Kannattaako sijoitusvelka?

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Velka on oikotie, joka vaatii taiteilua

Sijoitusvelka on lähtökohtaisesti hieno mahdollisuus. Se tarjoaa riittävän pääoman jo sijoitusuran alkupuolella. Säästäminen tapahtuu velkaa hoidettaessa, samalla kun aika tekee salkussa työtään sijoittajan hyväksi.

Velka on kuitenkin kaikessa taloudessa kaksipiippuinen elementti: hyvä renki, huono isäntä. Velkavipu voi parantaa sijoittajan kuten yrityksenkin tuottoa merkittävästi, mutta riskejä ei pidä vähätellä.

Velattomalla ja joutavalla rahalla voi sijoittamiseen suhtautua kohtalaisen huolettomasti riittävällä kärsivällisyydellä. Vastoinkäymiset ovat hyvässä salkussa tilapäisiä, joten niihin auttaa aika.

Periaatteessa tilanne on sama velkarahallakin, mutta se asettaa silti paljon kovemmat vaatimukset. Velkasijoittaja ei saa olla liian optimisti, vaikka se yleensä ottaen on oikea asenne sijoittajalle.

Jos velanhoito käy ylivoimaiseksi, noutaja tulee. Riski nousee pahimmaksi talouskriiseissä, joita on ennen pitkää aina edessä.

Suunnittele huolella

On mietittävä tarkkaan, kuinka suoriutuu lyhennyksistä ja koroista hankalanakin aikana, vaikkapa työttömyyden iskiessä. Tuollainen rako tulee usein vastaan juuri silloin, kun osakkeet matelevat pohjahinnassa ja epävarmuuden luoma hermopaine kasvaa joka suunnasta korkeaksi.

Koronakriisi on tyypillinen tilanne. Jos silloin joutuu myymään omistuksia, niin aika on usein mahdollisimman huono. Pakkokauppaan ei pitäisi koskaan joutua.

Väärin mitoitettu velka voi siihen ajaa. Siksi se vaatii tarkan suunnittelun vähänkään merkittävimmillä summilla.

Jo velan sopiva määrä riippuu monesta tekijästä. Mikä on oman tulotason määrä ja ennustettavuus, lyhennysten aikataulu, korkomenojen heilunta, omien kulujen määrä ja muutosperspektiivi.

Kaikki tekijät vaihtelevat yksilökohtaisesti, eikä niitä kukaan muu voi ratkaista kuin sijoittaja itse. Siksi velkasijoittaminen on vaativaa.

Kestävätkö hermosi?

Tiukka lyhennystahti suhteessa omaan maksukykyyn kiristää hermoja. On luovuttava monesta asiasta tulevien ilojen vuoksi. Se kysyy suurta malttia, kuten sijoittaminen yleensäkin.

Velkasijoittamisessa vaatimus korostuu. Psyykkeen on kestettävä muutamien vuosien välein toistuvat laskumarkkinat, jolloin salkun arvo sulaa velkojen edelleen nakuttaessa.

Kokematon sijoittaja lyö silloin helposti hanskat tiskiin. Tilannetta on ajateltava etukäteen, koska se tulee varmasti vastaan.

Tiukat lyhennykset myös lisäävät riskiä. Tulotason pettäminen luultavasti johtaa osakkeiden pakkomyynteihin.

Lyhennysvapaiden mahdollisuus kannattaa varmistaa etukäteen. Ja toivoa, että pankki pitää siitä kiinni.

Puntaroi korkomenot huolella

Korkomenojen kattaminen on lähtökohtaisesti sijoittamisen helpoin osa, jos lainaa saa riittävän edullisesti – muutenhan se kannattaa unohtaakin. Hyvät osinkopaperit nakuttavat käteistuottoa helposti korkojen verran ja ylikin matalien korkojen aikana.

Nyt korot ovat kellarissa, eivätkä ne sieltä hyvin todennäköisesti nouse vuosiin; aihetta olen perannut artikkelissa Inflaatio, deflaatio? Sen puoleen aika suosii velkasijoittamista, kuten se on tehnyt jo kauan.

