaa toista kuvitellen olevansa ajan ja informaation hermolla. Kovin usein hänen arvionsa osoittautuu lyhytnäköiseksi, minkä kertoo salkun tuotto. Silti hän uskoo tekevänsä kannattavaa työtä, sanoohan niin rahoitusteoriakin.

Teoria ei myöskään huomioi psykologian raakaa merkitystä. Kun kapeasti hajautetun salkun yhtiön tulos pettää ja kurssi sukeltaa, pettävät äkkiä hermotkin, vaikka oma sijoitusstrategia ja erinäiset rauhoittelevat analyysit edellyttäisivät muuta. Tästä on itselläni katkeraa kokemusta takavuosilta, kun uskoin kapean hajautuksen ja omien taitojeni autuuteen.

Toisaalta suuret positiot tuovat sen riskin ainakin joillekin sijoittajille, että osakkeesta ei kykene luopumaan silloinkaan, kun se on jo selvästi perusteltua. Heikkoon happeen menneen yhtiön kurssihan on romahtanut, mikä tekee myymisestä psyykkisesti vaikeaa tai mahdotonta. Moni sijoittaja ei suostu myöntämään virhettään tai myymään tappiolla, vaan roikkuu osakkeessa epätoivoisesti käänteeseen luottaen. Laajassa hajautuksessa ongelma on kokemukseni mukaan paljon pienempi. Kun position merkitys kokonaisuudessa ei ole suuri, rationaalisen päätöksen eli yhtiöstä irtoamisen tekeminen onnistuu tarpeen tullen kivuttomammin.

Mitä kokemattomampi sijoittaja ja kapeampi hajautus, sen varmemmin hän tekee hätiköityjä ratkaisuja. Tätä jaksan korostaa omalla sijoituskurssillani laajaa hajautusta painottaessani. Paniikkiin on erityisen vaikea olla sortumatta, kun markkinat kauttaaltaan panikoivat. Ja sitähän tapahtuu aina aika pienissäkin aikaikkunoissa.

Laajakaan hajautus ei tietysti poista markkinoiden rajuja liikkeitä ja niihin haksahtamisen riskiä. Mutta se tekee molemmat helpommin käsiteltäväksi, perustellusti. Kun hajautus on leveä ja hyvin kohdistettu, vähänkin rationaalinen sijoittaja ymmärtää riskien olevan täysin olemattomat myös pörssiromahduksissa ja kaikenkirjavissa kriiseissä, joista ei koskaan ole pula vuosien perspektiivissä.

Laajan hajautuksen keskeinen vasta-argumentti on, että monen kymmenen osakkeen haarukoiminen on liian työlästä, koska yhtiöihin täytyy perehtyä niin huolellisesti. Kokemukseni kertoo tästäkin toista. Kun osakepoiminta perustuu laadukkaisiin pitkän aikavälin numeraalisiin kriteereihin, sijoittajan ei tarvitse olla yritysanalyytikko salkkua rakentaessaan – ja heitähän piensijoittajat eivät tavallisesti ole.

Pitkään perspektiiviin keskittyvän sijoittajan ei tarvitse kytätä jokaista osaria saati uutista ja markkinakäännettä, eikä vekslata salkkuaan jatkuvasti. Yhtiön keskeiset tiedot käy läpi päivässä parissa, ainakin kokenut sijoittaja. 

Hyviä ja kohtuullisesti hinnoiteltuja yhtiöitä ei ole vaikea löytää eri markkinoilta kymmenittäin, ainakaan markkinatilanteen vähänkään ollessa suosiollinen. Jos ei ole, kannattaa odottaa hiukan. Ostojen ajoituksella on toki merkitystä, paljonkin, mutta se onkin oma taiteenlajnsa.

Oikeilla kriteereillä laajasti hajautettu ja kohtuuhintaan hankittu osakesalkku on minun kokemuspohjaisen näkemykseni mukaan turvallisin mahdollinen omistuskohde. Laaja hajautus ei syö tuottoa kuten usein väitetään, eikä se vaadi kohtuuttomasti työtä, päinvastoin vähentää sitä ja kalliiksi käyvää hermoilua.

Mutta jos haluaa laajaa hajautusta, eikö kannata saman tien sijoittaa indekseihin tai muihin kustannustehokkaisiin rahastoihin? On se toki vaihtoehto, mutta itse haluan salkkuun vankkaa ja kasvavaa osinkotuottoa. Osakepoiminta takaa sen etenkin indeksejä tehokkaammin. Toisaalta osakepoiminta on mielenkiintoista, jos kohta tietyn määrän viitseliäisyyttä ja riittävät perustiedot se vaatii. Mutta mitään rakettitiedettä se ei ole etenkään oikealla opastuksella.

