Maakuntaverosta

Nyt puhutaan siis jälleen maakuntaverosta.  Turun alueelta alhaista kunnallisverotusta on perinteisesti löytynyt Maskusta.  30- ja 40- luvuilla se oli 5%. Nykyään vastaava luku Maskussa on 20,75. Korkein suomalainen kunnallisvero on 22,5 prosenttia, alin 17 %.  Kun katsoo karttaa, näkee että kunnallisvero ei riipu kunnan sijainnista, Pohjois- ja Itä-Suomessa on alhaisen kunnallisveron paikkoja ja korkeita kunnallisveroa löytyy Etelä-Suomesta, mutta toki isoissa kunnissa veroaste on alempi. Ratkaisevaa on toiminnan järkevyys; 18 maakunnassa hallinnon läpinäkyvyys katoaa taatusti.

Kun liikevaihtovero tuli toisen maailmansodan aikaan käyttöön, se oli 10 prosenttia ja on nykyään 2,5-kertainen.

Sitten voi kysyä, mikä on muuttunut toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta, jolloin meillä oli esimerkiksi sellaisia pikkujuttuja kuin siirtoväen asuttaminen ja sotakorvaukset.

Tässä ollaan tietysti hiukan subjektiivisella alueella. Olen itse käynyt neljä vuotta kansakoulua ja pidän sitä opetusta laadukkaampana kuin se mitä yliopistossa olin saavinani.

On tietysti totta, että siinä missä meikäläinen sahasi vinoja kukkakeppejä kansakoulun käsityötunnilla, nykyään on tietokoneita peruskoulussa - niin kuin kaikkialla muuallakin.  Englantia muuten opetettiin kansakoulussa paikoin jo 1960-luvulla. Lähinnä tulee mieleen muutoksesta, että 1960-luvulla kansakoulussa oltiin hiljaa ja kuunneltiin opettajaa.

Mitä tulee terveydenhoitoon, mielestäni se oli ”valmis” Maskussa, kun kunnanlääkärijärjestelmä tuli siellä voimaan vuonna 1952. (Maskusta, ks).

Joku voi väittää että, sen jälkeen on kovasti lääketiede kehittynyt. Niin on, lääkkeitä on tullut lisää. 1970-luvun alussa pohjukaissuolen haavaan ei ollut juuri muuta parannusta olemassa kuin leikkaus, mikä tietysti tehtiin avoleikkauksena. Nykyään on melkoinen määrä lääkkeitä (esim. Zantac, Losec ja niin edelleen). Suuri osa leikkauksista tehdään tähystämällä paljon aiempaa helpommin.  Jos lääkäri pystyy tietokoneelta lääkkeen valitsemaan, se ei varsinaisesti todista työmäärän kasvua.

Lähinnä tulonsiirtoja on huomattavasti aiempaa enemmän. Sitten on hallinto. Mm. kunnanjohtaja on varsin tuore virka, aiemmin pärjättiin pelkällä kunnansihteerillä ja tietysti ilman kovin monia muitakin kunnallisia virkoja. 

Lopuksi on se hauskuus, että nykyiset sotehallinnonuudistukset 2006 lähtien (paras-hanke) eivät ole vielä tähän mennessä tuoneet yhtäkään käsiparia varsinaiseen hoitotyöhön.

SDP:tä edustanut Tampereen pormestari Lauri Lyly ei innostu Rinteen suunnitelmista, sillä hänen mukaansa ei ole aikaa odottaa [taas] neljää vuotta. Kuntien yhteistyölläkin pärjättäisiin.

Ks. myös.