Korko vai osake?

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

No, osake totta kai… Vai?

Aloitan tässä kolumnien kirjoittamisen suomeksi vaihteen vuoksi! En tosin osaa ihan sataprosenttisesti kirjoittaa ilman kielioppivirheitä, mutta ei anneta sen haittaa!

Aiheeseen! Eräs merkittävä ajuri pörssissä on aina ollut korkotilanne. Mitä korkeammat korot sitä kalliimpi velkaraha yrityksille ja sitä enemmän korkokulut syövät tulosta. Näin ainakin, jos yrityksellä on tarpeeksi velkaa. Keskuspankit pyrkivät vaikuttamaan korkotilanteeseen jatkuvasti, joko korottamalla korot jos kasvu ja inflaatio käy ylikierroksilla, tai vastaavasti laskemalla korot mikäli talouskasvu ja inflaatio tyrehtyy.

Finanssikriisin jälkeen (tai ollaanko ehkä edelleen finanssikriisissä?) ollaan laskettu korot ja tehty mittavia tukitoimenpiteitä, jotta maailma ei loppuisi. No tähän asti se on toiminut kiitettävästi. Näin pitkä tukikausi on hyvinkin suurella todennäköisyydellä sumuttanut sijoittajien käsitystä koron todellista merkityksestä sijoitustoiminnassa.

Sijoittajan näkökulmasta korolla on suora merkitys sijoitustuotteiden tuottojen kannalta. Jos korko on kova, on niitä syytä ottaa salkkuun, toisaalta jos korko on matala, on parempi ostaa osakkeita jo osingon takia. Turhankin monen sijoittajan mielikuva tällä hetkellä on se, että korot ovat matalat. Ikään kuin korko olisi sama koko maailmassa. Näin ei tietenkään ole.

Tiesitkö esimerkiksi sen, että Italia ja Espanja saavat selkeästi halvemmalla velkaa kuin vaikkapa talousmahti USA? Näin on, sillä Italian 10 vuotinen korko on vain 2,01 % ja Espanjan peräti 1,44 %. USA:n 10 vuotinen treasury on taas 2,89 %. Näin ollen Espanjan korko on melko tasan puolet USAn korosta! Melko uskomatonta eikö vain?

Tässä voisi jo hätäinen analyytikko uskoa, että Espanjan velkapaperit ovat selkeästi turvallisempia kuin USA:n, mutta näinhän se ei ole. Syy on vain ja ainoastaan keskuspankkien talouden tilanteen näkemyserosta. USAn ja Euroopan taloussyklit eivät ole olleet synkronoituja viimeiset 3-5 vuotta, ja korkopolitiikka on sen mukainen.

Sijoittajan ongelmaksi muodostuu nimenomaan tämä harhakäsitys, että korot ovat joka paikassa matalat, joten osakkeita tulisi edelleen suosia. Tämä voi olla vaarallista ellei perehdy asiaan. Kun tarkastellaan S&P 500 indeksin tämänhetkinen osinkotuotto huomataan, että keskimääräinen osinko on vain 1,76 %. Tällä matalalla tasolla keskimääräinen osinko oli viimeksi 2006-2007! Itse asiassa jopa 2 vuoden US treasury on ollut tukevasti osinkotuoton yläpuolella joulukuusta alkaen, tällä hetkellä tasolla 2,26 %, katso alla oleva kuva joka tosin on pari kuukautta vanha.

Lähde: http://bullmarkets.co/2-year-treasury-yield-crossed-above-the-sp-500s-dividend-yield/ 

Tällä on se merkitys, että korkosijoittamisesta tulee aina vain houkuttelevammaksi. Korkojen noustessa korkosijoittaja häviää toki jonkun verran, mutta aina vain korkeampi korko antaa paremman suojan tätäkin vastaan. Jos käytännössä riskitön lyhyempi 2v korko ylittää jokseenkin riskillisen osinkotuoton pitää osata motivoida kunnolla ihmisiä sijoittamaan osakkeisiin, etenkin jos ero venähtää tarpeeksi.

Ultrakeveän ja löysän rahapolitiikan takia kokonaiskuvassa on syntynyt selkeä vääristymä. Koron pitäisi olla osinkotuoton yläpuolella. Edellisen 30 vuoden aikana korko on yleensä ollut osinkotuoton yläpuolella, mutta aina kun ero en venähtänyt nähdään osakkeilla romahdus, jolloin ero kapenee. Tämänhetkinen tilanne on sikäli uusi, että 2010-luvulla ei ole saatu US koroista käytännössä mitään tuottoja.

Erittäin mielenkiintoisen havainnon saadaan siitä, että viimeisen 30 vuoden aikana tämä korkoeron lakipiste on ollut kapenemaan päin. Kuten alla olevasta graafista selviää, nähdään että 1981 eron piti olla peräti 11%:a. Silloin alkoi myös korkojen supersykli. Ennen IT kuplan puhkeamista vuonna 2000 riitti jo 5,5 %:n ero ja 2007 noin 3%:n. Yhdistämällä näitä lakipisteitä saadaan kuvitteelliseksi korkolakipisteeksi noin 0 %, eli silloin kun 2vuoden korko ja osinkotuotto ovat samanarvoisia.

