Luonnon monimuotoisuus, biodiversiteetti, lisääntyy nopeasti

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Suomen Ympäristökeskus kartoittaa luonnon monimuotoisuuden tilaa Suomessa. Asiallista Suomen luontoa koskevaa tutkimustietoa ei kuitenkaan ole syntynyt siinä määrin että voisimme luoda kokonaiskuvan. Olemme maalikkojen tekemien havaintojen varassa. Näiden perusteella Suomen luontoympäristön moninaisuus paranee tällä hetkellä nopeasti ja kestävästi.

Uusia elänlajeja tulee Suomeen nopeasti ja olemassa olevat voivat paremmin

Monet elänlajit olivat 1950- ja 1960 lukuun mennessä kuolleet sukupuuttoon laajoilta alueilta Suomessa. Ja nämä lajit kuten Hirvi, Metsäpeura, Saukko, Majava, Laulujoutsen, Merikotka, Merihanhi, Metsäkauris, Susi, Ahma, Karhu, Harmaahylje, Rusakko, Maakotka ja Ilves ovat nyt palanneet monille alueille.  Uusia lajeja kuten Supikoira, Piisami, Harmaahaikara, Kattohaikara, Kyhmyjoutsen, Minkki, Villisika, Kani, Merimetso, Valkoposkihanhi, Kanadanhanhi ja viimeisenä KultaShakaali on saapunut maahamme ja luonut tänne itselleen kodin. 

Ekosysteemimme ovat moninaisempia ja terveempiä

Järvi ja merialueet ovat puhdistuneet. Ilman mukana tulee yhä vähemmän typpi- ja rikki- laskeutumia ja myös metsäluonto voi tämän seurauksena paremmin. Sellaiset herkät puhtauden indikaattorit kuten naava ovat palaamassa etelä-Suomen metisiin.

Metsän viimeistä luonnonmukaista vaihetta, metsäpaloa, ei voida ihmisten terveyden takia sallia. Hakkuut ovat korvanneet metsäpaloja ja voimme kiittää metsäteollisuuttamme metsäluontomme moninaisuuden säilymisestä.

Niittyä on Suomen teiden varsilla enemmän kuin koskaan ja niittykasvit kukoistavat teiden pientareilla. Soita tuhottiin 60- luvulla ojittamalla. Näistä ojituksista osa on kasvamassa umpeen ja etelä-Suomen epäonnistuneet ojitukset ovat palaamassa luonnon tilaan. 

Etelä-Suomen hemiboreaalinen sekametsätyyppi voittaa lämpenemisen seurauksena alaa. Hemiboreaalisen luontotyypin monimuotoisuus on huomattavaa verrattuna sen vähitellen syrjäyttämään kuusi- ja mänty- valtaiseen boreaaliseen ekotyyppiin. Tammi, Pähkinäpensas, Vaahtera, Saarni ja Jalava yleistyvät hyvää vauhtia ja Euroopanmarjakuusi levittäytyy Ahvenanmaan saaristossa kohti manner-Suomea.

Luontomme moninaisuuden paranemiseen ovat vaikuttaneet monet tekijät:

  • ympäristösäädökset jotka vähentävät lannoitteita, rikkipitoisten polttoaineiden käyttöä ja muita luonnolle haitallisia aineita
  • ihmisten urbanisoituminen ja sen seurauksena tapahtuva metsästyksen sekä kalastuksen väheneminen ammattina ja harrasteena
  • luonnonsuojelutoimet luonnonsuojelu- ja natura- alueilla
  • ilmaston lämpeneminen joka on tuonut uusia lajeja
  • metsäteollisuuden hakkuut, jotka luovat muuten synkkenevään ja yksipuolistuvaan metsään luonnon kannalta tärkeitä aukeita ja luonnonniittyjä
  • tienpito joka huolehtii tienvierusniityistä

Kuvan lähde: wikimedia / Magnus Bäck

Artikkeli on aiemmin julkaistu piksu verkkolehdessä ja julkaistaan nyt pyynnöstä uudestaan.

