Kuinka markkinatrendit toimivat Osa 2: Keskipitkät trendit

Markkinat liikkuvat erimittaisina trendeinä, joista jokaisella on sijoittajan kannalta oma merkityksensä, riippuen tietysti osin itse kunkin sijoitusstrategiasta. Pitkäaikaiselle sijoittajalle ja harvoin salkun sisältöä muuttavalle tärkein on pitkä trendi, mutta sen nimensä mukaisesti pitkästä kestosta – vuodesta kolmeen – johtuen sitä hyödyntävältä vaaditaan suurta kärsivällisyyttä. Pitkät trendit ovat usein myös vaikeimmin luettavia hyvällekin analyytikolle.

Keskipitkä trendi on ehkä tärkein hiukan aktiivisempaa kauppaa käyvälle. Keskipitkä eli kp-trendi kestää kolmesta kahteentoista viikkoon. Sitä pidemmät tai lyhyemmät kp-trendit ovat harvinaisia, joskaan eivät aivan mahdottomia. Keskipitkä trendi koostuu muutamista ylös ja alas liikkuvista lyhyistä trendeistä, jotka kestävät viikosta kolmeen. Pitkät trendit taas koostuvat useammista kp-trendeistä, jotka samalla tavalla liikkuvat ylös ja alas.

Kp-trendit erottuvat joskus hyvin selkeästi paljaalla silmälläkin kurssikäyrästä. Se on oikeastaan tyypillistä normaaleille markkinaoloille, joissa heilunta on reipasta. Rauhallisemmillakin markkinoilla kp-trendit toimivat, mutta niiden havaitsemin ilman teknisiä työkaluja ja kokemusta on vaikeaa tai mahdotonta.

Kurssit saattavat pitkässä trendissä jauhaa useita viikkoja paikallaan, jolloin kyse on teknisessä mielessä laskevasta tai nousevasta kp-trendistä. Tämän tunnistaminen ja ymmärtäminen on sikäli tärkeää, että sen perusteella voi arvioida seuraavan kp-trendin voimaa ja tietysti suuntaa. Jos tätä ei ymmärrä ja havainnoi, voi tehdä vakavan virhearvion pitkän trendin suunnasta.

Erityisen vahvasti sen merkitys näkyy ja tuntuu laskevassa pitkässä trendissä eli laskumarkkinassa, kun kp-trendi ylös katkaisee voimakkaan kurssipudotuksen eli kurssit kiskaisevat ylös, joskus hyvinkin reippaasti. Tässä vaiheessa herkästi olettaa pitkän trendin taittuneen eli laskumarkkinan päättyneen, tai kyseessä olevan nousumarkkinan vain hetkeksi taittaneen korjausliikkeen.

Tähän virheeseen törmää erityisen usein pitkän nousumarkkinan loputtua – kun monet eivät vielä käsitä sen loppuneen. Tästä on läjäpäin tuoreita esimerkkejä esimerkiksi lokakuun sukelluksen yhteydessä, ja vieläkin.

Metaforisesti voi kuvailla laskun vain vetäneen happea jatkaakseen usein entistä reippaammin alas seuraavassa kp-trendissä. Useimmille se tulee yllätyksenä.

Keskipitkät trendit ovat siltä osin tunnettuja, että niistä puhutaan nousumarkkinoiden aikana korjausliikkeinä: kun markkinat kiskaisevat reippaammin alas jatkaakseen joidenkin viikkojen jälkeen ylös. Termissä ei ole sinänsä vikaa, ja se antaa aivan hyvän kuvan keskipitkän trendin luonteesta.

Keskipitkät trendit ovat heikoimmin tunnettuja laskumarkkinoissa, koska laskevat pitkät trendit paljastuvat laskumarkkinoiksi monille arvioitsijoille liian myöhään. Kun he älyävät tulkita markkinan laskevaksi, on se jo yleensä loppupäässään. Kovin montaa kp-trendiä ei laskumarkkinaan yleensä mahdu, joten useimmat analyytikot eivät niitä ehdi hahmottaa, eivätkä koskaan opi ymmärtämään niiden luonnetta.