Lähde: http://bullmarkets.co/2-year-treasury-yield-crossed-above-the-sp-500s-dividend-yield/

Kuvan lähteessä todetaan kuitenkin, ettei nähdä korrelaatiota UST 2y ja osinkotuoton kanssa. Itse en ehkä ole tätä nähtyäni samaa mieltä. Pitää vain lisätä S&P500 osakekäyrä tähän ja minusta siinä on selvä yhteys. Huomionarvoista yllä olevasta käyrästä on eron käytös vuoden 2009 jälkeen. Näin tasaista kyytiä ei ole koskaan ollut.

Koska korkotilanne on selkeästi varteenotettavampi kuin aiemmin USA:n markkinoilla on syytä odottaa niiden houkuttelevan sijoittajia enenevässä määrin. Yleensä tämä on osakkeista pois. Ekonomistit odottavat yleisesti korkohuipun jäävän tässä suhdanteessa selkeästi aiempien alapuolella, joten lähestytään korkosuhdanteen lakipistettä koko ajan.  Merkillepantavaa on viimeisen puolen vuoden aikana tapahtunut ripeä nousu yli kahteen prosenttiin pidemmän tylsän kauden jälkeen.

Jotta ymmärtää osakemarkkinoiden syklit on myös ymmärrettävä korkosyklit. Koska raha hakeutuu aina paikkaan, josta saadaan parhaat tuotot, on osakesijoittajan ehdottomasti seurattava korkosykliä. Osakesijoittajan kannattaa myös seurata osinkotuoton ja US treasuryn eroa tarkasti. Koska suhdanne on siellä meitä edellä, on se todennäköisesti myös loppu ennen kuin se meillä pitäisi olla loppu. Edelleenkin Amerikka määrää tahdin, kuten aiemminkin, joskin Kiinan merkitys on vahvistunut selvästi edellisestä suhdannehuipusta.

Osakemarkkinoiden yskät helmikuussa saattoi olla varoituslaukaus, mutta en menisi tässä vaiheessa siihen, että tästä jonkinnäköinen romahdus alkaisi. Mutta korot alkavat ainakin USA:ssa kiinnostamaan, se on päivänselvää. Ja jostainhan rahat on revittävä…

Svenne Holmström

Kirjoittaja toimii sijoitusvalmentajana. www.holmstromgroup.com

LiiteKoko
Image icon us diff2.jpg107.26 KB
Image icon us diff.jpg169.86 KB

Kommentit

Comment: 

Tuntuu, ettei korkopapereita markkinoida kuten ennen. Muinoin Valtionkonttori ja Kuntarahoitus myivät suoraan kuluttajille korkopapereita. Nykyisin korkojen taakkana on välikädet, joiden pieni palkkioprosentti onkin korkotuotosta laskien suuri siivu. Voisin ehkä ostaakin Suomen velkaa, jos sitä saisi siistinä arvo-osuutena suoraan omalle arvo-osuus tilille

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

Et olisi kovin tyytyväinen tuottoon.... Alle 1% 10 vuodeksi.... Ketä kiinnostaa.... ;-)

https://www.suomenpankki.fi/fi/Tilastot/kuviopankki/korot-ja-valuuttakur...

Comment: 

Osinko-korkokuva on erittäin mielenkiintoinen. Olisikohan kuva erilainen, jos siinä olisi huomioitu osingon lisäksi osakkeen muu tuotto eli investoitu tai muuten yhtiöön jätetty raha. Tämä tuli mieleen, koska takavuosina puhuttiin kovasti investointilamasta ja nyt viimeaikoina taas on puhuttu investointien käynnistymisestä. Osinkojen määrään saattaa lisäksi vaikuttaa erilaiset veromuutokset. Omien osakkeiden ostamisen suosio verrattuna käteisosingon maksuun on yksi tekijä. Omien osakkeiden ostot on ehkä tuossa kuviossa huomioitukin, ehkä.

Käyttäjän Svenne Holmstrom kuva

Comment: 

USAssa tätä on seurattu pidemmän aikaa, ja itse asiassa osingonmaksupolitiikka S&P500 yhtiöissä olikin hyvin vakaalla pohjalla aina 1950-luvulle asti, mutta sen jälkeen osinkotuotto on laskenut dramaattisesti yli ajan. Tänä päivänä osinkotuotto on kolmannes verrattuna 1871-1956 keskitasoon. Samaan hengenvetoon on todettava että S&P500 indeksin paras nousu alkoi myös samoihin aikoihin kun osingot supistettiin. Payout ratio on ollut alenemaan päin ja kokonaiskuvan kannalta sijoittajalle eduksi. Tämä tulee epäsuorasti esille kun tarkastetaan käyrä josta ero selviää, eli kääntöpisteet ovat aina vain ollet tiukemmalla samaan aikaan kun korkotaso on laskenut. Siten sekä osinko että korko tulleet todella alas ajan myötä. Omien ostot näkyy vain siten että osinkotuotto on pienempi muuten ei näy mitenkään tässä käyrässä.

Suomessa investointilama näkyy parempina osinkoina mutta samalla pienimpänä velkaisuusasteina. Ollaan sekä lyhennetty velkaa että jaettu löysät pois. Ikävä juttu kun kilpailu on kansainvälistä, olisi pitänyt investoida ihan kuin ennen finanssikriisiä, mutta pankit ovat olleet melko nirsoja rahahanojensa kanssa, ehkäpä pari viimeistä vuotta lukuunottamatta. 

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.