Liian kapea-alaiset pätevyysvaatimukset vahingoittavat yhteiskuntaa

Käyttäjän Kai Nyman kuva

On pulaa koulutetusta työvoimasta. Olisiko koulutusmäärärahojen lisääminen hyvää lääkettä? Pääsääntöisesti ei. Koulutusmäärärahojen lisääminen ei luultavasti paranna ongelmaa.

Näyttäisi siltä, että koulutusjärjestelmässämme on toisenlainen puute. Pätevyysvaatimuksia ja ammattinimikkeitä määrittelevät yleensä kouluttajat. Heidän intresseissään on, että koulutusvaatimukset monimutkaistuvat ja ammattinimikkeitä tulee enemmän. Ja kuta enemmän kouluttajille työntää rahaa, sen kapea-alaisempia tulee ammattivaatimuksista.

Kaikkein pahimmin yhteiskuntaa vahingoittavat liian kapea-alaisiksi määrtellyt pätevyydet. Turhat spesifisyydet tekevät työvoiman liikkumisesta ammattinimikkeiden välillä vaikeaa ja työlästä. Moni joutuu miettimään uuden ammattipätevyyden opettelua. Vaadittavat noin neljän vuoden lisäopinnot voivat kuitenkin koitua ylivoimaiseksi kynnykseksi.

Kapea-alaisia ammattipätevyyksiä on paljon

Paljonko meillä on ammattinimikkeitä? Tätä on vaikea selvittää. Ammattipätevyysvaatimukset on ripoteltu satoihin lakeihin ja viranomaismääräyksiin. Ja ammattien sisällä on vielä erilaisia velvoittavia lisäpätevyysvaatimuksia. Jonkinlaisen käsityksen saa valtion "Virka ja ammattinimikekoodistosta", jossa valtiolla on noin 6000 erilaista ammattinimikettä. Näistä kaikki eivät sisällä omaa spesifistä koulutusvaatimusta, mutta suuressa osassa näitä vaatimuksia kyllä on. Toinen hyvä tietolähde on TE-palveluiden ylläpitämä ammattinetti.fi. Siellä on tuhansittain erilaisia ammatteja ja niihin liittyviä pätevyysvaatimuksia. Sosiaali ja terveysalan ammattipätevyyksien kirjosta ja pätevyyden omaavista henkilöistä pitää huolta valvira.  Rakennus, LVI- ja kiinteistöalan henkilöstöpätevyyksistä ja vaatimuksista pitää huolta Fise Oy.

Koulutusajat ovat usein kohtuullisia

Voisi ajatella että koulutusjärjestelmämme johtaa yhä piteneviin kolutusaikoihin. Näin ei näyttäisi olevan. Koulutusajat ovat pysyneet tilastokeskuksen mukaan kohtuullisina. Ammattikoulusta valmistuu noin neljässä vuodessa ja korkeakoulusta noin viidessä ja puolessa vuodessa.

Ammattikoulutus (ja osin ammattikorkea) on selvästi vuoden pari liian pitkä. Useimmissa ammateissa vähempikin riittäisi ja työkokemus olisi parempi opettaja. Mutta järjestelmä ei kuitenkaan ole kovin pahasti vääristynyt. Koulutuksen ongelmat eivät kulminoidu niinkään koulutusaikoihin vaan nimenomaan liian spesifisiin ammattivaatimuksiin.

Ammattikoulutuksen kohtuutonta pituutta selittää se, että työnantajien on vaikea maksaa vähemmän kokeneelle työntekijälle erilaista palkkaa. Mutta jos ei ole ammattipätevyyttä niin täyttä palkkaa ei tarvitse maksaa. Tämä voi olla syy siihen miksi työnantaja- ja työntekijäjärjestöt rakastavat pitkiä koulutusaikoja. Pysyy järjestys ja roti palkkauksessa. Ei synny tarvetta poikkeaviin henkilökohtaisiin palkkatasoihin.

Kuvan lähde: wikimedia / critical nursing

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.