Markkinat ja yleinen ilmapiiri toimivat aina samalla tavalla: tapaus edellinen laskumarkkina

Peratessani vanhoja Piksun juttujani törmäsin tähänkin erittäin ajankohtaiseen ja viime aikoina jatkuvasti pinnalla pitämääni teemaan markkinoiden todellisesta luonteesta, sekä sen suhteesta yleiseen ilmapiiriin ja ennusteisiin. Jutun olen julkaissut 21.10. 2016. Kuten jutussa totean, yleinen ilmapiiri oli tuolloin vielä hyvin ankea ja pessimistinen, koska takana oli jo useaan otteeseen esittelemäni tulostaantuma 2015-2016.

Tuossa kohtaa sen vielä odotettiin jatkuvan, vaikka pörssit olivat nousseet parhaassa tapauksessa jo yli puoli vuotta, näin mm. US-indekseissä, samoin oli tehnyt globaalien suuryhtiöiden Global Dow -indeksi; Helsingin pörssissä nousu oli kestänyt nelisen kuukautta. Valtavirta piti kurssien nousua markkinoiden liioitteluna, suckers rallyna. Mitään hyvää ei taloudessa ollut näköpiirissä ennen juuri kyseisenä päivänä tulleita kohentuneita tulosennusteita.

https://www.piksu.net/artikkeli/kas-vain-tulosennusteita-reivataan-yl%C3%B6s

https://www.tradingview.com/symbols/SPX/

Nousumarkkina oli siis kestänyt useita kuukausia joka puolella maailmaa, mutta valtavirran analyysit ja ennusteet olivat pitäneet nousua aiheettomana, eivätkä kohentuneet ennusteetkaan vielä vakuuttaneet. Kyseessä oli siis nousumarkkina, joka päättyi viime vuonna johtaen viime kuukausina koettuun laskumarkkinalle ominaiseen kovaan markkinapaniikkiin.

Itse totesin tuossa jutussa aivan kuten olen johdonmukaisesti korostanut vuodesta toiseen, että markkinat kulkevat ennusteiden ja analyysien edellä. Se piti tuolloinkin tasan tarkkaan paikkansa, aivan samoin kuin muissakin suhdannetaitteissa (joista edellistä eli 2011 sukellusta erittelin viikko sitten jutussa Hilpeää historiaan havinaa edellisestä taantumasta).

Toistan tätä silläkin uhalla, että lukijat kokevat sen turhaksi jankkaamiseksi. Tämä johdonmukainen ja aina todeksi osoittautuva linjani on kuitenkin kaukana itsestääselvyydestä valtaosalle markkinatoimijoista ja sen kommentaattoreista. Kuten nimimerkki Timo-Uppo ystävällisesti toi esiin lukijapalautteessa, maamme johtava (?) talousmedia Kauppalehti ihmettelee tuoreeltaan, voiko markkinoilla olla tietoa, jota analyytikoilla ei ole.

https://www.kauppalehti.fi/uutiset/kurssit-laskivat-ennen-tulosennusteit...

Minulle se on valtava vitsi, mutta Kauppalehti siis herää pohtimaan aihetta armon vuonna 2019 – kun esimerkiksi teknisen analyysin luoja Charles Dow loi tältä pohjalta Dow-teorian jo 1800-luvulla. Ja sen verran kuuluisa teoria se on, että jokaisen sijoituskulttuuriin ammatikseen osallistuvan se pitäisi tuntea. Kauppalehti ei siitä esimerkiksi ole selvästi kuullut pihaustakaan, saati myöhemmistä alan julkaisuista.

Mutta näin siis tapahtuu suhdanteesta toiseen. Ja sen seurauksena, korostan taas kerran, jos sijoittaja seuraa konsensusarvioita ja liikuttelee sen mukana salkkuaan, ei hänen varallisuutensa kehity ikinä mihinkään – pahimassa ja aika yleisessäkin tapauksessa se sulaa hissukseen.