Mutta on varauduttava korkojen muutokseenkin. Pitkään sijoitusaikaan mahtuu yleensä monenlaista korkotasoa, vaikka matalat korot ovatkin luultavasti tulleet jäädäkseen.

Velan marginaali on vielä oma lukunsa. Sekään ei saa olla korkea, muuten se syö tuottoa ja vähentää omaa sitoutumisvalmiutta velkasijoittamiseen.

Kriisit rassaavat jopa osinkoja

Osakkeiden pitkän aikavälin tuottoja, jotka ovat luokkaa seitsemän prosenttia vuodessa, ei saa tuijottaa liikaa sijoitusvelkaa suunnitellessaan. Hyvä salkku tuottaa toki keskimääräistä enemmänkin, mutta etenkin osakekurssien kehitys on kaukana mekaanisesta vuositahdista.

Kriisit pätkivät sitä pahastikin, yleensä iskien puskista koronan tapaan. Montuista kiivetään, mutta pahimmassa tapauksessa se vaatii useamman vuoden.

Osingoilla voi hoitaa vaivatta korot normaaleissa oloissa sitä varten rakennetulla salkulla. Mutta syvissä kriiseissä osingotkin vaarantuvat, kuten korona todisti.

Eivät kaikilla yhtiöillä, mutta osalla kuitenkin – jopa vahvan osinkohistorian omaavilla. Sekin mahdollisuus on otettava huomioon.

Aika suosii nuoria

Kriisit ja laskumarkkinat haihtuvat, mutta harvoin hetkessä. Velkasijoittaja voi tuplata Pörssihaukan suosituksen osakesijoittamisen minimisijoitusajalle, joka on viisi vuotta.

Varaa aikaa mahdollisimman paljon. Sen kuluessa velan ja sijoitusomaisuuden suhde eli tase paranee. Se helpottaa niin henkistä kuin taloudellista painetta.

Mutta se ei tapahdu hetkessä. Ja pörssiromahdukset nakertavat taas tasetta ja hermoja.

Aikatarpeen vuoksi velkasijoittaminen sopiikin parhaiten nuorille. Vuosikymmenien mitassa sijoitusten tuotto kasvaa niin paljon, että sillä on suuri merkitys. Aina taloudelliseen riippumattomuuteen asti.

Arvioi tilanteesi rehellisesti

Nuorten ongelma on elämäntilanteiden heittely yleensä vauhdikkaasti. Esimerkiksi perheen kasvu lisää huomattavasti menoja.

Jaksatko hoitaa sijoituslainaa, kun isompi asunto ja lasten menot nielevät rahaa? Jos et, saatat joutua lunastamaan sijoituksia pahassa raossa. Isot uhraukset valuvat hukkaan.

Mitä epävarmempi on oma tulevaisuus, sitä hankalammin velkasijoittaminen siihen istuu. Omaa elämäntilannetta on kyettävä arvioimaan rehellisesti ja ikäviin vaihtoehtoihin varautuen.

Se ei ole nuoruuden vahvoja puolia. Liiallinen itsevarmuus voi kostautua.

Varttuneella omat reunaehtonsa

Iäkkäämmille velkasijoittaminen sopii kokemukseni mukaan tältä osin paremmin. Kokemus kasvattaa realismia ja varovaisuutta.

Mutta vuodet tuovat myös omia riskejä, kuten työelämästä syrjäytymisen. Viidenkympin täytyttyä se kasvaa suureksi ja vaikeasti hoidettavaksi.

Elämän rajallisuus on toinen rajoite. Varttuneen tulojen vakaus ja alhaiset menot suosivat velanottoa, mutta urakan hedelmistä pitäisi ehtiä nauttiakin.

Riittääkö oma aika ja terveys vuosien velkasijoittamiseen? Liiallinen optimismi on vaarallista siinäkin.

Juttu on ensimmäinen osa sijoittajasivusto Pörssihaukan kolmeosaisesta, vapaasti luettavasta artikkelista:

https://porssihaukka.fi/

Kommentit

Käyttäjän Tapio Haavisto 2 kuva

Comment: 

Kannattaako sijoitusvelka?

