Markkinakatsaus

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

 

Viime viikolla pahin paniikki hellitti, ja pörssit yrittivät korjata pudotusta ylös, siinä kuitenkaan onnistumatta. Daxissa tukitasoksi on toistaiseksi muodostunut 6200, jonka pitävyyttä ensi viikollakin luultavasti testataan. Jos se pitää, voisivat indeksit kurvata vaihteeksi ylemmäs. Laskua on takana jo pari kuukautta, eivätkä mt-trendit sen kauemmin yleensä kestä. Mutta muutamassa viikossakin ehtii tapahtua paljon, jos lasku sittenkin jatkuu. Indikaattorien perusteella lyhyt nousu voisi alkaa koska tahansa, koska oskillaattorit ovat ylimyydyn alueella. Se ei kuitenkaan takaa, etteikö pudotus voisi yhä jatkua, koska divergenssejäkään ei juuri ole havaittavissa.

Reaalitalouden näkymäthän eivät ainakaan naurata. Kreikan lähtö on jo osin hinnoiteltu kursseihin, mutta tuskin kokonaan. Vaaleihin on aikaa kolmisen viikkoa, ja sinä aikana optimismi kenties nostaa päätään –jospa Kreikka ei sittenkään eroa? Hutera toive, muttei aivan mahdotonkaan tietysti.

Kreikan lähdön varmistuminen nostaisi tikun nokkaan kysymyksen muista lähtijöistä. Espanjassa pelot ainakin nousevat, mitä todistaa pikku hiljaa kasvanut talletuspako. Osaltaan pelkona ovat pankkien konkurssit - valtio joutui pääomittamaan viikonloppuna yli 20 miljardilla suurpankki Bankiaa, ja lisää samaa myrkkyä on luultavasti tulossa. Espanjan pankeilla arvioidaan olevan pari sataa miljardia ongelmaluottoja.

Jos talletuspakoon on pelko pankkien konkurssista, keskuspankki ja valtiot voivat estää takaamalla talletukset vaikka rajattomasti, ainakin periaatteessa. EKP on tarjonnutkin kriisimaiden pankeille satoja miljardeja käteistä estääkseen paniikin. Mutta Espanjassakin pelätään jo yhteisvaluutasta irtoamista, varsinkin jos Kreikka lähdöllään avaa polun.

Omaan valuuttaan paluu merkitsee rajua devalvaatiota eli rahan ostovoiman heikentymistä. Ongelma poistuu, jos pitää rahansa käteisenä euroissa, tai siirtää varansa Saksan kaltaisen riskittömän maan pankkiin. Näin espanjalaiset jo tekevät.

Espanjan pankkien talletuskannat ovat niin massiiviset, että talletuspaon kiihtyessä edes EKP:n resurssit eivät riitä vuotojen paikkaamiseen.  Ainoa varma keino talletuspaon pysäyttämiseen on se, että europäättäjät palauttavat kansalaisten uskon yhteisvaluutan koossa pysymiseen. Viimeisin EU:n huippukokous ei asiaa edistänyt.

Espanja vakuuttaa yhä selviävänsä omin voimin, mutta ei hyvältä näytä. Espanjalla on vakava rahapula, ja korot huitelevat päälle kuudessa. Itse kylläkin uskon, että Espanja pidetään pystyssä ja eurossa kaikin keinoin, ja Saksakin kantaa vastuunsa, koska euron hajoaminen kävisi sille kalliimmaksi kuin sen pelastaminen. Mutta niin kauan kun Espanjan eroamisen mahdollisuus leijuu ilmassa, talletuspako ja Espanjan pankkikiriisi voivat pahentua. Pankkikriisi on joka tapauksessa todellisuutta jo nyt. Eikä EKP voi ratkaista pankkien pääomapulaa, ainoastaan tarjota likviditeettiä.

Näiden uhkakuvien vuoksi epävarmuus jatkunee vielä pitkään, etenkin kun EU on vuodesta toiseen osoittanut kykenemättömyytensä ripeisiin päätöksiin. Niitä tehdään vasta äärihädässä. Osakesijoitukset ovat sen vuoksi nyt riskipeliä, vaikka pikavoittojen mahdollisuuksiakin on varmasti tarjolla, ovathan monet osakkeet jo hyvin houkuttelevasti hinnoiteltuja. Mutta jos euron kriisiä ei saada ratkaistua, tuloksetkin saavat kyytiä. Poliittisten päätösten varassa lepää nyt harvinaisen paljon.

 

 

 

 

 

Kommentit

Comment: 

Vesa Vihriälä piti tänään HS:n vieraskynäpalstalla yhtenä kriisin vaikutuksen rajaamiskeinona pankkiunionia. Varmasti tämä on yksi mahdollisuus millä seurannaisvaikutuksia voidaan rajata. Se ei kuitenkaan ratkaise sitä ongelmaa, että jos paljon velkaantuneet maat joutuvat maksamaan reilusti yli inflaation korkoa, niin niiden kansantalouksien kantokyky ei kestä sitä. 

Comment: 

Täytyty tutustua artikkeliin. 

Korot putoavat, kun pelot maksuvaikeuksista hellittävät, mutta sehän ei ole ihan heti näköpiirissä. Eurobondit ratkaisisivat, mutta vakavaraisemmat maat vastustavat niitä. Ymmärrettävää toki, mutta jos edessä alkaa olla euron hajoaminen, niin kallis lasku siitäkin kaatuu Suomellekin viennin sakkaamisena.

Pankkikriisiä voisi ratkaista vakausmekanismin varojen kautta, mutta siitäkin on saatava poliittinen sopu.

