Kulutuskulttuurin kiihtyminen huolestuttaa, mitä voimme tehdä?

Käyttäjän Pekka Salonen kuva

Länsimaiset kulutustottumukset voivat tarkoittaa yhdelle yhtä ja toiselle toista, mutta tässä kirjoituksessani käsittelen kriittisesti kulutuskulttuurin kiihtymistä sekä sen seurauksia ympäristölle ja yhteiskunnalle. Esitän myös näkemyksiäni siitä, mitä voimme tehdä muuttaaksemme nykyisiä kulutustottumuksiamme. 

Ylikulutus on vaaraksi ympäristölle

Vuosi lähenee loppuaan ja loppuvuoden kulutussesonki on aluillaan, kun kulman takana odottavat isänpäivä, Black Friday ja joululahjat. Ylikulutuksen näkökulmasta olemme kuitenkin jo pitkällä tulevaisuudessa, nimittäin suomalaisten osalta laskennallinen ylikulutuspäivä saavutettiin jo huhtikuun 5. päivänä. Globaali ylikulutuspäiväkin ehdittiin elää heinäkuun lopussa – jälleen ennätyksellisen aikaisessa vaiheessa vuotta. WWF:n mukaan suomalaisten kohdalla ylikulutuksen merkittävimmät syyt ovat energian- ja ruoantuotanto sekä liikenne. Jos kaikki maailman kansat kuluttaisivat yhtä paljon kuin suomalaiset, tarvitsisimme 3,8 maapalloa. 

Ylikulutuksen vaikutukset näkyvät niin meillä kuin maailmallakin. Suomessa vaikutuksia ovat WWF:n mukaan muun muassa metsäluonnon köyhtyminen, kalakantojen uhanalaistuminen sekä luontotyyppien katoaminen. Suuri osa ylikulutuksen haitoista esiintyy kuitenkin muualla maailmassa, mikä tekee asian konkretisoimisen vaikeaksi. Uskallan väittää, että kun suomalainen ostaa esimerkiksi kosmetiikkaa, ei hän juurikaan tule ajatelleeksi vaikkapa saippuoissa käytettävän palmuöljyn viljelyn sademetsille aiheuttamia haittoja. Ja jos pohtiikin, sademetsien katoamisen haitat ovat edelleen abstrakteja pohjoisella pallonpuoliskolla elävän näkökulmasta. Koska kulutuksen haittapuolet eivät näy paikallisesti, emme osaa välttämättä ajatella seurauksia, joita kuluttajavalinnoillamme on. 

Taustalla kulutustottumusten muuttuminen

Länsimaiset kulutustottumukset ovat muuttuneet viimeisten vuosien aikana monista eri syistä. Käsittelen seuraavaksi mielestäni merkittäviä muutoksen taustalla vaikuttavia syitä, joita kuitenkin on mainittujen lisäksi hyvin monia. Palkkojen kehitys on ollut nousujohteista ja työttömyys on laskenut, mikä on vahvistanut ostovoiman kehitystä. Siinä missä meillä on aiempaa enemmän rahaa käytössämme, olemme myös työnteon tehostumisen myötä vapaampia käyttämään enemmän aikaa muuhun kuin työntekoon. 

Kuluttamisesta on tullut helpompaa, sillä verkkokaupan yleistyminen säästää meiltä aikaa ja vaivaa – tavaroita kuljetetaan jopa maapallon toiselta puolelta “toimituskuluitta” kuluttajan kotiovelle. Siinä missä ruokaostokset on perinteisesti tehty kivijalkakaupoista, voi ruokaakin tilata nyt netistä jopa kestotilauksella suoraan kotiin. Arki helpottuu varmasti, mutta kuinka moni pysähtyy miettimään, tarvitaanko kotona kaikkea netistä klikkailtua samaan tapaan kuin fyysisillä kaupan hyllyillä? Verkkokaupan suosion kasvu vaikuttaa väistämättä kulutustottumuksiimme ja ostamisen kulttuurin yleistymiseen. Tavaroita lähetetään edestakaisin, sillä niillä on ilmainen toimitus ja palautusoikeus – mutta ajatteleeko kukaan todella tämän tavararallin ympäristövaikutuksia? 

Toisaalta myös rahoitusratkaisujen monipuolistuminen ruokkii kulutuskulttuurin kiihtymistä ja mahdollistaa yhä useammalle suurtenkin hankintojen tekemisen, vaikka säästössä ei olisi rahaa tai luonteessa kärsivällisyyttä säästämiseen. Kenellekään uutisia seuranneelle ei liene yllätys kuulla monen meistä ajattelevan, että luottokortti tai pikavippi rahoitusmuotona on kätevä vaihtoehto säästämiselle. Miksi odottaa ja säästää, kun hankinnan voi tehdä nyt ja maksaa myöhemmin pois?

Yksi oleellinen muutos viime vuosien aikana liittyy mielestäni myös sosiaalisen median suosion kasvuun, sillä se on muokannut merkittävästi mainontaa ja markkinointia sekä suhtautumistamme vaihtuviin trendeihin. Mainonta on yhä useammin sidottu osaksi tietoisenkin elämäntavan esittelyä – olipa kyse matkailusta tai maitotuotteista. Uskon tämän markkinoinnin ja mainontaan liittyvän muutoksen vaikuttavan niin nuoriin kuin aikuisiinkin, sillä suurin osa meistä on aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä. 

Mitä voimme tehdä toisin? 

Vaikka kulutustahtimme on jo nyt kiihkeä, sen ennustetaan vuoteen 2060 mennessä jopa kaksinkertaistuvan nykyisestä. Valtioneuvoston mukaan raaka-aineiden käyttö maailmanlaajuisesti pyörii 80 miljardissa tonnissa per vuosi, mutta vain yhdeksän prosenttia saadaan käyttöön uudelleen, mikä on aivan liian vähän, sen ymmärtänee jokainen. Näin ollen meidän on tehtävä panostuksia kiertotalouteen ja hyödynnettävä modernia teknologiaa saadaksemme hyödynnettyä käytettäviä luonnonvaroja entistä tehokkaammin. Kiertotaloudella voidaan paitsi vähentää luonnonvarojen liikakulutusta myös pidentää tuotteiden käyttöikää. Kertakäyttökulutus ei ole taloudellisestikaan hyödyllistä, vaan voisimme säästää rahaa ja esimerkiksi sijoittaa sitä tulevaisuuden varalle, jos panostaisimme tuotteiden käyttöiän pidentämiseen. 

Monen vuoden kokemus opettajana on antanut minulle perspektiiviä ja luottoa siihen, että lapsissa ja nuorissa on tulevaisuutemme. Vanhakin koira voi kuitenkin oppia uusia temppuja – tai ainakin siirtää omia taitojaan pesueelleen. Siinä missä monet ilmastonmuutosta epäilevät löytävät ilkkumisen varaa nuorten ilmastolakkoja kohtaan, itse pidän nykyajan ilmastonuoria äärimmäisen rohkeina. Tietoisuuden lisääminen niin koulutuksen kuin mediankin kautta on tärkeää. Kuten jo kirjoitukseni alussa toin esiin, ei ylikulutuksen haittoja ole helppo havaita, koska ne eivät tule lähellemme. Toivon kuitenkin keskustelun kautta tietoisuuden lisäämistä ylikulutuksen seurauksista niin yksilöiden, yhteiskunnan kuin koko yhteiskunnankin tasolla. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.