Merkantilismi on huono ideologia bioenergiassakin

Palaan vielä aiemmin käsittelemääni biotalouteen, joka on keskustan talouspolitiikan lempilapsi ao. jutussa kuvatuista syistä - jotka ovat sinänsä tyypillisiä kaikille puolueille, oman väkensä etujärjestöjähän ne ovat ideologisen sälänsä takana. Eikä siinä mitään, näin se demokratia ja ylipäänsä maailma toimii, itse kukin sen mukana. Mutta hurskastelevaa retoriikkaa täytyy vähän potkia.

Keskusta haluaa nostaa oleellisesti energiatuotannon omavaraisuutta bioenergiaa lisäämällä. Tavoitetta se puolustaa työllisyysvaikutuksella: tehdään itse ja saadaan työpaikat, jotka muuten valuvat rajojen taakse. Kuka tämmöistä kehtaa vastustaa tämmöisenä aikana? Käytännössä kepun bioenergia tarkoittaa nimenomaan kasvuperäisiä polttoaineita, joita saa maasta ja metsästä - eikä esimerkiksi aurinkoenergiaa, koska tavoitteena on saada työtä ja tuloja maaseudun kepulaisillle.

Keskeinen peruste on, että tuomme pelkästään sähköstämme viidenneksen, ja liikennepolttoaineet liki kokonaan. Ovathan ne kovia lukuja, mutta omavaraisuus on talouspolitiikkana kyseenalainen ideologia riippumatta tuotantosektorista. Ei itse tuottamisessa ja omavaraisuudessa sinänsä mitään pahaa ole, hyvähän se vain on jos oma tuotanto kattaa minkä tahansa hyödykkeen kulutuksen, mutta ei korkea omavaraisuusaste ole hitustakaan itseisarvo ainakaan talouden näkökulmasta. Jos tuotanto tulee kalliiksi, tuhlaa se resursseja, vaikka työtä johonkin syntyykin. Korkean kustannuksen haitat on otettava mukaan laskelmaan, ja sitä kepu kuten yleensä omavaraisuuden ihailijat eivät tee, oli kyse mistä tahansa hyödykkeestä.

Omavaraisuuden ihailu on lähtökohtaisesti merkantilistista hevonhuttua, jonka pätemättömyys on osoitettu todeksi pitkin historiaa. Tuotanto kannattaa tehdä itse vain, jos se on tarpeeksi kustannustehokasta, eli et kykene hankkimaan samaa hyödykettä halvemmalla ulkoa. Ulkoa ostaminen toki edellyttää, että kykenet maksamaan hyödykkeen omalla tuotannollasi eli sinulla on jotain myytävää. Mutta ei se lähtökohtaisesti ole Suomen ongelma, koska meillä on laaja kirjo vientihyödykkeitä, olkoon että kysynnässä ja kilpailukyvyssä on nyt ongelmia.

Ei edes iso mutta varsinkaan pieni talous kykene koskaan tuottamaan itse kuin osan hyödykkeistään. Eikä sita kannata tavoitellakaan, koska tehokasta työnjakoa varten on kansainvälinen kauppa, josta omaehtoisesti sulkeutuvat maat ovat järjestään köyhiä. Jos omavaraisuus tekisi autuaaksi, Pohjois-Korea olisi paratiisi.

Bioenergiahan ei ole todellisuudessa juuri kilpailukykyistä kuin tukien ansiosta. Se on valitettavaa, koska uusiutuva energia on tarpeen ympäristösyistä, mutta taloudellista yhtälöä se ei muuta. Jos bioenergian kuten minkä tahansa hyödykkeen tuotantokustannukset ovat korkeat, haihtuu työllistävä vaikutus ostovoiman heikentymiseen, maksettiin se sitten lopputuotteen hintana tai tukiin uppoavina veroina. Tämä unohdetaan usein omavaraisuutta ylistävissä laskelmissa. Tukia jakamalla ei nouse yksikään talous - yksittäiset edunsaajat kylläkin, mutta jotkut sen lystin maksavat.

Rajut subventiot tuottavat aina ongelmia, etenkin jos niitä jaetaan valikoimattomasti. Espanjalle tuli hirveän kalliiksi jakaa aurinkoenergiatukea jokaiselle kynnelle kykenevälle. Ensin puhkesi valtion kassa, ja tukien karsimisen jälkeen se puhkesi tuottajilta ja heidän rahoittajiltaan, kun investoinnit kävivät kannattamattomaksi ja velat kaatuivat niskaan. Mitä suruttomammin tukea jaetaan, sen varmemmin se johtaa tuhlaukseen ja väärinkäytöksiin. Meillä alkaa olla sama ongelma jo tuulivoiman kanssa, ja se on vielä nappikauppaa.

