Markkina ja kilpailukyky
Yksilön, yrityksen ja kansakunnan taloudellisen hyvinvoinnin kehityksen määräävät markkina ja kilpailukyky. IMD:n (Institute for Management Development) kilpailukykyvertailussa Suomi sijoittui 59 tutkitun maan joukossa sijalle 17. Suomen sijoitus heikkeni kahdella viime vuodesta ja näin ollen vahvistaa 2000-luvun laskevaa trendiä osaltamme. Aivan 2000-luvun alussa kilpailukykymme ylsi sijalle 2.
IMF:n (International Monetary Fund) World Economic Outlook-katsauksen mukaan maailman talous, jota "Suomi Oy":n kannalta voidaan tulkita markkinana, kasvaa tänä vuonna 3,5%. Tästä kasvusta oma osuutemme kilpailukykymme heikkenemisen takia tulee, valitettavasti, vähenemään. Yritys-analogialla "Suomi Oy":n markkinaosuus kilpailukyvyn heiketessä pienenee.
Sijoittajaa houkuttaa yritys, joka toimii kasvavassa markkinassa ja on kilpailukykyinen. Yrityksen kilpailukyvyn mittarina voidaan pitää sitä, että yritys kasvaa kannattavasti markkinaa nopeammin, jolloin sen markkinaosuus nousee. Kasvava markkinaosuuden kehitys hyvällä kannattavuudella ei ainoastaan kerro, että yrityksessä tehdään asioita oikein, vaan se on myös yrityksen henkeä positiivisesti ruokkiva tekijä. Työntekijätyytyväisyys synnyttää asiakastyytyväisyyden, mikä puolestaan on tae markkinaosuuden kasvulle, mikä ruokkii työntekijätyytyväisyyttä jne. Positiivinen kierre on valmis. Tämän kierteen toteuttaminen kannattavasti ja kestävästi takaa yrityksen kilpailukyvyn myös tulevaisuudessa.
Pörssiyhtiöiden tulosjulkistusten yhteydessä vaietaan yhtiön työntekijä- ja asiakastyytyväisyyden tilasta ja kehityksestä sekä puhutaan myös valitettavan vähän markkinaosuuden kehityksestä. Nämä kolme tekijää ennustavat hyvin yrityksen tulevaisuuden tulosta.
P.S. Kestävä ratkaisu Kreikan ahdinkoon on vain ja ainoastaan maan kilpailukyvyn palauttaminen. Sama koskee Suomea.
Kilpailukykylistat
Kaikenlaiset listat mittaavat yleensä jo tapahtunutta kehitystä, ei muutosta niissä. Joku vuosi sitten islanti oli listoissa kärjessä ja sitten se meni konkurssiin. Presidentin myöntävät vientipalkinnot ovat olleet myös hyvin usein indikaattori ylisuuresta riskinotosta ei loistavasta tulevaisuudesta. Poikkeuksia on.
Kansainvälisen kilpailukyvn hyvä mittari on kuinka paljon kansainväliset investoinnit ovat kasvaneet ko. maahan. Monesti tulee niissäkin virheitä kuten Espanjan tapauksessa olemme nähneet. Tämä kertoo kuinka kiinnostavana ulkomaalaiset joilla mahdollisuus investoida muuallekin pitävät maata. Se on markkinatalouden mittari.
En ole seurannut tätä mittaria, mutta jos se ennakoisi hyvin, niin sen tulokset ei pitäisi olla volatiili, varsinkin jos tällaisia win-win kierteitä on olemassa.
Kansainväliset investoinnit, indikaattori maan kiinnostavuudesta
Kansainväliset investoinnit on hyvä mittari varsinkin, kun tämä on "ulkopuolisten" antama arvio maan lisäarvon tuottopotentiaalista ja riskitasosta. 90-luvun lopulla Suomi oli edelläkävijä mobiiliteknologiaosaamisessa, mikä houkutteli kansainvälisiä toimijoita ja pääomaa maahamme. Meillä oli vahva mobiilibrändi. Kyseisenä ajankohtana, kun globalisaatio tarjosi vain ja ainoastaan mahdollisuuksia, maailman talous oli vakaasti kasvava, mikä puolestaan sijoittajan silmissä eliminoi Suomen reuna-alueriskin. Oli korkean mahdollisuuden ja matalan riskin aika.
Tällä hetkellä tilanne on Suomen osalta toisessa äärimmäisyydessä. Perinteiset kansalliset bränditoimialamme paperiteollisuudesta mobiiliteknologiaan ovat (syöksy)laskussa, joko toimialan houkuttavuuden puutteen tai siinä toimivien yritysten osaamattomuuden takia. Samaan aikaan maailman talouden pelkokerroin kasvun yleisestä pysähtymisestä kasvattaa reuna-alue riskiämme. Kansainvälinen pääoma pakenee maastamme.
Pääomissakin on toki eroja. Yhtä lajia kutsuisin huomiopääomaksi, joka liikkuu maasta toiseen sen mukaan, miltä asiat näyttävät. Toinen laji on merkityspääomaa, joka käyttäytyy sen mukaan, miten asiat ovat. Ensin mainittu synnyttää kuplia.
Kekkonen taisi aikoinaan todeta, että asia on niin, miltä se näyttää. Paasikiveen päättyi saksalaistyyppinen reaalipolitiikkamme ja sen tilalle tuli amerikkalainen uskomuspolitiikka.
Suorien investointien mukana tulee tietotaitoa ja osaamista
Suorat investoinnit Suomeen kertovat minustakin aika paljon siitä miltä kilpailukykymme näyttää ulkopuolisen silmin katsottuna. Suorien investointien mukana tulee yleensä myös tietotaitoa ja uutta kansainvälistä roolia vientiteollisuudellemme.
Suomen Pankki pitää tilastoa Suomen vaihto- ja investointi- taseesta:
http://www.suomenpankki.fi/en/tilastot/maksutase/Pages/Maksutase_2012_03_touko.aspx
Tuo Suomen Pankin tuottama kuvaaja investointitaseesta on minusta hieman vaikeasti tulkittava.
Osingot
Miten tuossa tilastossa käsitellään ulkomaille maksetut osingot? Tilastoissa on tärkeää tietää kuinka ne on laskettu ja mitkä ovat merkittäviä eriä. Tuossakin tilastossa suurin yksittäinen erä on 'Errors and omissions'