Matalasuhdanne vai aikakauden loppu?

Käyttäjän Lars Stormbom - Homo Economicus kuva

Miksi olemme vakuuttuneita että Suomessa (tai euroopassa) syntyminen automaatisesti oikeuttaa korkeampaan elintasoon?

Talouskeskustelu keskittyy siihen miten päästään  matalasuhdanteen yli. Jo termi matalasuhdanne antaa ymmärtää että kysessä on jotakin ohimenevää. Entä jos kyseessä onkin aikakauden loppu ja murrosvaihe siirtymessä johonkin uuteen, tuntemattomaan?

Tällaiset murrosvaiheet ovat selkeästi nähtävissä vasta jälkeenpäin - usein vasta vuosikymmenien jälkeen. Tyypillistä on myös että murroksen keskellä elävät eivät näe tai eivät halua nähdä muutoksen enteitä. Näin koska muutoksen tunnustaminen johtaa tuskallisiin päätöksiin ja jopa identtiteettikriisiin.Yksi esimerkki tällaisesta on Britannian imperiumin ja talousmahdin murtuminen 1900-luvun vaihteessa, jolloin USA ajoi ohi briteistä mailman keskeisenä voimavaltiona.

Onko meillä edessämme vastaanvanlainen murros jossa sodanjälkeinen hyvinvointivaltion kasvu on päättymässä? Aikakaudelle tunnusomaista on ollut alati laajeneva hyvinvointipalvelujen määrä johon kansalaisella on oikeus syntymällä kansalaiseksi. Myös tasa-arvon ideaali on vahva, ja samalla pienten palkkaerojen tavoite. Pienten palkkaerojen ihanne koskee omia kansalaisia, ei suinkaan esimerkiksi kiinalaisia hikipajan työntekijöitä. On hyvä huomata että suuri osa elintasomme noususta viimeisen vuosikymmenen aikana on perustunut juuri kiinalaisten tuottamiin halvempiin kulutustuotteisiin.

Samalla kotimaisen talouselämän kartta on vähitellen muuttunut. Ensin lähti vatteiden ja kenkien valmistus. Myöhemmin kasvoi meillä elektroniikaklusteri alihankkijoineen, joiden toiminta korkeamman koulutuksen vaativina piti tulla teollisuuden turvattu työnanataja seuraaville sukupolville. Toisin kävi. Nyt on nähtävissä saman toistuminen investointitavaroiden valmistajissa.

Kun laatu on samalla tasolla ei ole mitään syytä miksi tietyssä maassa valmistettu tuote olisi muita kalliimpi. Samalla ei ol emitään syytä miksi asiakas olisi halukas maksamaan työtunnista tietyssä maassa huomattavasti enemmän. Puhumme mielellään kotimaisen tuotteen suosimisesta, mutta ostamme kuitenkin käytännössä halvimman mahdolisen ulkomaisesta verkkokaupasta.

Tätä taustaa vasten olen pettyneenä seurannut maan eliitin keskustelua mahdollisesta elvytyksestä, kun valtio jo elvyttää 6-7 miljardin edestä vuositasolla. Kaikki energia kulutetaan sote- ja kunta-uudistuksessa miettimiseen minkä kokoisissa laatikoissa tulevaisuudessa tuotamme yhä parempia hyvinvointipalveluja. Näin vaikka mitään näyttöjä ei ole että ehdotetunlaiset muutokset parantaisivat tuottavuutta.

Pelkään että olemme Kelju K. Kojootin tavoin juosseet jyrkänteen yli, mutta emme vielä ole huomanneet että jalkojen alla ei ole mitään

Kommentit

Comment: 

Hyvä kirjoitus. Luulenpa että poliitikoillamme on etusijalla oma urakehitys?

Itseäni hieman hämmentää tuo velkaantuminen, koska lähes kaikilla muillakin valtioilla on velkaa ja jopa Suomea enemmän.

Aiotaanko niitä siis maksaakaan pois koskaan eli onko parempi olla ns. samassa veneessä? Ja onko velkaannuttaminen osa isompaa peliä, Eurostoliitto?

