Mikä on karhumarkkina ja koska niitä on ollut?

Hesarin karhumarkkina-artikkeliin kohdistamani kritiikki herätti sen verran ärtymystä, että selvennän kantani eräin osin jo senkin takia, että aiheesta levitetään niin paljon väärää ja kokematonta sijoittajaa hämmentävää tietoa. Sitä leviää monessa paikassa, jopa yleensä luotettavassa sijoituslähteessä Investopediassa. Se kyllä kuvaa karhumarkkinan kuten vakiintunut tapa on:

https://www.investopedia.com/terms/b/bearmarket.asp

"A bear market is a condition in which securities prices fall 20 percent or more from recent highs amid widespread pessimism and negative investor sentiment. Typically, bear markets are associated with declines in an overall market or index like the S&P 500, but individual securities or commodities can be considered to be in a bear market if they experience a decline of 20 percent or more over a sustained period of time - typically two months or more."

Eli karhumarkkina on puhtaasti tekninen määritelmä, jossa kurssit laskevat huipusta vähintään 20 prosenttia. Se on määritelmällinen raja, joka on sovittu. Onko rajassa järkeä, vaikea sanoa, mutta jos käsitettä käytetään, on syytä pitää siitä kiinni.

Minusta siitä kannattaa pitää kiinni myös rajatapauksissa, eli jos kurssipudotus on vaikka 18,5% indeksitasolla niin korjausliikkeeksi se on jo turhan syvä määritelmän kannalta. Kuten nyt parasta aikaa näemme, jos indeksit sukeltavat reilusti yli 15%, tunnelmat ovat jo karhumarkkinamaiset. Se 20% tarkka ylitys ei ole ratkaiseva tekijä.

Mutta sitten Investopedia monen tapaan jatkaa virhetiedolla:

"The U.S. major market indexes fell into bear market territory on December 24th, 2018. The last bear market in the U.S. occurred between 2007 and 2009 during The Financial Crisis and lasted for roughly 17 months. The S&P 500 lost 50 percent of its value during that time."

Eli edellinen karhumarkkina olisi ollut niinkin kaukana kuin finanssikriisin 2009 maaliskuussa päättynyt syvä romahdus. Se ei kuitenkaan pidä paikkaansa ollenkaan, enkä voi kuin ihmetellä, kuinka jopa Investopedia virheeseen sortuu.

2009 alkanut nousumarkkina piikkasi keväällä 2011 hiukan indeksistä riippuen eri päivinä, mutta tavalliseen tapaan useimpien piikit olivat ajallisesti lähellä toisiaan. Yleisesti näissä yhteyksissä seurattu laaja amerikkalainen SP500, jonka Investopedia ottaa esiin, piikkasi 2.5. 2011 pisteluvussa 1370,58. Siitä alkanut pudotus pohjasi 4.10. 2011 pisteluvussa 1074,77.

https://www.tradingview.com/symbols/SPX/

20% pudotuksen lasku onnistuu peruskoululaiseltakin. Prosentti 1370 pisteestä on 13,7, joka kerrottuna 20:lla tekee 274. 1370 – 274 = 1096. Kun SP500 koukkasi selvästi alle ao. pisteluvun, kyseessä oli lasku- eli karhumarkkina. Eikä tämä koske vain SP500:aa.

Myös sitäkin laajempi Russell 3000 oli tuolloin karhumarkkinassa lukemin 820 ja 630 - karhumarkkinan raja puhkesi pisteluvussa 656. Russell 3000 kattaa 98 prosenttia USA:n osakemarkkinoiden markkina-arvosta, joten se olisi yleensäkin paras mittari sikäläiselle markkinatilanteelle, joskaan yhtä seurattu se ei ole kuin SP500 tai Dow Jones syystä tai toisesta.