Kp-trendit saattavat olla rajoiltaan epämääräisiä, ja niiden erottaminen lyhyistä trendeistä onkin joskus hankalaa jälkikäteenkin. Kyllä ne teknisestä datasta useimmiten kuitenkin erottuvat, parhaiten tietyn aikaikkunan teknisistä indikaattoreista, yleensä viikkoindikaattoreista. Joskus kp-trendit ja yleensä trendit ovat hyvin helposti havaittavia.

Esimerkiksi Euroopan pörssien suurten yhtiöiden STOXX50-indeksistä kp-trendit (kuten muutkin trendit) erottuvat varsin selvästi edellisessä laskumarkkinassa, joka alkoi keväällä 2015 ja päättyi vajaa vuosi myöhemmin helmikuussa 2016. Kurssikehitys ja tekniset indikaattorit ovat sinänsä varsin samanlaiset ajoituksia myöten muissakin indekseissä, vaikkapa omassa OMX:ssa tai USA:n suurimmassa indeksissä Russell 3000:ssa, mutta kaikissa ne eivät välttämättä eroty yhtä vaivatta.

https://www.tradingview.com/symbols/FX-EUSTX50/

Laskumarkkinan ensimmäinen kp-trendi kesti huhtikuun alusta heinäkuun alkuun eli noin kaksitoista viikkoa. Sen kauemmin kp-trendi siis harvoin kestää.

Ensimmäisessä kp-trendissä indeksi putosi yli 3800 pisteestä noin 3300 pisteeseen, reilusti yli kymmenen prosenttia. Kp-trendi sisälsi kolme lyhyttä trendiä (jotka käsittelen tuonnempana) alas ja kaksi ylös – hyvin tavallinen kp-trendin koostumus.

Seuraavaksi oli tietenkin vuorossa kp-trendi ylös. Se kesti teknisessä mielessä elokuun alkupäiville. Huipussaan se kävi 3700 pisteessä eli nousua kertyi yli puolet edellisen kp-trendin pudotuksesta. Tässä vaiheessa moni olettikin kyseessä olleen pitkän nousevan trendin korjausliikkeen ja kurssien jatkavan uusille huipuille.

Kp-trendi kuitenkin luonteenomaisesti kesti vain mittansa: indeksi kääntyi taas alas käyden alle 3000 pisteessä eli pudosta kertyi jo yli 20 prosenttia edellisestä välihuipusta – jolloin laskumarkkina sinetöityi. Toinen laskeva kp-trendi vei noin kahdeksan viikkoa, mikä on varsin tavallinen kp-trendin ajallinen mitta, mutta pudotus oli ensimmäistä suurempi – tavallista sekin, tai jopa arkkityyppistä laskumarkkinassa.

Laskeva kp-trendi taittui lokakuun alussa ja suuntasi ylös aina marraskuun loppuun. Nousu ylsi jälleen korkealle, yli 3500 pisteeseen. Nyt laskumarkkina oli tietysti jo tunnistettu johtuen edellisten putoavien kp-trendien syvyydestä, mutta tämän reippaan nousevan kp-trendin ansiosta monet olettivat sen jo jääneen taakse. Kaukana laskumarkkinan alkupisteestähän tuolloin ei käytykään, eroa oli vain kymmenen prosenttia huhtikuun huippuun, ja aikaa kulunut puoli vuotta.

Laskeva pitkä trendi eli laskumarkkina ei kuitenkaan ollut ohi. Seuraava kp-trendi alas sen osoitti karulla tavalla. Se alkoi siis marraskuun alussa ja jatkui lähes helmikuun puoliväliin. Pohjat tulivat vastaan alle 2700 pisteessä (ja tuon pohjan arvioin siis Piksussa oikein muutaman tunnin tarkkuudella). Ja tuolloin tunnelmat olivat jo tavallista laskumarkkinan pohjan paniikkitasoa sijoittajien keskuudessa.

Yli kolme kuukautta kestänyt kp-trendi oli laskumarkkinan kolmas ja rajuin, joskaan ei merkittävästi enää rajumpi kuin toinen. Se koostui viidestä lyhyestä trendistä, joista kolme alas ja kaksi ylös – erittäin tyypillinen koostumus voimakkaalle kp-trendille, jotka ovat ominaisia laskumarkkinoiden lopussa.