Se mikä on huolestuttavaa on se että millä Suomi makselee velkojansa kun vientiteollisuus on mitä on, vrt. USA:n tilanne.

Onneksi täältä voi (ainakin vielä) muuttaa pois, suunniteltu on jo...

Comment: 

Ei valtion kannata olla huolissaan velasta. Meillä on sitä vähemmän kuin muilla ja velat tullaan hoitamaan inflaatiolla pois. Jos silloin kun inflaatio starttaa ja meillä on muita vähemmän velkaa, niin häviämme suhteellisesti. Hoitaahan jo nyt osan valtion velasta inflaatio, koska maksamamme korko on inflaatiota pienempi.

 

Emme elvytä kuutta miljardia vuodessa vaikka velkaa sen ottaisimme. Elvyttäminen on investointien aikaistamista mitkä kuuluu tehdä muutenkin.

Comment: 

"Elvyttäminen"   vaikuttaa tosiasioiden kieltämiseltä aikana, jolloin ne nimenomaan pitäisi tunnustaa. Vaikuttaa siltä, ettei ole tiedossa niin hyvin kannattavia investointeja, että niiden avulla pitäisi alkaa massiivinen elvytys.  Ehkä joku ydinvoimalaitos voisi olla sellainen, mutta senkin työllistävä vaikutus on kovin vaatimaton.

Kaikki mahdollinen raha Suomessa kannattaisi panna pieniin kasvuyrityksiin sillä ehdolla, että niillä on jotain todellista kaupallista ideaa valmiina!  Lisäksi jokaisen lainan ehtona olisi palkkio työllistämisestä, siis alempi korko. Jos normaali yritys saa rahaa 5 prosentilla, niin uusia työntekijöitä palkkaavat saisivat lainansa puolella hintaa eli 2,5  prosentilla.

Kestävää elvytystä kyllä tarvitaan, esimerkiksi asuntorakentaminen pääkaupunkiseudulla lienee järkevää nyt heti! Miksei sinne anneta ja panna rahaa likoon, kun tarvetta on? Miksei kaavoitusta panna kuntoon, kun kaikki tietävät asian tärkeyden? Nyt asiat liikkeelle ja selitykset pois!

 

Vuonna 2013  Seniorisijoittaja

Comment: 

Vaihtoehtoja on vaikka kuinka:
HKI-Tallina autotunneli
Homekoulut
Lastensairaala
......
Valtion ja kuntien tehtävä on tehdä yritykselle kannattavat olosuhteet toimia, ei antaa tukea niille.

Comment: 

Mielenkiintoinen tuo ajatus hoitaa valtion velka inflaatiolla. Onneksi Suomen valtion lainoittajat eivät ole näin fiksuja...

Comment: 

Kyllä kaikki tietävät, että inflaatio (eli korkotaso) vaikuttaa lainojen hintoihin. Lainojen arvo on siitä saatavien kassavirtojen nykyarvo. Ja nykyarvossa korko laskee lainan arvoa (http://fi.wikipedia.org/wiki/Diskonttaus). Kyse on ajasta. Lainanantaja ajattelee muutamaa kuukautta eteenpäin, koska se voi myydä lainan aina eteenpäin. Hän ajattelee pääsevänsä siitä eroon ja mahdollisesti tienaa hieman tai ainakin saa seuraavat bonarit. Lyhyellä aikavälillä noissa on vielä arbitraasi-mahdollisuus mikä tekee hyvää kannustepalkkioille. Mutte jollekin ne lainat pitää myydä ja joskus niistä ei pääse eroon kuin hintaa laskemalla. 

Noin lähes kaikki valtiot ovat hoitaneet inflaatiolla lainansa pois. Esim. Englannilla oli 1950 luvulla yli 200% kansantuotteesta velkaa (sota velkaannutti). Meni 20 vuotta ja velkaa oli enää 40%. Yhdysvallat joutui ongelmiin kun 1970-luvulla öljykriisin aiheuttaessa isot kulut yhdessä Vietnamin sodan kanssa. Yllätten ongelma pelattiin inflaatiolla pois. Sehän oli 1980-luvun alussa 13,5%/vuosi.