Heikki 

Comment: 

Siis pankkitukea EVM:n kautta. Kannatan! Suomi voisi ajaa tätä EU:ssa, olemme hoitaneet taloutemme hyvin ja pankkikriisistä on kokemusta. Ruotsalaiset hoitivat tosin omansa paljon paremmmin, joten sieltä konsulttiapua. Ja tällä on kiire, sen verran lujaa pankkikriisit voivat edetä. Eli Katainen ja Urpilainen hihat ja leukapielet liikkeelle!

Heikki 

Comment: 

Kun euromaiden bondit hyväksytään 100% asti vakuudeksi EKP:ssa ja rahaa sieltä saa lähes 0 korolla niin faktisesti meillä on eurobondit. Voit ostaa vaikka Espanjan lainoja ja kiikuttaa ne EKP:hen joilloin vastuu niistä siirtyy kaikille euro-maille kollektiivisesti. Vielä suoremmin asia tehdään kun Espanja on suunnitellut kansallistavansa Bankia pankin. Se kirjoittaa A4 paperille 19 miljardia euroa jonka Bankia kiikuttaa EKP:hen josta pankki saa 19 miljardia. Nyt kun käytetään tuota mutkaa niin EKP ei saa sille kuuluvaa omistusta pankista. Vaikka meillä faktisesti on eurobondit niin asia hoidetaan huonosti, koska EKP ei saa sille kuuluvaa omistusta eikä myöskään valtaa vaikka se kantaa toimista riskit. Tätä on politiikka, piilottelun takia täytyy toimia tyhmästi.

Comment: 

Luin juuri saman uutisen. Saa nähdä miten EKP temppuun suhtautuu.

Mutta tunnistan kuvaamasi ongelman. Esim Kreikan pankit ovat käyttäneet kollateraalina valtionvelkaa älyttömät määrät, ja jos ja kun Kreikka huitaisee teilleen, kollateraali jää EKP:n uikuttavaan kouraan. EKP on tietysti vain tehnyt sen mitä vastuullinen keskuspankki voi tehdä - yrittää pitää valuutta-alueensa pankkijärjestelmän pystyssä, kun poliittiset toimijat eivät sitä tee, vaikka pitäisi. Mutta tämä kiertotie voi tulla tosiaan vielä pirun kalliiksi. Varsinkin kun valtiot nyt innovoivat pankkikriisinsä hoitoon tämän kikan.

Heikki

Comment: 

Eivät ihastuneet, eikä ihme. Mutta tämäkin kikka alleviivasi Espanjan vaikeaa rahoitusasemaa:

http://online.wsj.com/article/SB1000142405270230367400457743488170846092...

Comment: 

Käytännössä EKP ostaa kaikkien maiden lainoja ja myös tukee niiden korkoa. Oletetaan että on jokin maa minkä lainoissa ei ole defaultti vaaraa (Saksa, Suomi?). EKP antaa 1% lainaa nyt pankeille valtiolainoja vastaan ja jos Suomi maksaa 2% kuponkikorkoa, niin kiikuttamalla paperin EKP:hen he saavat nimellishinnan verran rahaa keskuspankista 1% hintaan. Tällöin syntyy 1% riskitön arbitraasi ja kaikki euroja omistavat maat maksavat tuon eron. Mitä suurempia on maan pankit sitä enemmän he saavat tätä tukea eli nyt tuetaan eniten Saksan pankkeja ja valtiota. Mikäli lainamarkkinat olisivat 'normaalit' niin eihän EKP huolisi noita lainapapereita lainkaan ja sitten lainoittajien pitäisi vaatia valtiolta yli inflaation korkoa. Ja mitä pienempi defaultti-vaara on niin sitä enemmän EKP antaa tukea maan lainoille eli eniten saa EKP tukea rikkaimmat maat. On aika hankala sanoa, että mitä maata oikein tuetaan eniten. 

Kun EKP ottaa lainat vastaa niin inflaatiolla ei ole rahanhintaan mitään merkitystä. Tilanne on hullu ja valtiolainat ovat aina olleet sitä. Aina on harrastettu setelipolitiikkaa ja aina tullaan harjoittamaan. En vain ymmärrä miksi sitä ei tehdä avoimesti ja järkevästi.

Comment: 

 

Tuohon katkelmaan "On aika hankala sanoa, että mitä maata oikein tuetaan eniten" voisi vastata vanhan sekä huijaamista että sijoittamista koskevan sanonnan : Jos et tiedä ketä huijataan se olet sinä!

Comment: 

 

0cm">Sanontoja piisaa maailmassa joka suuntaan. Mutta on varsin harvinaista, että rikkain ja suurinta valtaa pitävät maksaisivat ja kärsisivät eniten. Muutami 1930-luvun Saksan tapahtumia:

1934 hyökkäämättömyyssopimus Saksan ja Puolan välille

1935 Luftwaffen laiton perustaminen

1936 Reininmaan valloittaminen

1937 Saksa nollaa ulkoiset velkansa ja irtisanoo yksipuolisesti Versailesin sopimuksen

.....

Saksahan ei kansallisvaltiona ole kovinkaan vanha, kuten ei monikaan maa. Sen lyhyen ajan mitä se on ollut olemassa, sen historia osoittaa että valta on tehty käytettäväksi ja siitä pyritään hyötymään. Tarina minkä se myös kertoo tarinaa, että velanantajat pyritään tappamaan jos eivät ymmärrä omaa etuaan. Elämme hyvin riippuvaisessa ja erittäin valtioriitaisessa maailmassa. Siinä on ristiritaa jo kylliksi ja myös aihetta sanonnoille. Saksa tästä kriisistä vähiten maksaa vaikka eniten se euroja maksaa. Lopputulos on vielä sekava kuten aina.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.