Artikkeli: 

Kommentit

Comment: 

Suomessa luonnon monimuotoisuus on paikoin lisääntynyt, kuten laulujoutsen, merikotka tai karhu ovat palanneet entisille elinalueilleen ja ne eivät enää ole uhanalaisia. Myös Suomeen saapuu uusia vieras- ja tulokaslajeja mm. aasianrunkojäärä tai kultasakaali. Kokonaisuutena Suomen lajiston tilanne kuitenkin heikkenee, 11,8 % lajeista on uhanalaisia vuoden 2019 uhanalaisuusarvion mukaan. Myös luontotyyppien osalta kehitys on heikkenevä, joka toinen maamme luontotyypeistä on uhanalainen.

 

SYKEn tuottamaa tietoa uhanlaisuudesta löytyy 

Uusi arvio - joka yhdeksäs Suomen eliölajeista on uhanalainen

Suomen lajien Punainen lista 2019

Uhanalaisista luontotyypeistä

 

 

 

 

 

 

File attachments: 
Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Mitä enemmän meille saapuu lajeja ja mitä enemmän täällä on biodiversiteettiä sen enemmän meillä on myös uhanalaisia lajeja. Luonnon rikkaus tarkoittaa sitä että on paljon lajeja. Se tarkoittaa myös sitä että kaikkia lajeja ei ole paljoa. On myös harvinaisia (=uhanlaisia) lajeja ja harvinaisia (=uhanlaisia) ekosysteemejä. Erityisesti ne maahan saapuvat tulokkaat ovat alussa harvinaisia eli uhanalaisia.

Otetaan esimeerkiksi vaikkapa keskisuomen luonnonsuojelualueillamme tyypillinen ikääntynyt viimeiseen vaiheeseensa edennyt havumetsä. Lehtipuut ovat siellä harvassa. Kuusikko on voittanut sellaiset lajit kuten koivun ja haavan. Jäljellä on vain yksipuolista havumetsää jonka juurella ei edes mustikka saa riittävästi aurinkoa. Siellä ei ole uhanalaisia lajeja. On vain kuusia ja kallioilla mäntyjä. Ne eivät ole uhanalaisia. Yksipuolisessa ekosysteemissä ei ole uhanalaisia lajeja. Siellä on vain muutamaa tyypillisintä lajia. Ja ne eivät ole uhanalaisia. 

Olet kyllä aivan oikeassa että meillä on paljon uhanlaisia (harvinaisia) lajeja. Sitähän se biodiversiteetti tarkoittaa, että on paljon myös harvinaisia lajeja.

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

... Suomessa 

https://fi.wikipedia.org/wiki/Liito-orava#/media/Tiedosto:Pteromys_volans_range_map.svg 

Tosiaan erikoinen ajatus, että Suomessa pitäisi olla luonnossa ilmeisesti kaikki tänne joskus eksyneet lajit?

Selvyyden vuoksi täsmennän, että tiedän populaation Suomessa arvioidun 150.000 :ksi. Siitä huolimatta: 

"Liito-orava kuuluu Euroopan unionin luontodirektiivin tiukasti suojeltujen lajien IV (a) -listalle, jonne luetteloitujen lajien lisääntymis- ja levähdyspaikkojen hävittäminen ja heikentäminen on kielletty. Sen seurauksena liito-oravan asuttamilla paikoilla täytyy suorittaa erityistoimenpiteitä, kun metsää suunnitellaan kaadettavaksi tai maisemaa muuten muutettavaksi.[39] Maa- ja metsätalousministeriön ja ympäristöministeriön asettaman työryhmän vuonna 2004 laatimien ohjeiden mukaan uudistushakkuissa on liito-oravan pesäpuun ympärille jätettävä hakkaamatta vähintään 10–15 metrin alue. Liito-oravalle on myös varmistettava kulkuyhteys puuryhmästä läheisiin metsiin esimerkiksi jättämällä hakkuuaukealle puista riittävän tiheä rivi.[40]

Vanhoista liito-oravan asuttamista metsistä on kiistelty ainakin vuodesta 1980.

Liito-oravatutkija Ilpo K. Hanskin mukaan liito-oravia ei suojella Suomessa riittävästi. Hänen mukaansa metsätaloudessa liito-oravalle nykyisin jätettävä muutaman aarin elinalue pitäisi laajentaa vähintään hehtaariin."

 

Lähde: Wikipedia.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.