Laskumarkkina eli pitkä laskeva trendi koostui myös viidestä kp-trendistä: kolme alas, kaksi ylös. Viisi kp-trendiä on arkkityyppinen laskumarkkinan koostumus. Kyseinen indeksi tosin kävi vielä testaamassa pohjansa kesällä tehtyään yhden kp-trendin ylös ja toisen alas. Useimmissa pörsseissä laskumarkkina kääntyi vahvaksi nousuksi jo helmikuussa. Esimerkiksi SP500 oli kesällä jo noussut yli 20 prosenttia pohjastaan. Sen loivaksi jäänyt laskumarkkina sisälsi viisi kp-trendiä.

Reippaissa nousevissakin pitkissä trendeissä on yleensä selvät kp-trendinsä, mutta ne erottuvat joskus vain teknisin välinein. Vaikka juuri SP500:n äkkipäätä yhtäjaksoiselta vaikuttava kahden vuoden nousutrendi po. pohjasta helmikuusta 2016 tammikuun loppuun 2018 koostui yhdeksästä kp-trendistä, joista viisi ylös ja neljä alas.

https://www.tradingview.com/symbols/SPX/

Koska nousu oli historiallisen vähävolatiilinen eli heilunta oli olematonta, laskevat kp-trendit erottuvat hyvin vähäisinä pudotuksina tai indeksin paikallaan jauhamisena. Nousevat kp-trendit taas erottuvat reippaina kiskaisuina ylös.

Pitkän trendin lopussa kp-trendit erottuvat jo selvästi. Tammikuun lopusta alkanut rajusti laskeva kp-trendi kesti huhtikuun alkuun, ja aikaa kului maksimit kolme kuukautta. Siitä alkanut kp-trendi ylös kesti kesäkuun alkuun, josta alkanut kp-trendi alas kesti vain kuukauden. Heinäkuusta alkanut kp-trendi ylös taittui syyskuun lopussa eli kesti kolme kuukautta.

Syyskuun alusta lähtenyt raju kp-trendi alas kesti vain noin kuukauden, sillä se taittui teknisessä mielessä nousevaksi kp-trendiksi ylös aika äsken, marraskuun taitteessa. Pudotus oli kuitenkin varsin reipas, kuten hyvin muistamme.

Ja nyt, tulkintani mukaan, kp-trendi ylös on taittunut viime viikolla jo kp-trendiksi alas. Jos tulkintani on oikea, alas tullaan vielä useampi viikko muutaman lyhyen trendin jaksottaessa menoa. Tämä jää nähtäväksi.

Näin kp-trendit kuitenkin toimivat. Ja miksi näin? Täysin kattavaa selitystä lienee mahdoton antaa, mutta syyt ovat varmasti sekä reaalitaloudelliset että psykologiset.

Suhdanteet eivät kulje reaalitaloudellisesti tasaisesti kuin saksalainen juna, vaan taloudessa on aina suhdanteen sisäisiäkin heilahteluja, joihin pörssit reagoivat herkästi. Toisaalta markkinat toimivat aina liioitellen. Kun kurssit lähtevät nousuun tai laskuun, liike muuttuu ennen pitkää itseään ruokkivaksi sijoittajien innostuessa ostamaan tai myymään liian innokkaasti suhteessa fundamentteihin.

Jossain kohtaa tulee vastareaktio, josta puhumme korjausliikkeenä. Liike taittuu ja kääntyy toiseen suuntaan – ja jälleen toimii sama dynamiikka. Markkinasta tulee yliostettu tai ylimyyty, ja taas trendi törmää ennen pitkää korjausliikkeeseen.

Näin markkinat aaltoilevat vuodesta ja vuosikymmenestä toiseen, niin nousu- kuin laskumarkkinoissa. Kaupankäynnin automatisoituminen ei ole dynamiikkaan millään oleellisella tavalla kokemukseni mukaan vaikuttanut, ovathan ohjelmat ihmisten tekemiä.

