Julkisten menojen sopeutus tarkoittaa juustohöylää; kaikki joutuvat säästämään

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Valtion nettovelanotto on vuonna 2015 noin 4,4 Mrd€ huolimatta siitä, että veroaste on jo viritetty niin ettei kansalaisilta ole viime vuosina enää enempää irti saanut. Talouskasvu on tyrehtynyt tähän veroasteeseen ja tapaamme verottaa. Seuraava eduskunta pääsee sopeuttamaan julkista taloutta.

Sopeutustarve on poliitikkojen julkisuudessa esittämien arvioiden mukaan suurin piirtein 3,5 Mrd€ luokkaa vuositasolla. Tätä ei ole syytä epäillä. Kokonaissumma on varmasti tuota luokkaa. Mutta helppoja keinoja on vähän. Kehitysapumme on 0,5% bruttokansantuotteesta ja sen puolittamisen avulla saavutetaan 400 M€ vuosittaiset säästöt. Ansiosidonnaisen päivärahan porrastuksella säästetään noin 20% ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan liittyvistä kuluista, yhteensä 200 M€. Näiden toimien jälkeen jää vielä 2,9 Mrd€ katettavaksi muilla kipeämmillä keinoilla.

Valtion menot vuonna 2015 (Lähde: http://valtionbudjetti.fi/ )

Suomen julkisten menojen rakenne ei ole erityisen vääristynyt. Suuriin rakenteellisiin remontteihin on vaarallista ryhtyä silloin, kun pitää tehdä nopeita säästöjä. Juustohöylä toimii parhaiten, kun kyseessä on verrattain hyvin hoidettu budjettitalous. Kaikesta pitää säästää.

Kaikkien sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotuksista joudutaan luopumaan

Valtion budjetista suuri osa liittyy sosiaalisiin tulonsiirtoihin. Eikä siinä kaikki. Työnantajan ja työntekijän sosiaaliturvamaksut ovat piiloverotusta ja ne virtaavat valtion ja verotuksen ohi. Ne vaikuttavat työntekijän todelliseen veroasteeseen yhtä paljon kuin valtion koko budjetti.

Sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotuksista luopuminen pienentää täysimääräisesti työntekijän tosiasiallista, noin 60..70%, veroastetta ja tekee työn tekemisestä mielekkäämpää. Työnteko kannattaa, työhön hakeudutaan innokkaammin, sosiaalisen tuen varassa olevien määrä vähenee luonnollisella tavalla ja taloudellinen toimeliaisuus lisääntyy ja verotulotkin alkavat kohota.

Millään muulla toimella ei ole yhtä positiivista vaikutusta talouteen kuin sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotusten määräaikaisella jäädyttämisellä.

Juustohöylä rohkaissee kaikki hallinnon haarat optimoimaan oman tekemisensä 

Sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotuksista luopuminen ratkaisee monia talouselämämme rakenteellisia ongelmia, mutta julkisen talouden tasapaino-ongelma ei vielä niilläkään toimilla pelasteta. Valtion muitakin kuluja on pakko pienentää. Juustohöylä on oivallinen työkalu - se antaa mielikuvan tasapuolisuudesta. Kaikki säästävät. Ja juustohöylä on siinä mielessä oiva työkalu että se panee kaikki hallinnon haarat miettimään mikä heille on oleellisen tärkeää.

Eikä säästötarvetta ole kohtuuttomasti, jos kaikki säästävät. Luultavasti noin 3% juustohöyläleikkuri riittää. Tämä tarkoittaa sitä että palkoista-, materiaaleista-, vähemmän terkeästä tekemisestä- ja toimitiloista säästetään. 

 

Valtion tulot vuonna 2015 (Lähde: http://valtionbudjetti.fi/)

 

Kommentit

Comment: 

Juustohöylä saattaa olla poliittisesti "helpoin" toteutettava, mutta se ei mielestäni ole paras malli.

Esimerkkinä päivähoitopalvelut

Jos päivähoidon saatavuutta leikataan voimakkaasti, niin siitä seuraa välitöntä yhteiskunnalista tehottomuutta, kun monet joutuvat vähentämään työntekoaan lastenhoidon vuoksi. Pelisuunnittelija ei tee Supercellillä seuraavaa maailmanmenestystä, kirurgi leikkaa vähemmän potilaita tässä kuussa jne.

Haitta on välitön

 

Esimerkkinä kaavoitus ja rakennusmääräykset

Jos kaavoitukseen ja rakennusmääräyksiin liittyviä julkisia organisaatioita ja sääntöjä supistetaan merkittävästi, niin siitä seuraa yhteiskunnallista tehokkuutta ja elintason nousua. Kaavoitetun maa-alan lisääntyminen laskee asuntojen hintoja. Rakennusmääräysten purkaminen laskee hintoja. Lopputuloksena suomalaiset asuvat paremmin ja halvemmalla.

Hyöty on merkittävä ja se alkaa vaikuttamaan vain pienellä viiveellä

 

Mikä tahansa malli on parempi kuin se, jota ei toteuteta

Nykyisenkin eduskunnan ja hallituksen "oli pakko saada Suomen talous kuntoon, velkaantuminen vähenemään...yms.". Näin ei tapahtunut! 

On siis täysin mahdollista, että seuraavakin eduskunta ja hallitus toimivat samalla tavalla, eli eivät tee mitään tosiasiallisia muutoksia vaan antavat Suomen ajautua yhä kurjempaan tilaan. Kreikka tarvitsi Troikan tehdäkseen muutoksia. Italia tarvitsi Montin. Kuka hoitaa Suomen kuntoon?