Pidän sijoittamisen peruskursseja Tampereen seudun työväenopistossa Tampereella ja Ylöjärvellä. Osa kursseista on täynnä, mutta muutamilla oli tilaa ainakin viikko sitten. 

Kommentit

Käyttäjän sergio kuva

Comment: 

Olen tästä asiasta samaa mieltä. Minulla on saman tyyppinen hajautus, yli 50 osakesarjaa ja kuudesta maasta kuten voi todeta kun menee sivulle My_pf seurannassani:

http://www.sinisaariconsulting.com/Seppo_testi.html

Pyrin pitämään siellä vain ensiluokkaisia yhtiöitä ja siitä huolimatta tällaisia ehdokkaita tulee koko ajan lisää. Myyn pois jos en enää usko firman tulevaisuuden näkymiin.

En tietenkään minäkään ehdi tarkkaan perehtyä jokaiseen firmaan, seuraan kymmentä suurinta (jotka muodostavat puolet kokonaisarvosta) tarkemmin ja loppuja sen mukaan jos on aikaa.

 

Comment: 

Että olet saman strategian kannalla. Ja kuten itsekin varmasti voit sanoa, laaja hajautus ei tarkoita heikkoa tuottoa.

Käyttäjän sergio kuva

Comment: 

Laaja hajautus ei tosiaan tarkoita huonompaa tuottoa. Joskus näistä joihin ei ole sijoittanut kovinkaan paljoa, tuleekin yllättäen suuria sijoituksia, tyyppiä Apple tai Revenio.

Comment: 

Kapea hajautus olettaa, että parhaat sijoitukset näkee ennalta. Minunkaan kokemus ei juuri sitä puolla. Myös minun parhaista sijoituksistani ainakin muutama on tullut aika yllärinä, kuten Nolato. Ostin vakaaksi osinkolapuksi ja sitäkin se on toki ollut, mutta paljastui myös rajuksi kasvuyhtiöksi. Aika sama pätee Unibetiin ja Biotageen, vaikka niiltä kasvua olen osannut odottaa. 

Käyttäjän Tommi Taavila kuva

Comment: 

Keskimäärin voidaan todeta, että pitkällä aikavälillä yrityksen liiketoiminnan menestys ratkaisee sijoittajan tuotot. Tämä pätee muistaakseni ainakin 80-prosenttisesti, kun sijoitushorisontti on kymmenisen vuotta. Silloin, kun tämä tosiasia pitää paikkansa ei sillä kuinka monen eri yrityksen osakkeita omistaa ei ole suoraa korrelaatiota hajautukseen. Otetaan esimerkiksi maantieteellinen hajautus. Sijoittamalla tänään Nokiaan 1000 euroa saa maantieteellisesti hajautetumman salkun kuin sijoittamalla tänään 1000 euroa Nordeaan. Nykyään ei ole kovin suurta merkitystä hajautuksen kannalta myöskään, sillä missä pörssissä osakesalkun yritykset on listattu, jos unohtaa banaanivaltioiden pörssit. Karrikoidusti voidaan sanoa, että sijoittamalla viiden yrityksen osakkeeseen voi hajauttaa omistuksensa paremmin kuin viidenkymmenen yrityksen osakkeeseen. Kaikki riippuu siitä mitä salkku sisältää. Jos taas sijoittaa lyhyellä aikavälillä niin silloin asia on toinen.

Comment: 

Isojen yhtiöiden kohdalla on tietysti paljolti näin. Toisaalta yhtiön kotipaikalla on sikäli merkitystä, että valtioiden sisällä on erilaisia poliittiseja riskejä tai tai toisaalta mahdollisuuksia, kuten vaikka verotuskohtelu ja sen muutokset, kauppasodat, brexitit yms - kuten parasta aikaa näemme. Maantieteellisellä hajautuksella voi laskea riskejä kv-yhtiöidenkin kohdalla.

Toisaalta ainakin itse omistan monia yhtiöitä, jotka toimivat paikallisesti. Vaikkapa Axfood on aivan ruotsalainen lähikauppakejtu, tai Lowe´s amerikkalainen rautakauppa. Ja esim monet hyvinkin suuret teleoperaattorit ovat pääosin kansallisia. Ne ovat joka maassa aika samanlaisia liiketoiminnaltaan, mutta itse ostan mieluummin useampaa eri maan teleoperaattoria kuin yritän vimmatusti päätellä, mikä niistä on se taatusti paras aikavälillä x tai y. Minun kokemukseni on, että sijoittajan ei kannata luottaa liikaa omaan ennustekykyynsä, vaan hajauttaa hyväsi havaitsemiinsa yhtiöihin riittävän laajasti. 