Tukien jakaminen voi olla perusteltua, jos sen voi olettaa vauhdittavan ratkaisevasti jonkin teknologian ja markkinan kehitystä toivottuun suuntaan, mutta sen varaan tehdyt laskelmat tuppaavat olemaan kovin optimistisia. Omavaraisuuden autuudella tukipolitiikkaa Espanjassakin markkinoitiin, mutta kun rahaa paloi tolkuttomasti, jäivät työllisyysvaikutukset varmasti miinukselle, koska tappioiden vuoksi rahavirrat vähenivät niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla.

Kannatan uusiutuvaa energiaa, mutta en tuhlausta, joka markkinoidaan merkantilistisella hölynpölyllä. Jos bioenergian tuotannon kasvu perustuu ensisijaisesti julkiseen tukeen, sektorille syntyvät työpaikat leikkautuvat muilta sektoreilta, koska veroja on nostettava ja muita julkisia menoja karsittava. Jos terveen korkean työllisyysasteen ja sen myötä vahvan talouden voisi saada tukia jakamalla, demokratioissa ei näihin liittyviä ongelmia olisi.

Kommentit

Comment: 

Omavaraisuusasteen kohottaminen on talouspoliittisessa mielessä "merkanttilististä hölynpölyä". Tämä pitää kyllä todellakin paikkansa.

Omavaraisuusastetta on joskus perusteltu kriisiajan perushuollolla

Omavaraisuusasteen ylläpitämisellä on kuitenkin peruste - kriisiajan perushuollon turvaaminen. Nuo tuetut risusavotat eivät kuitenkaan edistä tätä tavoitetta. Kriisiajan energiantarve voidaan kyllä turvata polttamalla paperipuuta sitten jos muuta energiaa ei ole saatavilla. Ei siihen noita tämän päivän käpytalkoita tarvita. Hölynpölyä siis tässäkin mielessä.

Suomen omavaraisuudesta huolestuminen on mennyttä aikaa

Suomi ei ole kriisin sattuessa yksinään ja eristetty. Olemme olleet osa Eurooppaa jo pitkään. Ruokahuoltomme oli vaikeuksissa talvella 1941 ja kuolleisuus mielisairaaloissa, vankiloissa, sotavankileireillä ja internointileireillä kasvoi hälyttävästi. Ruokaa ei yksinkertaisesti tahtonut riittää. Tuokin kriisi ratkesi kun saimme Euroopasta (Saksasta) elintarviketäydennyksiä ja asemasotavaiheessa saatiin yhteiskunnan siviilipuoli taas paremmin toimivaksi. Täytyy mennä taaksepäin vuoden 1867 nälänhätään ennen kuin tullaan aikaan, jolloin Suomen on tarvinnut olla omavarainen yksikkö. Ja silloinenkin kriisi olisi päättynyt paremmin, jos seuraavan vuoden viljatoimitukset olisi saatu rannikolta tehokkaasti sisämaahan.

Suomen omavaraisuuden tarkasteleminen edes kriisiajan perushuollon lähtökohdista on pääosin mennyttä aikaa. Se ei ole tätä päivää. Meillä on tällä hetkellä tärkeämpääkin mietittävää.

Comment: 

Kiitos mainiosta palautteesta!

Kriisiaikoihin vetoaminen on enimmäkseen huuhaata, jolla perustellaan joidenkin etupiirien intressejä, olkoon maatalous tms. Maksukykyinen Suomi, joka on EU:n jäsen!, saa kuviteltavissa kriiseissä huoltoa. Ja jos tulee sellainen maailmanpalo, ettei näin tapahdu, emme joka tapauksessa kykene omavaraisuuteen lukemattomilla avainaloilla. Tällaiseen kriisiin varautumisessa ei ole järkeä, koska se maksaa ylettömästi ja riski on olemattoman pieni.

Heikki

 

Comment: 

Ansaitsee hallitus tunnustustakin - jo tässä vaiheessa, tässä asiassa. Se sallii hevosenpaskan käytön polttoaineena, kun se on ollut tähän asti ongelmajätettä. Nyt tallit saavat toimittaa paskan lämmitysvoimaloihin, joita ainakin Fortum kaavailee jo MARKKINAEHTOISESTI eli se saa paskan ilmaiseksi kuskaamalla sen talleilta, ja polttaa sen lämmöksi. Tässä on todella järkeä - mutta jos tällaiset systeemit rakennetaan valtavien tukien varaan, niin veronmaksajat ne muutamat työpaikat voimaloissa, kuljetusliikkeissä jne. kustantavat, ja se raha on pois toisista työpaikoista.

Heikki

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.