Markkinatalouden etu on automaattisessa optimaalisessa organisoitumisessa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Minkälaista on hyvä hallinto ja miten se tulisi organisoida? Yksityisen yritystoiminnan osalta asia hoituu automaattisesti. Hyvin orgainisoitu ja hoidettu yritys tuottaa lisäarvoa ja sen tuotteet ovat parempia ja kuluttajien suosimia. Myös sijoittajat ja rahaa lainaavat siirtävät näihin menestyviin yrityksiin mieluusti pääomia. Joskus päädytään muutamaan maailmalaajuiseen toimijaan kuten esimerkiksi hissien valmistuksessa ja joskus taas paikallisuus on valttia kuten vaikkapa kampaamoalalla tai kiinteistönhoidossa.

Suunnitelmataloudessamme tuo optimaalinen organisoituminen vaatii suunnittelua. Ihmiset eivät suunnitelmataloudessamme pääse valitsemaan haluamiaan palveluita ja esimerkiksi kunnallissektorimme palvelut ja laatukriteerit päättää eduskunta. Myös maan kattavat palkat ja työehdot ovat suunnitelmatalouteemme kuuluvien kansallisten työmarkkinakollektiivien ohjauksessa. Hyvä suunnitelmatalous käyttää seuraavia organisoitumisen periaatteita:

  • Kukin palvelu suunnitellaan niin lähellä ihmistä ja paikallisuutta kuin kulloinkin on käytännöllistä.
  • Ihmisille annetaan niin paljon paikallista -sopimusoikeudellista ja -edustuksellista valtaa kuin kunkin asian suhteen käytännöllistä.

Näistä periaatteista joudutaan kuitenkin käytännössä joustamaan. Eduskunta haluaa edistää kansallista yhtenäiskulttuuria, jossa kaikki käyttävät samanlaisia suunnitelmatalouden palveluita. Voi olla että olisi joskus järkevämpää, että ihmisille ja yrityksille annettaisiin oikeus sopia laajemmin omista työehdoistaan. Voisi olla, että olisi jossain asioissa järkevää antaa kunnille tai maakunnille itsehallinnollista oikeutta päättää siitä mitä palveluita, missä laajuudessa ja millä hinnalla ne tuottavat alueensa asukkaille. Mutta kansallisen yhtenäiskulttuurin nimissä näistä joustoista on pääosin luovuttu.

Keskitetty suunnitelmatalous ei ole voittanut alaa pelkästään Suomessa. Julkisen sektorin asema on vähitellen vahvistunut kaikkialla maailmassa. Tyypillistä tälle trendille on, että julkinen sektori päättää mitä tuotetaan ja kuka tuottaa. Niinsanotut yksityiset yritykset toimivat joissain tapauksissa palvelun tuottajana. Näin pystytään yhdistämään suunnitelmatalouden ja markkinaehtoisuuden parhaita puolia. 

Eräässä asiassa Suomi on onnistunut muita länsimaita tehokkaammin. Olemme pystyneet verotuksillisin keinoin siirtämään suurimman osan suurista pörssiyhtiöistä joko valtion taikka työmarkkinakollektiivien omistajaohjaukseen. Suomen kansalaisialla on portfoliosijoitusvarallisuutta noin 60 Mrd€.  Valtio ja työmarkkinakollektiivit hallitsevat eläkevakuutusyhtiöiden kautta noin 200 Mrd€ sijoitusmassaa. Suurimmat yritkset on tämä sijoitusmassan turvin saatu suorempaan kollektiiviseen ohjaukseen.

 

Kuvan lähde: Eduskunta

Kommentit

Comment: 

> Myös sijoittajat ja rahaa lainaavat

> siirtävät näihin menestyviin

> yrityksiin mieluusti pääomia.

On kuitenkin huomioitava ihmisen laumakäyttäytyminen. Suurin osa sijoittajista sijoittaa siihen “mihin muutkin”.

Ajatellaanpa tavanomaista uutista, että “tämän päiväiset keskuspankin toimet aiheuttivat markkinoilla muutoksen”. – Mitä siis tapahtui?

  • Paljastiko keskuspankin informaatio sen, että toiset yritykset ovatkin menestyvämpiä kuin toiset?
  • Tuliko yrityksistä uutta tietoa markkinoille?
  • Sijoittiko suurin osa sijoittajista keskuspankkiin? ja nyt sai uutta informaatiota pankin kehityksestä.

Tällainen muutos markkinoilla tapahtuu yksinomaan sijoittajien laumakäyttäytymisestä johtuen. On psykologisesti helpompi olla yhdessä väärässä kuin yksin oikeassa.

Toinen seikka tällaiseen laumakäyttäytymiseen on, että sijoittamisessa käytettävät “työkalut”, tietokoneohjelmat ovat korruptoituneet ja näyttävät aivan mitä halutaan niiden näyttävän.

  • Tästä nyt ei sen enempää.
  • Sama ilmiö kuin autojen “suunnittelussa”. Yksi ja sama suunnitteluohjelma piirtää niin idän kuin lännenkin autot ja siksi ne poikkeavat toisistaan vain joissakin toisarvoisissa yksityiskohdissa.

Comment: 

Suunnitelmatalous ja sosialismi usein assosioidaan toisiinsa. Voikin kysyä, tarvitaanko yksityistä omistamista enää maailmassa, jossa keskuspankkien epäortodoksit rahoitustemput ja hallitusten elvytystoimet poistavat omistajilta omistamisen riskit ja vastuut? Kun tappiot sosialisoidaan niin onko syytä niiden voittojenkaan enää olla yksityisiä?

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

Vrt. esim. Talvivaara ja SKOP.

Riskistä on vain tehty epäoikeudenmukaisesti jakautunut, riippuen kellä on parhaat lobbaajat.

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.