https://www.tradingview.com/symbols/RUSSELL-RUA/

Euroopan pörsseissä rytisi paikoin vielä kovempaa – täältähän paniikki alkoikin eurokriisin eskaloitumisen seurauksena. Noin 90 prosenttia Euroopan pörssiosakkeiden markkina-arvosta kattava Eurostoxx 600 piikkasi jo helmikuussa pistein 286, josta sukelsi syyskuussa vastaan tulleeseen pohjaansa pistein 224. 20% pudotus meni kohtalaisen täpärästi rikki, mutta joka tapauksessa.

https://www.marketwatch.com/investing/index/sxxp?countrycode=xx

Monessa isossa pörssissä kyyti oli kylmempää. Saksan Dax-indeksi upposi 7600 pisteestä alle 5000 pisteen. Karhumarkkina rouhaisi markkina-arvosta lähes 35 prosenttia.

https://www.tradingview.com/symbols/INDEX-DAX/

Nuo ovat pitkässä historiassa keskimäärin kolmen vuoden välein toistuville karhumarkkinoille tavanomaisia lukuja – niiden keskiarvo piikistä pohjaan on noin 30% pudotus. Finanssikriisin ja teknokuplan kaltaiset romahdukset ovat harvinaisia, ja vaativat erityisoloja – erittäin vakavan kriisin tai osakkeiden mittavan ja laajan ylihinnoittelun. Trump-maniaan sukeltaneessa Yhdysvalloissa jälkimmäinen määritelmä täyttyi erinäisilläkin mittareilla, muualla vähemmän. Euroopan pörsseissä ovat monet osakkeet jo reippaassa alennusmyynnissä.

Helsingin pörssi kulki 2011 samaa jalkaa. Suurten yhtiöiden OMX25:ssa lukemat olivat piikki 2720 ja pohja 1717. Tuota pohjaa se lähenteli parikin kertaa ennenkuin seuraava nousumarkkina alkoi – päättyäkseen keväällä 2015. OMX25:ssä karhumarkkinan raja puhkesi jo pisteluvussa 2176, joten rutkasti alle paineltiin. Pudotusta kertyi vielä enemmän kuin Daxissa, yli 35 prosenttia.

https://www.tradingview.com/symbols/NASDAQ-OMXH25/

Jo tämän takia on ällistyttävää, että nimenomaan Suomessa eivät tätä pörssikommentaattorit muista. Vai mikä on syy? Karhumarkkinan tekninen määritelmä on niin yksiselitteinen ja helppo laskea, että sen ei todellakaan pitäisi olla ongelma.

Ja samat sävelet koskevat seuraavaa karhumarkkinaa 2015-2016. Se ei toteutunut aivan puhtaasti kaikissa indekseissä, mutta poikkeuksia oli vähän. Myös Helsingin indeksit olivat karhumarkkinassa – eivät syvässä, mutta määritelmän kevyesti täyttävässä.

Kysykää nyt sitten itseltänne, mistä tämä kymmenen vuoden nousumarkkinan virhetiedon toistaminen voi johtua? Minä en ainakaan yhtään hyvää syytä keksi, vain huonoja.

Ja oleellista tämän virhetiedon vatkaamisessa on se, että - kuten Hesarin jutustakin saa käsityksen – karhumarkkinat ovat todella harvinaisia. Jos sellaiseen kymmenen vuoden välein joudumme, odotusarvo siten on, että romahdus on samaa luokkaa kuin finanssikriisissä tai teknokuplassa. Joten, kun nyt olemme määritelmällisesti karhumarkkinassa, sukellus jatkuu vielä pitkään ja syvälle. Tämä on se sisään kirjoitettu viesti, joskus aivan avoimestikin.

Se on vastaanottajan harhaanjohtamista erittäin vaarallisella ja vastuuttomalla tavalla. On tietenkin mahdollista, että tästä laskumarkkinasta tulee syvempi kuin edellisestä tai 2011 karhumarkkinasta. Mutta mitään takeita siitä ei ole, enkä itse tässä kohtaa mihinkään mahtiromahdukseen usko enempää kuin talvella 2016, jolloin tunnelmat olivat aika samanlaiset.

