Lohdullinen puoli: ei sentään finanssikriisi

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Pankkipaniikkia ei ole, eikä tule

Ei tällaista kukaan olisi halunnut kokea. Käytännössä koko maailma on uponnut sotatilaan, kun vasta muutama viikko sitten Aasian ulkopuolella rekisteröitiin ensimmäiset tartunnat. Länsimaissakin kuolonuhreja on jo tuhansia.

Sen verran heti markkinoista, että vastoin uutisvirran maalaamaa kuvaa pörssien pudotus on pysähtynyt viimeisen viikon aikana. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

Jokainen talouskriisi on omanlaisensa. Mutta kaikista löytyy myös yhtäläisyyksiä. Vaikka koronakriisille ja sen polkaisemalle poikkeustilalle ei ole vastaavaa ennakkotapausta, muistuttaa kriisi eräin osin finanssikriisiä 2008-2009.

Merkittäviä erojakin toki on myös taloudellisesti. Silti finanssikriisi käy epäilemättä parhaasta kartasta, kun hahmottaa koronakriisin tulevaisuutta nimenomaan talouden kannalta.

Finanssikriisin lääkkeet 

Tukipaketteja on koottu odotetusti hurjaa tahtia. Ne ovat jo mittavampia kuin finanssikriisissä.

Yhdysvallat sai kasaan tuhannen miljardin kokonaisuuden, johon kuuluu muun muassa rahan jakaminen suoraan kotitalouksille vähintään tuhannen dollarin kertaeränä. Samaa keinoa on käytetty vain 1930-luvulla ja finanssikriisissä.

Euroopan keskuspankin hätäpaketti on kooltaan 750 miljardia tässä kohtaa. Se sisältää finanssikriisiä suuremman arvopapereiden osto-ohjelman ja budjettisääntöjen sivuuttamisen valtioiden hätärahoituksen ehtona.

Hallitukset elvyttävät myös jättimäisesti. Samoilla lääkkeillä talttui finanssikriisikin.

Epidemia on tietysti toinen hoidettava. Se on politiikan ja terveydenhuollon varassa. Mutta taloudellisesti taudit eivät niin suuresti lopulta eroa toisistaan.

Pörsseissä sukellus taittuu jo

Näin alkavat suhtautua markkinatkin. Pörsseissä sukellus on laantunut jo viikon, vaikka uutisvirran maalaamaa kuva on aivan toinen. Heilunta on edelleen voimakasta, mutta huomattavasti hillitympää kuin pari viikkoa sitten.

SP500 on jurrannut todellisuudessa jo viikon 2400 pisteen nurkilla. Euroopan tärkein indeksi Eurostoxx50 on samoin hyvin lähellä viikon takaista tasoaan. Tämä pätee jokseenkin kaikkiin pörsseihin, jopa epidemiasta nyt rankimmin kärsiviin Italiaan ja Espanjaan.

Tästä ei sinänsä voi tehdä automaattisia johtopäätöksiä mihinkään varsinkaan pitkällä tähtäimellä. Mutta tässä kohtaa paniikki ainakin hellittää – vaikka se ei kelpaa uutiseksi.

Laskumarkkina tuskin on vielä ohi, mutta pohjakaan ei välttämättä kaukana enää ole. Ei se ollut 2008 loppusyksylläkään, kun Lehman Brothersin konkurssin sukellus taittui. Ja näin nimenomaan määrällisesti. 

Tilanne oli itse asiassa monella tavalla hyvin samanlainen, joskin eri syystä. Sen indikaattoriarvon näemme varmuudella tietysti vasta tuonnempana.

Vaikea sanoa, kumpi tilanteista on taloudellisesti vakavampi, mutta yksi asia on jokseenkin varma: finanssikriisiä ei ole, eikä tule. Ja se on talouskriiseistä vaikeimmin hoidettavia.

Libor koko ajan kellarissa

Finanssikriisissä kuten nyt tukipaketteihin kuului tuhansien miljardien arvopaperien osto-ohjelmia ja pankkien hätärahoitusta. Rahoitusjärjestelmän kohtalo oli aivan auki. Siitä ei ole nyt merkkiäkään.

Luottotappioita on varmasti tulossa, mutta ne voivat jäädä pelättyä paljon pienemmiksi, jos epidemia saadaan kuriin samaa vauhtia kuin Kiinassa. Ja akuuttia hätää hoitavat juuri tukipaketit.

Rahoittajien kaatumista ei nyt kukaan pelkää toisin kuin 2008. Pankkien välistä luototuksen hintaa kuvaava libor-korko lähestyy nollaa. Se ei ole reagoinut epidemiaan. 

Libor on tärkeä indikaattori. Mitä korkeammalle se nousee, sen kalliimpaa on pankkien keskinäinen rahavirta. Ja se rassaa myös heidän asiakkaitaan. 

Samanlainen indikaattori on kaikille tuttu, kuluttajalainojen viitekorkona käytetty euribor. Lehman-paniikissa 12 kuukauden euribor kiskaisi hurjaan viiteen prosenttiin eli rahasta tuli todella kallista kaikille.

Eli osakkeiden sukelluksesta huolimatta rahamarkkinoilla ei luottamuspulaa ole. Jos historiaan voi murustakaan luottaa, sitä ei synnykään.

Se on jo itsessään selkeä valoisa puoli finanssikriisiin verrattuna. Rahoitus toimii, ja hätätoimien ansiosta asiakkaiden maksukyvyttömyysongelmia hoidetaan parhaan mukaan.

Pankitkin ovat tulleet jo asiakkaitaan vastaan. Ja raha on halpaa heti kättelyssä. Tältä osin tilanne voisi olla paljon pahempi. 

Valtioiden velka-aste raju kasvu on tukitoimien seuraus kuten finanssikriisissäkin. Mutta se on nyt murheista vähäisin.

Artikkeli on kooste sijoittajasivusto Pörssihaukan materiaalista:

https://porssihaukka.fi/

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.