Kp-trendit ovat trendeistä ajallisesti venyvimpiä, mikä tekee niiden lukemisesta joskus hyvinkin vaikeaa. Kp-trendien ymmärtäminen ja hahmottaminen on kuitenkin oleellista pitkien trendien tulkitsemisessa.

Aktiivista kauppaa himoitsevalla piensijoittajalle kp-trendit ovat myös jokseenkin ainoa mielekäs aikaikkuna, koska niiden sisällä kurssimuutokset ovat jo riittävän suuria kattamaan kaupankäynnin kustannukset, eikä kauppoja tarvitse odotella vuosia kuten pitkien trendien kanssa.

Laskumarkkinassa treidaaminen on kuitenkin varsin vaarallista kp-trendienkin kanssa, vaikka nousut voivat ollakin todella reippaita ja siten houkuttelevia. Näin ei kuitenkaan käy, jos pitkä trendi on voimakkaasti alas. Sen arviointi vaatii todella taitavan teknisen analyytikon. Kokemattomalle se on mielestäni täysin mahdoton tehtävä.

Kommentit

Comment: 

siis nyt oikein, että olemme tällä hetkellä vasta toisessa laskevassa kp-trendissä? Eli tämä lasku loppuisi aikaisintaan joulukuun lopussa ja viimeistään ensi helmikuussa. Sitten mennään about yhden kuukauden ylös/matalalentoa ja viimeinen eli kolmas kp-trendi alas heti sen jälkeen ja sekin kestäisi 1-3kk. Eli tällä logiikalla pohjat olisivat siinä maalis-kesäkuussa ja laskua saattaisi olla vielä luvassa nykytasoilta 10-30%?

Comment: 

USA:ssahan tosiaan laskumarkkina alkoi faktuaalisesti vasta syksyllä, tosin indikaattoreissa se alkoi jo samaan aikaan kuin muualla eli 2018 alussa. Jos katsomme pelkästään kursseja emmekä indikaattoreita niin nyt on tosiaan vasta toinen kp-trendi, jos se nyt tosiaan alkoi viime viikolla kuten tulkitsen. Siltä vahvasti vaikuttaa.

Trendit eivät kuitenkaan ole kaksosia, joten tämän laskumarkkinan mekanismi ei välttämättä ole sama kuin edellisen, mutta tämän aika arkkityyppisen teknisen mallin perusteella olen pohjien ennustanut tulevan keväällä vastaan. Miten kp-trendit sen sisällä liikkuvat, se on todellakin niitä vaikeimmin ennustettavia asioita niiden luonteen takia. Laskumarkkinat itsessään eivät kuitenkaan normaalisti kestä kuin vuoden verran, haarukkaa on toki jonkun verran.

Tästä syystä en sanokaan TA:ta ennustamiseksi, vaikka ennusteitakin jonkinlaisia teen. Markkinoita on aina arvioitava reaaliajassa datan mukaan ja sen muuttuessa. Mutta tuontyyppistä liikettä osapuilleen odotan todellakin tässä vaiheessa. 

Daxissa muuten nuo kp-trendit näkyvät varsin hyvin, joskin ne ovat niin lyhyitä, että erottaminen lyhyistä trendeistä on vähän makuasia. Mutta aika tutulla kaavalla se muuten on kulkenut tässä laskumarkkinassa, joka tyypilliseen tapaan on kiihtynyt loppua kohti - aivan kuten jo vuosi sitten ennustin, että syksyllä paukkuu. Tulevaisuuden ennustaminen on vaikeaa, mutta ei mahdotonta silti.

https://www.tradingview.com/symbols/INDEX-DAX/

Comment: 

edelleen, että myös jenkeissä pohjat tulevat keväällä? Eli tässä mielessä myös siellä olisi vielä jonkin verran laskua tiedossa. (Joskin laskumarkkinaan siellä ei varmaankaan päästä, pl. Nasse.)

Comment: 

Sekä tekninen tulkinta että historiallinen kokemus puoltavat tätä odotusta. Vaikkapa teknoyhtiöiden tulsokehitys ei mitenkään puolla tätä hurjaa kurssirumbaa ylös. Kuten itse hyvänä sijoittajana näet, moni hyvä yhtiö on yhä ylihintainen - vaikkapa Microsoft.

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.