Itse odotan tämän olevan aika tavallisen karhumarkkinan, joka alkuperäisen arvioni mukaan pohjaa kesään mennessä. Pohja saattaa olla jo kohtalaisen lähellä, mutta siitä enemmän markkinakatsauksissa. Näin rajusti liikkuvan markkinan arviointi vaatii tiivistä seurantaa ja tulkintaa, mutta mahdotonta sen lukeminen ei ole.

Senkin vuoksi arvostelen ankarasti löyhällä moraalilla ja ammattitaidolla rummutettuja väitteitä karhumarkkinoiden luonteesta. Ne ovat yksi keskeinen syy etenkin kokemattomien sijoittajien pahimpiin virheisiin, jos kohta ihmeen hyvin ne sujuvat ammattilaisiltakin. Nyt jauhetaan riskien kasvamisesta, kun ne ovat todellisuudessa laskeneet merkittävästi – koska laatuyhtiöihin sijoittavien ylivertaisesti pahin riski on ylihinnoittelu, joka on nyt jo kiitettävästi korjautunut hypen puhjettua.

 

 

Kommentit

Comment: 

olisi muuten seuraava katsaus tulossa? Vielä Piksuun vai maksumuurin taakse?

P.S. Perustuuko metodisi osittain Elliot Wave teoriaan? Eli tällä hetkellä oltaisiin neljännessä aallossa (viimeinen korjaava). Tuon jälkeen viides ja viimeinen aalto alas. Eli S&P 500 pohjaisi jossain 2100-2300 paikkeilla.

Comment: 

Tekninen konsulttini on talvilomalla kannaltani vähän hankalaan aikaan joten sivusto nousee vasta puolenkuun jälkeen jos kaikki sujuu ok

Elliot Waven tunnen ja tietysti määrättyjä yhtäläisyyksiä siihen on, mutta aaltoliikettä ovat tutkailleet muutkin, kuten legendaarinen treideri Victor Sperandeo kirjoissaan. Ja käytäntö on paras opettaja.

Itse pidän EW:n teoriaa liian jäykkänä sellaisenaan käytettäväksi. Toisaalta kyllä aika lailla sen mukaan monet trendit kulkevat, joten en sitä sinänsä tuomitse, mutta ei siihen voi sokeasti luottaa ollenkaan. 

Oma TA:ni perustuu toki aaltoihin, mutta keskityn tiettyihin teknisiin indikaattoreihin eri aikaväleillä. Olen treenannut niiden kanssa vuosia, ja olen niiden kanssa hyvin pragmaattinen, toisin kuin EW-analyytikot. Odotan kyllä vielä yhtä kp-pudotusta ainakin, mutta se riippuu markkinoiden ja indikaattorien liikkeistä. Jos monttu menee oikein syväksi niin pohja voi olla jo siinä. 

Comment: 

niin siis normaaliin tapaan huomenna tai su katsaus

Comment: 

Käytät jonkin verran vuodenaikoja arvioidessasi trendien tulevia käänteitä. Vuodenaikojen ajalliset jaksot voisi määritellä myös, koska niiden suhteen esiintyy määritteellistä vaihtelua.

Ehdotan määritteiksi tähtitieteen käyttämiä määritelmiä, jotka ovat:

Talvi: Talvipäivänseisaus - kevätpäiväntasaus

Kevät: Kevätpäiväntasaus - kesäpäivänseisaus

Kesä: Kesäpäivänseisaus - syyspäiväntasaus

Syksy: Syyspäiväntasaus - talvipäivänseisaus

Näiden määritteiden pysyvyyteen voi luottaa niin kauan kun maa kiertää aurinkoa akseli kallellaan :-).