 

 

Käyttäjän J.Vahe kuva

Comment: 

Olen samaa mieltä, että veitsellä kannattaisi juustosta leikata hometta pois vrt. http://www.piksu.net/artikkeli/suomalaisen-yhteiskunnan-rakenneongelmat ja http://www.piksu.net/artikkeli/sukupuolineutraali-avioliitto-ja-24-miljardia-suomalaista-euroa

Edelleen on mahdollista etten sanoisi todennäköistä, että tuleva "hallitus toimivat samalla tavalla, eli eivät tee mitään tosiasiallisia muutoksia vaan antavat Suomen ajautua yhä kurjempaan tilaan."

On kohtuullista ymmärtää, että 1970-luvun ikäluokista lähtien ikärakenteen vinoutuminen on ollut tiedossa. Edelleen galluppien mukaan äänestäjät ovat koko 2000-luvun pitäneet hoivapalvelujen järjestämistä aina ko. ajankohdan vaalien tärkeimpänä asiana, mutta puolueet ovat keskittyneet Irak-gate tapaiseen kinasteluun.

Mitä enemmän meillä on suunnittelijoita ja hallintoa, sitä suunnittelemattomampaa ja vähemmän hallittua lopputulos on ollut. Nyt poliisit etsivät yhä enemmän koti"hoidossa"  olevia vanhuksia, päivystyksissä jonotetaan tuntikausia ja http://www.mtv.fi/uutiset/kotimaa/artikkeli/super-ambulanssirallista-kotihoitajat-irtisanoutuvat-vanhusten-tilanne-toivoton/4702136

Ja mitä tähän tulee  "Juustohöylä rohkaissee kaikki hallinnon haarat optimoimaan oman tekemisensä", minä olen sentään aikoinaan käskystä järjestänyt suuren kriisikokouksen, kun kollega ei huomannut tuhlata määrärahoja viimeistä penniä myöten, sillä säästäminen on virkamiehen suurin synti.  

Comment: 

Mihin Kai viittaat sanoessasi: "Millään muulla toimella ei ole yhtä positiivista vaikutusta talouteen kuin sosiaalisten tulonsiirtojen indeksikorotusten määräaikaisella jäädyttämisellä."

Ainoastaan eläkkeet on tarkoitettu loppuelämän mittaiseksi tulonsiirroksi ja niihin tuo säästö voisi tehota. Kuitenkin jotkut siirrot, kuten koulutuksen yleisen laadun nostaminen, voivat tuottaa moninkertaisesti siihen investoidut rahat. Ja ei maailma ole niin paljon muuttunut ettei valtio voisi olla yrittäjänä korkean teknologian yrityksissä. USAssa käytännössä valtio on suurin yrittäjä teknologiayrityksissä armeijan kautta. Japanissa on oma tyyli hoitaa valtioyrittäjyyttä jne. Tuota on jokaisessa kehittyneessä maassa. Suurissa maissa enemmän ja laajemmin kuin pienissä. Yksi tapa on antaa jollekin lisenssi hoitaa jotakin tuottoisaa toimintaa vastineeksi sitten jollekin panostukselle jne.

Käyttäjän Kai Nyman kuva

Comment: 

Kun katson tuota julkista budjettia, ja jos siitä jotain pitäisi säästää, niin sitten tulonsiirroista.

On kivuliaampaa säästää kohdennetusti terveydenhuollosta, koulutuksesta, armejasta, vanhustenhoidosta tai mistä tahansa toiminnasta, jossa työntekijöitä joutuu suoraa kilometritehtaalle. On aina parempaa jos voidaan säilyttää nykyinnen työllisyysaste ja silti säästää.

Tulonsiirroista säästäminen ei ole kokonaisuudesta pois, niin kuin aikoinaan, Jarno, kerroit. Tulonsiirrot jäävät jonnekin ja tuo joku on pääsääntöisesti hän, joka on rahan ansainnut - työläinen. Työläiselle jää Suomessa, palkasta riippuen 30...40% siitä lisäarvosta, jonka hän tuottaa (kun otetaan huomioon verot, arvonlisävero sekä työnantajan sosiaaliturvamaksut ja työntekijän palkasta pidätetyt sosiaaliset tulonsiirrot). Työläisen osuuden lisääminen kannustaa työntekoon ja vastuunottoon ja nostaa työläisen arvoa.

Olet toki oikeassa siinä, etteikö julkinen sektori voisi ryhtyä yrittäjäksi investoimalla johonkin tuottoisaan liiketoimintaan. Sellaista toimintaa ei vaan ole tuossa julkisessa budjetissa, josta tässä artikkelissa oli kyse ja jota nyt on pakko sopeuttaa. 

Lisää uusi kommentti

You must have JavaScript enabled to use this form.

Suodatettu HTML

  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
  • Sallitut HTML-tagit: <a> <p> <h1> <h2> <h3> <h4> <h5> <h6> <img> <map> <hr> <br> <br /> <ul> <ol> <li> <dl> <dt> <dd> <table> <tr> <td> <em> <b> <u> <i> <strong> <font> <del> <ins> <sub> <sup> <pre> <address> <strike> <caption>
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.

Plain text

  • HTML-merkit ovat kiellettyjä.
  • Www-osoitteet ja email-osoitteet muutetaan automaattisesti linkeiksi.
  • Rivit ja kappaleet päätetään automaattisesti.
To prevent automated spam submissions leave this field empty.
File attachments
Tiedostokoon on oltava pienempi kuin 150 KB.
Sallitut tiedostotyypit: txt jpg png.
CAPTCHA
Tällä kysymyksellä varmistamme että olet oikea inhimillinen käyttäjä (eikä koneellinen roskapostittaja)
Kuva CAPTCHA
Kirjoita kuvassa näkyvät merkit.