Kaikki saavat Suomessa samaa palkkaa

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Suomen palkkataso on Palkansaajien Tutkimuslaitoksen (PT) julkaiseman Merja Kauhanen ja Olli-Matti Laine ansiokkaan tutkimuksen mukaan ylempää eurooppalaista keskitasoa.

Yhdessä asiassa Suomi erottuu muusta Euroopasta. Palkkaeromme ovat vertailumaiden pienimpiä. Meillä kaikki täyttä viikkoa tekevät työntekijät saavat melko lailla samaa bruttopalkkaa riippumatta koulutuksesta, työn rasittavuudesta tai vaativuudesta. Verojen jälkeen käteen jäävät tulot jakautuvat luonnollisesti vieläkin tasaisemmin. Palkat eivät tämän tutkimuksen mukaan meillä paljoa jousta - ei alas, eikä ylös. Ei missään tilanteessa.

Kärsijöinä saattavat olla ne, joiden työkyky ei riitä perustelemaan suomalaista normipalkkaa. He voivat tahtomattaan jäädä ulos työmarkkinoilta.  (Piksu toimituksen huomio)

Suomalaisten ja ruotsalaisten palkkataso sama 

Palkat vaikuttavat elintasoon, työvoiman kysyntään ja tarjontaan, koulutusvalintoihin sekä yksityiseen kulutukseen. Suomalaisen kokoaikaisen palkansaajan kuukausiansio oli 2015 keskimäärin 3 386 euroa, joka on selvästi EU-maiden (2 116 euroa) keskiarvon yläpuolella. Pienintä palkkaa ansaittiin Romaniassa, suurinta Sveitsissä. Suomea korkeampi keskimääräinen kuukausipalkka oli seitsemässä Euroopan maassa (esim. Tanskassa ja Norjassa). Suomen ja Ruotsin keskimääräiset kuukausipalkat olivat lähes samat. EU-maiden väliset palkkaerot ovat pysyneet suurina, vaikka EU:n yhdentymisen myötä niiden on ajateltu kaventuvan.  

Hintatason huomioiminen heikentää Suomen asemaa  

Suomi oli vasta kymmenes, kun verrataan ostovoimakorjattuja palkkoja. Ruotsi putoaa Suomen alapuolelle ja Itävalta ja Saksa menevät edelle. Hintatason huomioiminen kaiken kaikkiaan pienentää maiden välisiä palkkaeroja. Ostovoimakorjaus nostaa vertailussa eniten pienipalkkaisimpiin kuuluvia maita. Suomessa nimellisten kuukausipalkkojen keskimääräinen vuotuinen kasvu ajanjaksolla 2007–2015 oli 3,3 prosenttia ja reaalipalkkojen 1,2 prosenttia. Reaalipalkkojen vuotuinen kasvu oli muissa pohjoismaissa hieman voimakkaampaa. 

Pienten palkkaerojen maa 

Palkkatason ohella maiden sisäisten palkkarakenteiden ja niissä tapahtuneiden muutosten vertailu on tärkeää. Suomi pysyi pienten palkkaerojen ja vähäisen matalapalkkatyön maana tarkastelujaksolla. Myös muissa pohjoismaissa palkkaerot ja matalapalkkatyön osuudet olivat keskimääräistä pienemmät. Palkkaerojen suuruuteen vaikuttavat osaltaan työehtosopimusten kattavuus ja palkanmuodostuksen koordinaation aste. Pienten palkkaerojen maissa kuten pohjoismaissa järjestäytymisaste on korkea, työehtosopimukset kattavia ja palkanmuodostus koordinoitua. Suurimmat palkkaerot löytyvät maista, joissa palkoista sovitaan varsin hajautetusti. 

Suurin osa palkkojen kokonaisvaihtelusta selittyi taustaryhmien sisäisillä palkkaeroilla 

Tutkimuksessa tarkasteltiin myös sitä, selittyykö tietyn taustatekijän (kuten sukupuolen) vaikutus palkkojen kokonaisvaihteluun ryhmien välisillä vai ryhmien sisäisillä palkkaeroilla.  Kaikkien taustaryhmien osalta ryhmien sisäisten palkkaerojen merkitys oli suurempi. Tarkastelluista ryhmistä oli ammattiryhmien välisten palkkaerojen merkitys kuitenkin suurin.    

PT julkaisee jo kolmannen palkkavertailututkimuksen (Kauhanen & Laine, 2019), jossa vertaillaan EU-maiden palkkatasoa ja palkkarakennetta kokoaikatyötä tekevän palkansaajan näkökulmasta. Palkansaajasäätiön rahoittamassa palkkavertailussa esitetään kuvailevaa tilastotietoa palkoista ja palkkarakenteesta sekä niiden kehityksestä Euroopan maissa vuosina 2007–2015. Lisäksi palkkoja ja palkkaeroja vertaillaan mm. sukupuolen, koulutuksen, ammattiryhmän ja toimialan mukaan sekä analysoidaan eri ryhmien välisten ja sisäisten palkkaerojen merkitystä palkkojen kokonaisvaihtelulle. 

Tutkijat:

Merja Kauhanen

Olli-Matti Laine

 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.