Jos nyt edellisessä nousumarkkinassa olisi aloittanut sijoittamisen, ja tehnyt sen konsensuksen mukana, olisi luultavasti uskaltanut aloittaa osakeostot näiden kohentuneiden tulosennusteiden jälkeen – niidenkin kestävyyttä todellakin tuossa kohtaa vielä epäiltiin, koska näin psykologia toimii. Kun pessimismistä on tullut vallitseva tunne, ei se noin vain hellitä.

Oletetaan, että sijoittaja olisi pistänyt kaikki rahansa rohkeutta saatuaan Global Dow -indeksirahastoon marraskuussa 2016 uskottuaan lopulta suhdanteen kohentuvan. Se sisältää suuryhtiöitä kautta maailman, suuri osa niistä amerikkalaisia tietenkin.

https://www.tradingview.com/symbols/DJ-GDOW/

https://en.wikipedia.org/wiki/The_Global_Dow

Gdow heilui marras-joulukuussa 2016 noin 2500 pisteessä. Se oli noussut helmikuun pohjasta jo parikymmentä prosenttia eli laskumarkkina oli teknisesti ottaenkin takana – tuon verran nousua sen määritelmällisesti päättää. No nyt sijoittaja saa nautiskella nousumarkkinasta, joka on voimakkaimmillaan 2017 ja etenkin sen lopussa, jolloin kurssit pomppaavat etenkin Yhdysvalloissa euforisesti Trumpin elvytyspaketin ja hurjien ennusteiden säestämänä.

Sijoittaja on innoissaan – näin sitä meikäkin lopulta vaurastuu! Eikä hän aio luopua rakkaasta paperistaan ennenkuin ennusteet ja analyysit antavat syyn. Hän luottaa valtavirtaan, joka pelaa hänen itsensä tapaan varman päälle.

Ihmeekseen sijoittaja saa huomata, että sijoituksen kurssi kuitenkin lähtee laskuun helmikuun kovan pörssirysäyksen jälkeen, vaikka ennusteet ja analyysit ovat yhä hyvin myönteisiä. Hän seuraa tutun pankkinsa ohjeistuksia, joka kertoo kasvun jatkuvan, yritysten tulosten nousevan ja talouden perusteiden olevan kunnossa. Gdow kiskaiseekin USA:n pörssien mukana vielä kesällä mukavan spurtin, ja sijoittaja hykertelee tyytyväisenä – kaikki hyvin, korjausliike vain vähän heilautti.

Syksylläkin kaikki on kuulemma vielä hyvin, vaikka lokakuussa pörssit rytkähtävät odottamatta ja lujaa. Tämä on vain korjausliike, vakuuttavat oman pankin ohella koko konsensus. Älä hätäile, lataa mieluummin lisää salkkua, kohta korkataan uudet huiput!

Mutta voi, joulupukkipa ei tavan mukaan tuonutkaan säkissään ihanaa joulukuun rallia, vaan pahimman rysäyksen sitten 1932! Ja nyt pankki ja konsensuskin ovat jo menettäneet uskonsa – talous sakkaa rajusti, riskisijoituksista on päästävä eroon, edessä on pitkä laskumarkkina ja luultavasti taantuma. Nyt on oltava varovainen ja odotettava aikojen kohentumista.

Varman päälle pelaava turvallisuushakuinen sijoittaja tekee työtä käskettyä, mikä hän on viisaampiaan vastaan pyristelemään. Hän myy Gdow-paperinsa, mutta voi – vajaa vuosi sitten yli 3000 pisteen keikkunut indeksi on jo vajonnut alle 2700 pisteen. Kymmenien prosenttien voitto on kutistunut alle kymmeneen prosenttiin, ja kaupankäyntikulutkin on maksettava.

Voittoa sentään, mutta kahden vuoden jännittämisestä ja ohjeistusten seuraamisesta vuosituotto jää pariin prosenttiin. Mutta osakkeillahan pitäisi tienata ainakin kuusi seitsemän prosenttia vuodessa – saati kun seuraa markkinoita ja ohjeistuksia ja sijoittaa suhdanteiden mukana, juuri kuten turvallisuushakuinen sijoittaja oli tehnyt!