Jos tällaisia ei-globaaleja yhtiöitöä haluaa - ja kyllä niitäkin kannattaa etsiä - niin hajauttaminen on aika välttämätöntä riskinhallinnan kannalta. Eikä minun kuten Sergionkaan kokemuksen mukaan syö tuottoa, koska parhaita sijoituksia on usein vaikea tietää ennalta. 

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Kiitos Heikki hyvästä artikkelista! Tästä vosi vääntää kättä pidempäänkin, eikä varmaan oikeata vastausta tähän loppujen lopuksi löydy. Sinulla on hyviä pointteja!

Omien blogikirjoitukseni kohderyhmänä pidän lähtökohtaisesti aloittelijoita, tai sellaisia sijoittajia joiden salkun koko jää Private Banking palvelujen ulkopuolelle. Kohderyhmänä enemmän siis sijoittajia jotka haluavat vaurastua, tai ovat matkalla siihen, eikä välttämättä heille jotka ovat jo vauraita. Pelin henki muuttuu niin paljon matkan varrella. Näin ollen hyvin moni kohderyhmästäni ei tee sijoituksia ammatikseen, eikä välttämättä panosta siihen paljon aikaa. Sen takia koen, että tällaisille sijoittajille on lähtökohtaisesti 12-20 osaketta tarpeeksi hyvä hajautus, etenkin kun ottaa huomioon Tommin pointti ja muuten vain toimialahajautus. Tämän päälle muutama osakerahasto tai osakeindeksi joka sijoitta muualle maailmaan. 

Mutta heti kun summat suurenevat ja tarve pitkälle ja lyhyelle salkulle syntyy, silloin vähintäänkin kaksinkertaistuu tuo osakemäärä. Pitkässä salkussa voisi hyvinkin olla 30 osaketta joiden tehtävänä on tuottaa erittäin stabiilisti, mutta lyhyessä salkussa voi olla muutamasta osakkeesta kymmeniin osakkeisiin joilla on eri tehtävä kuin pitkässä salkussa. 

Omassa salkussa 16 osaketta ja yksi konkassa oleva, eli rivejä 17kpl... :-) Vaimolla neljä rahastoa tämän lisäksi. Meille tämä toimii tässä vaiheessa hyvin. Vaimo tosin haluaa dissata rahastot ja siirtyä suoraan omistukseen, en aio estää häntä siinä erityisemmin. Joten kohta kai meilläkin on yhteensä 30 osaketta! :-D

Comment: 

Kiitos, Svenne,

Tietysti sijoittajan oma tilanne vaikuttaa, ja jos rahastoihin sijoittaa niin hajautusta tulee jo sitä kautta. Ja kymmenet osakkeet vaativat kohtalaisesti pääomaa, tosin kaupankäynti on nykyään niin halpaa mm Nordealla, että muutaman tonninkin voi jo hajauttaa kustannustehokkaasti ja laajasti. (Enkä tarkoittanut tätä kritiikiksi mitenkään sinulle, jos niin sen koit, vaan arvostelin tätä yleisesti tunnettua rahoitusteorian väittämää.)

Lyhyessä salkussa ei voi pitää tietty isoa määrää osakkeita, mutta en suosittelekaan lyhyttä salkkua oikeastaan kenellekään muuten kuin urheilumielessä. En ainakaan vähän kokeneille sijoittajille. Minun kokemukseni mukaan oikeastaan vain tekninen analyysi antaa riittävän vankan pohjan nopeahkoon kauppaan, eikä sekään jumalansanaa ole, ja vaatii hurjasti kokemusta ja opiskelua. Sanon tämän aika mittavalla kaupankäyntikokemuksella. 

Comment: 

Lowe´s on hyvä esimerkki sijoituksesta, jollaisia haalin salkkuuni. Kyseinen rautakauppa on ollut omistajalle täsmälleen yhtä hyvä sijoitus finanssikriisin jälkeen kuin Microsoft, kun osingot on sijoitettu uudelleen. Erona on vain se, että Lowe´s on edelleen maltillisesti hinnoiteltu toisin kuin Microsoft. (Löysin tämän yhtiön valitettavasti vasta joitakin vuosia sitten.)

https://www.google.fi/search?q=lowes+stock&oq=lowes+stock&aqs=chrome..69...

Lowe´s tuskin on tuttu monelle suomalaiselle sijoittajalle, ellei seuraa ahkerasti USA:ta. Eikä se otsikoita nosta sielläkään. Mutta tällaisia yhtiöitä kyllä on tarjolla todella leveä paletti, jos ei keskity vain globaaleihin jätteihin - jotka on usein hinnoiteltu liian korkealle. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.