”Kokenut kaiken tietää, ja vaivainen kaiken kokee”  on tunnettu hokema ja lyhyesti olen nyt kolme kertaa asiaa kokeillut. Ensimmäinen meni täysin pommiin, kun ajoitus oli huonoin mahdollinen eli aloitus teknokuplan puhjetessa vuonna 2000?

Toinen kerta menikin sitten jo rutiinilla, kun aloitin vuonna 2014 ja sitä oli 5 vuotta. Molemmat kerrat olivat pankkilainaa, korko oli viimeksi noin 2,5 % eräästä liikepankista. Pääsin voitolle, koska osasin valita kohteet järkevästi, eli olin selvästi fiksumpi silloin kuin eka kerralla, eli oppirahat oli jo maksettu!

Nyt sijoitan päivittäin velaksi ja korkoni on vain 1 % vuodessa ja saan itse valita päivät milloin pidän velkaa, milloin ei. Se on pienen koron ohella iso etu, sillä jos markkinat alkavat tippua, poistan velan heti! Markkinoiden noustessa taas ”vivutan” tuottoja yleensä yli 10 – 15 % .

Olennaista on ehkä sellainen tieto, että eräs maailman tunnetuimmista sijoittajista Warren Buffet teki jatkuvasti kymmeniä vuosia yli 20 %:n vuosituottoja, kun käytti hyväkseen myös velaksi sijoittamista. Eräs maininta oli sellainen, että hänen vuosituotoistaan 8 %:n osuus oli velkavivun ansiota.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

Ja se vaatii kokemusta, itselläni hyvin samat historiat tässä suhteessa.

Comment: 

"Riittääkö oma aika ja terveys vuosien velkasijoittamiseen? Liiallinen optimismi on vaarallista siinäkin."

Voidaan myös monen kohdalla kysyä, että jos ne sijoitukset ovat ehtineet tuottaa kohtuullisen summan pääomaa niin olisiko paikallaan aloittaa himmailu? En ole itse rikastunut, mutta vaurastunut kuitenkin ja olen aloittanut jo nyt 52-vuotiaana alasajon rahankeräilyn suhteen eli mitkään velkavipuilut eivät todellakaan kiinnosta. Rahamietinnöt olen kohdistanut paremminkin siihen suuntaan, että mikä on sopiva tahti luopua nykyisestä vauraudesta (jälkeläinen näyttää pärjäävän vallan hienosti ilman minun perintöäkin). Optimitilanne voisi olla, että lähdön hetkellä olisi noin 10 000 euroa hautauskuluja tms. menoja varten. Ihmisen ei todellakaan tarvitse olla varakkaimmillaan kuolinpäivänsä aamulla.

Comment: 

Ihminen ei tiedä kuolinpäiväänsä.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

Velka sopii parhaiten nuoremmille, iän myötä järkevyys kärsii ilman erityisehtoja ja taitoja. Toki jos on taitava pelaaja tilanne omansa.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Toimin suurin piirtein samaan tapaan kuin Tapio. Minulla on ollut hieman (alle 20% salkun arvosta) sijoitusvelkaa aina sillon tällöin. Kokemusteni mukaan velkaa ei normiaikoina ole hyvä pitää ainakaan paljoa. Olen pitänyt velkaa erityisesti silloin jos tulee korona tai joku muu pudotus ja sen jälkeen osakkeiden hinnat alkaa nousta ja näyttää siltä että oma strategia toimii.

Velka on minun kokemukseni mukaan kannattanut maksaa pois sitten jos osakkeet pudotuksen jälkeen palaavat lähemmäs pudotusta edeltävää tasoa. Nyt taitaisi tämän säännön mukaan olla jo ehkä aika vähentää sijoitusvelkaa.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

Tuo toimii jos ei käytä pitkää velkaa, joka on kuitenkin tarpeen ainakin aloitellessa. Jos pankista ottaa lainan niin se pysyy pitkään, salkun sisällä voi toki liikutella osakkeita ja velkavipua jos tili sen sallii.