Pettyneenä hän vaihtaa lajia. Sijoittamisessa riskit ja tuotot eivät ole kohdallaan, vaikka hän teki kaiken oikein.

Ja tämä tarina toistuu suhdanteesta toiseen - konsensusta seuraamalla.

 

Kommentit

Comment: 

Tutustuin Dow -teoriaan Wikipediassa. En ihan vielä sisäistänyt kaikkea, mutta pintapuolisen tarkastelun perusteella se vaikuttaa huolellisen pohdinnan lopputulokselta.

Moni saattaa tietää Dow -teorian, mutta ymmärrys sen käytännön ilmenemisestä puuttuu. Tämä on mielestäni olennaista ymmärtää, sillä teorian pyörittely irrallaan reaalimaailmasta on vasta puolet työstä. Todellinen viisaus elää teorian ja käytännön yhteensovittamisessa, ja se on myös kaiken teorian todellinen koetinkivi.

Comment: 

Lienee syytä todet, etten pidä Dow-teoriaa minään Raamattuna, mutta se kuitenkin loi teknisen analyysin perustan, ja sen vahvuus on edelleen mm. siinä, että se analysoi jo yli sata vuotta sitten markkinoiden liikkeitä nimenomaan siitä näkökulmasta, että markkinat tietävät juuri suhdanteista enemmän kuin kukaan muu, kun vain markkinoita osaa lukea. Tämä on oikeastaan kaiken teknisen analyysin perusta edelleen.

Itse olen hyvin käytännöllinen markkina-analyyseissani, ja laaja lukemiseni aiheesta on tosiaan vain perusta kokemuspohjaiselle TA:lle. Vuosien mittaan olen oppinut virheitäkin riittävästi tehtyäni keskittymään nimenomaan omaan kokemusperäiseen arvioon. 

Mutta Dow-teorian lyhyitä esittelyitä löytyy netistä, joten kannattaa niitä vilkaista ihan vaikka sen takia, että ymmärtää minun TA-pohjaisella markkina-analyysityölläni olevan hyvin pitkän ja kunnianarvoisan historian. Mm. Yhdysvalloissa se tunnetaan ihan eri tavalla kuin Suomessa. 

Comment: 

Ja jo Charles Dow jakoi trendit kolmeen pääkategoriaan: pitkä, keskipitkä, lyhyt. Malli on siis jo yli sata vuotta vanha, eikä kukaan TA:ta harjoittava sitä sinänsä kyseenalaista - ja puhuvathan tosiaan kaikki muutkin korjausliikkeistä jne.

Mutta mekaanisesti mallia ei voi soveltaa, kuten olen trendit esitellessäni korostanut. Niiden arviointi vaati rajusti kokemusta. Jota minulla siis on yli kymmenen vuoden ajalta, puhun siis TA:sta. Etenkin pitkien trendien arviointi vaatii pitkän kokemuksen, ja aika lailla reaalitalouden ymmärrystäkin.

Comment: 

Suomessahan etenkin perinteiset sijoituspiirit, siis pankit analyysitalot media, suhtautuvat pääosin ylenkatseella tekniseen analyysiin - koska eivät sitä tunne saati hallitse. Kyse on koulukuntakiistasta ja arvovallasta yms. Mutta Yhdsyvalloissa Dow´n merkityksen tosiaan näkee jo siitä, että hänen luomansa indeksikonsepti kantaa hänen nimeään Dow Jonesissa - koska hän sen keksi!

Kertokaapa toinen sijoitusmaailman vaikuttaja, joka on jättänyt moisen jäljen toimialaan. Kukaan ei kyllä muista yhtään perinteistä analyytikkoa edes nimeltä. Warren Buffet ei toki ole kai TA-miehiä, mutta eipä hänkään varsinaisille analyytikoille arvoa anna, kuten hänen tekstejään lukeneet tietävät.

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.