Ei tämäkään ole tietenkään ongelmatonta. Velat maksatetaan säästäjillä, mutta niin se tehtiin jo Rooman keisareiden aikana. Silloin lisättiin kullan sekaan epäjaloja metalleja ja saatiin rahaa lisättyä. Tuossa inflaatiossa on ison pankkikriisin mahdollisuus. Lainoja omistaa juuri finanssijättiläiset ja niiden taseiden rapautuminen ei näytä hyvältä. Äkkiä ne tarvitsevat valtioiden apua. Siksi olisi selkeämpää siirtää valtioiden velat EKP:n haltuun. Kun korot ja inflaatio käynnistyy, niin siinä toinenkin ikävä ominaisuus. Epälikvidien maiden lainoja kukaan ei halua ostaa, koska niistä ei mahdollisesti pääse eroon. Tässä tulee Suomelle ongelmia riipumatta meidän taloudellisesta asemasta. 

Comment: 

 

Hyvä kysymys, mutta vastausta onkin tosi vaikea saada. Meistä kukaan ei ole ennustaja!

Kuitenkin eräs näkökohta on "kadotettu vuosikymmen" siis 2000-luku, jolloin osakekurssit polkivat paikallaan ja talous romahti vuosikymmenen lopulla globaalisti? Tästä kuopasta ei helposti nousta ja nousijat ovat vieläkin harvassa.

Kuitenkin parempaa saattaa olla ovella? Onhan maailman mahdin USA:n talous alkamassa kasvunsa, vai onko?

Emme todellakaan pysty näkemään ”nurkan taakse” ja kukaan ei tiedä miten nopeasti maailman talous tästä elpyy, jos niin tekee?

Eräät ovat arvelleet, että 2010-luku voisi olla edeltäjäänsä parempi ja vihdoinkin oltaisiin paremman vuosikymmenen alkuvaiheissa?

En halua viisastella, mutta arvelen parempien aikojen olevan lähes ovella?

Vuonna 2013  Seniorisijoittaja

Käyttäjän Helge V. Keitel kuva

Comment: 

Aika entinen ei koskaan palaa, sanotaan laulussa. Filosofi väittää, että emme voi astua samaan virtaan toistamiseen.

Suomalaiset poliitikot toivovat, että hyvinvointivaltio on ikuinen (50-vuoden ikäinen kokeilu), ydinvoimalat ovat ympäristöystävällisiä, keskitetty sopimus takaa tasaisen palkkakehityksen sulle, mulle ja Hentun Liisalle, PISA:n torni ei ole vinossa, olemme valittu kansa, osaamisemme on suurempi kuin Kiinan, Intian, Amerikan, Euroopan yms yhteensä.
 

  1. Kekkonen palaa
  2. Uusi Nokia syntyy kohta
  3. Tervasta tulee uusi vientimenestys
  4. Digitaalisen vallankumouksen jälkeen printtilehdet palaavat aamiaispöytään
  5. Peliteollisuuden menestyksen takia jokainen alle 80-vuotias voi jatkaa työuraansa, kunnes noutaja tulee
  6. Teknologiateollisuus tarkoittaa = entiset alihankintakonepajat, hitsaamot ja maalaamot kehittävät maailmanluokan cleantech-tuotteita, joita asiakkaat mankuvat polvet ruvessa meiltä (no, emme me niitä myy)
  7. Kaivosteollisuutemme perustana on "uusi osaaminen", josta kellään muulla ei ole kokemusta tai havaintoa: sen ytimessä on oivallus, että harvinaisen pienipitoisista malmioista tulee superkannattavia (Esim. Talvivaara)
  8. Koulutuksemme erinomaisuus: pöljimmästä pöljinkin on viisaampi kuin kukaan muun maan kansalainen

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.