Comment: 

Keväästä puhuminen on tosiaan vähän epämääräistä, tosin päivitän kyllä arvioni joka tapauksessa. Kevätpäivän seisaus näkyy olevan aina 20.3. joka muuten syystä tai toisesta on varsin yleinen ajankohta noin karkeasti ottaen karhumarkkinan päättymiselle ainakin tällä vuosikymmenellä. 2009 pohjat olivat maaliskuussa ja 2016 helmikuussa joten talven puolella mutta kevään korvalla. Samoille tienoille on nyt odotukseni, tässä kohtaa. 

Comment: 

Yksi (huono) selitys sille, ettei karhumarkkinoita noteerata, on silmä. Mikäli tarkastelee vaikkapa S&P 500 sopivassa skaalassa, se näyttää pelkällä silmällä pitkältä nousulta 2008-2018, jossa seassa pieniä notkahduksia. Pitäisi vaivautua laskutoimitukseen. 

Comment: 

Silmän perusteella tuntuvat arviot irtoavan. Ja siltä se tietysti vilkaisten näyttää. Mutta se onkin kritiikkini pointti, että talousmedialta ja pörssikommentaattoreilta odottaisin hiukan syvempää asiantuntemusta. Kun nyt itse muistan oikein hyvin nuo karhuromput aika kaukaakin edes kurssikäyriä tutkimatta. 

Comment: 

Mitä lappuja mielestäsi on nyt ALEssa täällä suomessa?

Ja mitä mittareita käytät ale- määritelmään?

Comment: 

Kysymys on niin laaja etten siihen perusteellisesti voi vastata tässä yhteydessä. Jahka saan sivustoni pystyyn niin perkaan aika paljonkin yhtiöitä, osan heti nipussa ja sitten tyyliin yhden kerrallaan viikossa, mukaan lukien ulkomaalaiset yhtiöt.

Itse painotan hinnoittelussa osinkotuottoa suhteutettuna pitkän aikavälin osinkokehitykseen. Jos nyt vaikka Sampoa katsoo tässä suhteessa, kuten sen aina nostan kursseillanikin esiin, niin onhan sen naurettavan hintainen, kun tällä umpivakaalla osinkokoneella saa n 7 prosentin osingon. Vaikka osinko ei kasvaisi senttiäkään vaan pysyisi tuossa, korkoa korolle tekijä yli kaksinkertaistaa pääoman 10 vuodessa jos jätämme veron huomiotta. Ja Sampo on nostanut osinkoaan vuodesta toiseen

Suhdanteiden vaikutuksesta Sampoon riittää aina arveluita, mutta tämä on mennyt niistä humisten läpi todella vaikeatkin ajat, ja puhun myös finanssikriisistä. Sitä pahempaa aikaa emme näe, sen uskallan sanoa.

Comment: 

Sammon osakkeen substanssiarvo oli jo 30.9. hieman laskussa ja tulostuottoarvo selvästi laskenut verrattuna viime vuoteen. Mielestäni nykykurssi on oikea, kun ottaa huomioon 30.9. jälkeen väistämättä tapahtuneen sijoitusomaisuuden arvon laskemisen. Any comments?

Comment: 

Sammonkin tulokset heittelevät jonkin verran. Rahamarkkinoiden liikkeet näkyvät tuloksessa, mutta niissä on se ongelma, että ennusteiden on huomioitava markkinoiden liikkeet. Nythän kaikki ovat pessimistejä sen suhteen - paitsi minä olen jo aika optimisti. Vuoden päästä ihmetellään, että miten se näytti niin pahalta tuo 2019 alku.

Sampo on vakavarainen loistavasti hoidettu osinkokone, enkä tulkintani muuksi muuta ennenkuin toisin todistetaan. Tuolla hinnalla se on alennuksessa. 

Comment: 

Kerrankin olen Nordean kanssa samaa mieltä osakkeista ja hinnoittelusta, se suosittelee Sampoa

https://www.salkunrakentaja.fi/2019/01/maltillinen-arvostus-osinkotuotto/

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.