Köyhyysriski kasvoi voimakkaasti 1990-2005 välisenä aikana

Käyttäjän Piksu Toimitus kuva

Köyhyysrajan, tulot alle 60% mediaanista, alapuolella olevien osuus väestöstä on vuodesta 1994 kaksinkertaistunut, selviää Marja Riihelän, Matti Tuomalan ja Arttu Kauhasen tutkimusartikkelista.

Tilastojen mukaan köyhyyttä lisää hyvä työllisyys. Parantuvan työllisyyden aikana mediaaniansiot nousevat. Hyvästä ansiokehityksestä pois putoavat syrjäytyneet ja epäonnistuvat yrittäjät jäävät silloin herkemmin köyhyysrajan alapuolelle.

Tutkimusraportissa tarkastellaan vuosituloihin perustuvan köyhyyden lisäksi köyhyyden pitkittymistä tutkimalla köyhyyden kestoa ja yhtäjaksoisuutta. Tutkimuksessa hyödynnetään tilastoaineistoa koko Manner-Suomen väestöstä 20 vuoden ajalta, vuosilta 1995-2014.

Tutkijoiden mukaan köyhin väestönosa näyttää 20 vuoden tarkastelussa jakautuneen kahteen ryhmään: toisessa köyhyys on lyhytaikaista, toisessa se pitkittyy krooniseksi ilmiöksi. Eriarvoisuus kasvaa köyhien keskuudessa, sillä osalla köyhyys on aiempaa pitkäkestoisempaa, kun taas lyhytkestoinen köyhyys on pysynyt yhtä suurena.

Pitkittynyt köyhyys tarkoittaa tutkimuksessa sitä, että henkilö on ollut köyhyysrajan alapuolella koko kymmenvuotisen tarkastelujakson ajan. Ajanjaksolla 1995-2004 pitkittynyt köyhyys koski 1,2 prosenttia väestöstä. Ajanjaksoon 2005-2014 mennessä luku on yli kaksinkertaistunut (2,6 %). Väestössä se tarkoittaa, että köyhien määrä on kasvanut 51 000:sta noin 116 000:n henkilöön.

Vuosituloilla mitattuna köyhyysriski on kaksinkertaistunut vuodesta 1995 vuoteen 2017

Vuonna 2017 väestöstä 13,7 prosenttia oli köyhyysrajan alapuolella. Köyhyysriskit – todennäköisyys sille, että henkilö on köyhä – kuitenkin eroavat selvästi eri sosioekonomisissa ryhmissä. Korkea köyhyysriski on työttömillä, yrittäjillä, eläkeläisillä ja muilla työvoiman ulkopuolella olevilla.

Tutkimuksessa havaitaan myös köyhyyden syvyydessä eroja näissä ryhmissä. Köyhyyskuilu – tulojen etäisyys köyhyysrajasta – on suuri yrittäjillä, työttömillä sekä muilla työmarkkinoiden ulkopuolella olevilla. Eläkeläisillä sen sijaan köyhyyskuilu on pienempi kuin väestössä keskimäärin.

Lyhyt- ja pitkäkestoisen köyhyyden erottaminen on tarpeen, koska ne vaativat erilaisia politiikkatoimia. Kymmenen vuoden aikajänteellä tarkasteltuna vähintään kerran köyhyysrajan alapuolella olevien köyhyysjaksot ovat pidentyneet ja tulleet yhtäjaksoisemmiksi.

- Vuosituloista laskettujen köyhyysriskien kasvu johtuu ennen kaikkea pitkittyneen köyhyyden kasvusta. Köyhyys on siis sen keston mielessä syventynyt. Köyhyyden vähentäminen on yhä hankalampaa, kun se muuttuu krooniseksi, sanoo VATT:n erikoistutkija Marja Riihelä.

 

Artikkeli: 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.