Comment: 

Mitenkäs käsittelette sitten asuntolainan tässä kontekstissa? Itse olen ajatellut, että velka on velkaa oli se missä muodossa tahansa. Asuntolaina on toki hyvin edullista, mutta sen korkoja ei voi toisaalta vähentää verotuksessa. Nyt perjantaina tuli kotiutettua voittoja jonkin verran riskitason laskemiseksi. Siihen tulokseen olen tullut, että maksaa tuota ei kannata pois yhtään maksusuunnitelmaa aikaisemmin, kunhan pää kestää markkinamuutokset. Sekin hyvä puoli, että halvalla velkarahalla rahoitetun käteiskassan päällä istuminen ei hirvitä niin paljoa, vaikka inflaatio-odotukset kasvaisi.

Käyttäjän Heikki Ikonen kuva

Comment: 

En oikein hahmottanut kysymystä?

Käyttäjän sergio kuva

Comment: 

MInullakin on asuntolainaa jäljellä vajaa 40 000 euroa. Olen pitänyt lyhennysvapaita ja maksanut sitä hitaalla tahdilla pois, koska korko on alhainen. Jos korko nousee niin sitten maksan pois nopeasti. Periaatteessa olisi mukava olla aivan velatonkin, mutta pidän asuntolainaa eri asiana kuin muuta velkaa. Ja uskon saavani tällekin rahalle paremman tuoton sijoittamalla kuin mitä on lainan korko.

Comment: 

Juurikin tuohon viittasin, eli kun jää normaalien lyhennysten jälkeen ylimääräistä rahaa säästöön, niin sitä pohtii lyhentääkö asuntolainaa vai sijoittaako sen esim. osakkeisiin. 

Asuntolaina on tosiaan monessa mielessä eri asia kuin sijoituslaina ja esim. margin call riski puuttuu. Osakemarkkinan pitkän aikavälin tuotto-odotusten pitäisi riittää helposti asuntolainan marginaalin voittamiseen. Toisaalta esim. seuraavat kauhuesimerkkiskenaariot on mahdollisia: 

1) 5 vuoden päästä lähtisi syystä tai toisesta inflaatio laukkaamaan ja korot nousisi sitä myöten äkisti. Inflaatio ja korkojen nousu iskisi samaan aikaan asunnon arvoon ja sellaisiin osakkeisiin, joilla ei inflaatiohinnoitteluvoimaa. Tässä skenaariossa pitää huolehtia, että myös hyötyy inflaatiosta jotain kautta. Huono osakeallokaatio ja tilanteeseen huonosti sopiva työpaikka ajaisi helposti liemeen. Ollut kai ihan yleinen tilanne kehittyvissä maissa ihan viime vuosina (Esim. Turkki?), mutta voineeko tapahtua EU:ssa ja Yhdysvalloissa enää?

2) Pidempi deflatorinen aikajakso. Esim. jos jossain vaiheessa tultaisiin vaikka siihen tulokseen, ettei tämä velkakuplan loputon paisuttaminen ole pidemmän päälle toimiva ratkaisu, vaan annetaan vapaan markkinan hoitaa talous kuntoon. Voisi kestää todella kauan, että nykyiset arvostustasot saavutetaan puhtaan ei-velkavetoisen kasvun kautta. Samalla omat palkkatulot todennäköisesti laskisivat, millä pitäisi lyhentää sitä jäljellä olevaa asuntolainaa. Tämä skenaario lienee vielä epätodennäköisempi, joskin itse uskon, että jossain vaiheessa se vaan tulee eteen (Ehkä sitten, kun huomataan, että ne valtiot, jotka antoivat hintojen sopeutua kysyntään ohittavat kehityksessä ne valtiot, jotka tukivat vanhojen organisaatioiden pystyssä pysymistä velkarahalla - lähin esimerkki tähän voisi olla Viro vs.Suomi, eli miten kauan mahtaa mennä, että ostovoima ja nettovarallisuus ohittaa Virossa Suomen.)

Näiden, joskin epätodennäköisten riskien vuoksi lasken omaan velkaantuneisuusasteeseen mukaan kaikki velat mukaan - myös asuntolainan. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.